Keskustelut Metsänomistus Tuulivoimakysymyksiä

  • Tämä aihe sisältää 1,385 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 viikkoa, sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,385)
  • Tuulivoimakysymyksiä

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

  • MaalaisSeppo

    Tuulivoiman vaihtelua tasataan nytkin tuonti/vientilinjojen ohella ydinvoimalla (Ol3). Tasausteho n 500 MW. Kesällä ja syksyllä tulee tuonti/vientilinjoille nykytilaan verrattuna lisäkapasiteettia 1800 MW. Kohtuudella on pärjätty ilman ko kapasiteettiakin, joten riittänee muutamaksi vuodeksi. Eiköhän Ukrainan sota lopu kolmessa vuodessa, jolloin Venäjän yhteys (1000 MW) voitaneen avata.

    Ulkomaihin kytkeytyvän tasauskapasiteetin ohella kehittyy myös Suomen sisäisen sähköinfran tasausjärjestelmät koko ajan, joten huoli pois. Elämä on täynnä muutoksia, joitakin se pelottaa.

    siniluoto

    ”Ilmeisesti myymällä liika tuotanto ulkomaille ja rakentamalla niitä sähkökattiloita vedyn käyttöön. Mitä enemmän myllyjä on niin sitä tasaisempi sähkön tuotanto kun olosuhteet jossain on aina hyvät.  Ydinvoimalat antavat sen perustuotannon säästä riippumatta. Sähköllä tehdään jatkossa niin liikenne polttoaineet kuin osa lannotteista.”

     

    Suomen sähkö ei mene Ruotsia kauemmas. Tosin saksalaiset yhtiöt käyttää Suomen tuulivoimatuotantoa hiilipäästöjen kompensointiin jolloin hinnalla ei ole merkitystä.

    Kuinka tasaista tuulisähkö on, niin sen voi tarkistaa fingrid tuulivoimatuotanto sivustolta.

    Sähkökattilan kannattavuus perustuu sähkön hinnan vuorokausivaihteluun mutta vain halpoina tunteina. Lämmön varastoimiseen tarvitaan järjettömän suuret varaajat.

    Vetytalous ei ole kannattavaa.

    Sitten kun sähkö kallistuu keskimäärin yli 40 snt/kwh on tilanne toinen. Ja maksajat on tiedossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaan 7 voimalan tai sen alle jäävät hankkeet voi päättää pelkästään kunnan suunnittelulla, mutta niistäkin pitää tehdä monenlaiset selvitykset. Yksi hyvin paljon työllistävä vaikutus kohdistuu näitä dokumentteja suoltaviin konsulttitoimistoihin. Rautalammin Tervalamminvuoren 5 voimalan hankkeen dokumentteihin voi tutustua lopussa olevasta linkistä.

    Talousvaikutuksen ennustaminen on mielenkiintoista. Esimerkiksi meitä lähellä oleva hanke ”Pieni Mujumäki” (ent. Ilosenmäki) on P-S maakuntakaavaehdotuksessa kutistunut 22 voimalasta 9 voimalan alueeksi. Tällainen alue tuottaa arviolta 100000 euroa per vuosi kiinteistöverotuloa Rautalammin kunnalle. Kansallispuiston matkailu suuntautuu pääosin Rautalammin puolelle jossa on Kalajavuoren polkuverkosto, ja tämän vuotuinen vaikutus aluetalouteen on arviolta 1 milj. euroa vuodessa. Jos tuulivoima karkottaa osittainkin matkailijat, talousvaikutus voi lipsahtaa miinukselle.

    Maiseman, melun ja kiinteistöjen arvon alennuksen lisäksi neljäs mahdollinen tuulivoiman vaikutus on välke. Lisäksi kansallispuistossa on ns. hiljaisia alueita ja valosaasteettomia alueita. Tervalamminvuoren hankkeen dokumentissa nro 14 on melumallinnuskuva sivulla 13 kuva 3-2. Vertaa mittakaavaan. Välkeselvitys dokumentissa 15. Välke voi ulottua pisimmillään 1–3 km etäisyydelle voimalasta, eli on suunnilleen sama alue kuin pahin melualue.

    https://rautalampi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_1762025/Tervalamminvuoren_tuulivoimahankeen_kaav(30270)

     

     

    Nostokoukku

    Mutta A.J., ne 100 000 tuurivoimalta kunnalle ovat paljon arvokkaampia kuin miljoona retkeilijöitä. Rahallakin on vaikeusastekerroin kuten uimahypyissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oletko varma Nostokoukku, minä en. Jos tuurivoimaa nousee suunnitelmien tahtiin kuin sieniä sateella, epäilen luontomatkailun Järvi-Suomessa jonkin verran hiipuvan.

    Rukopiikki

    Voisi käydä vielä sielläpäin kiertelemässä samoin kuin Puolangan vaaroilla vielä kun ei ole myllyjä. Sitten ei sinne ropellipuistoihin ole enää mitään tulemista.

    Apli

    Rahalla on merkitystä tässäkin asiassa, monellako kunnalla on suomessa varaa tässä tilanteessa kieltäytyä tuulivoiman tuomista kiinteistöveroista? Samaa koskee tosin myös aurinkovoimaloita? Kunnissa väki vähenee, kulut nousee, muita investoijia ei ole tulossa, maanomistajat myös hyötyy..

    Rukopiikki

    Lapissa aika monella kunnalla on varaa kieltäytyä. Asukasta kohti maan toiseksi parhaan tuloksen teki viime vuonna Sodankylä ja oliko Kittilä kolmas. Monilla muillakin kunnilla menee lapissa hyvin.

    Metsuri motokuski

    Niillä lapin kunnilla menee hyvin joissa on kaivosteollisuutta muissa on vielä haasteita. Tuulivoima sopii monelle näistä kunnista hyvin mutta ongelma lienee pitkän siirtoyhteydet.

Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,385)