Tuulivoimakysymyksiä

Taas olin keskusteluissa tuulivoima alueella asuvien ihmisten kanssa.

Kyllä näilläkin oli sellainen näkemys, että suurin osa ei paljon välitä myllyistä, tosin mitään hurraata ei hekään huuda. Pieni, mutta äänekäs vähemmistö sitten vastustaa, hölmöilläkin perusteilla.

Yksi hupaisempia ja hölmöimpiä perusteita on tämä myllyjen perustus, joka  mahdollisesti jää ” saastuttamaan” maata.

Suomessa puretaan vuosittain betonia lähes kaksi miljoonaa kuutiota, joka pääosin päätyy tien runkoihin. Myllyjen perustuksia saisi jättää joka vuosi 600 kpl, jotta päästäisiin samoihin määriin. Eikö tämä purkujäte olekkaan pahasta. Tämä jätehhän ”luovuttaa” pirstottuna sitä ” myrkkyä” ihan eri vauhdilla, mitä tuollainen iso möhkäle.🤔

Murskattua betonia, josta teräkset on poistettu
sulatettavaksi, voidaan käyttää maanrakentamisen
ohella uuden betonin runkoaineena.

On aivan eri asia jättää säröytynyt teräsbetoniperustus ruostumaan maisemoituna paikalleen.

Tuulivoimaloiden rakennesuunnittelu – Swecon blogi

Tuulivoimalan viisimetrinen kuoppa on  täynnä betonia ja terästä
Vasta aivan tuulipuiston lähellä ymmärtää, miten valtavista rakennelmista ja mittasuhteista tuulivoimaloissa on kyse. Yksittäisen tuulivoimalan teho on kasvanut muutamassa vuodessa noin 80 prosenttia: 4,2 megawatista 7,2 megawattiin. Merituulivoimaloissa prototyypit saavuttavat jopa 14–15 megawatin tehot.

Tehojen kasvattaminen merkitsee kooltaan yhä suurempia voimaloita. Tavanomaiseen infra- ja talonrakentamiseen verrattuna tuulivoimalan perustuksiin kohdistuvat kuormat voivat olla sata- tai jopa tuhatkertaisia. Sivusuunnassa perustusten koko on kasvanut 20 metristä jopa 29 metriin, mikä on tuplannut perustusten massan maan alla. Kun turbiinikorkeus nousee 170 metriin ja lavat vielä 80 metriä ylemmäs, maan alle on saatava vastapainoksi paljon betonia ja terästä.

Tuulivoimalan rakenteet ulottuvatkin jopa neljän metrin syvyyteen, ja kuoppa voi olla yli viisi metriä syvä, kun huomioon otetaan kaikki tarvittavat pohjatyöt, alusrakenteet ja täytöt.

Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon. Talonrakentamisessa kuormitustilanne on rajoitettu, eli teräs-betoniperustukset voidaan suunnitella rikkoutumattomiksi. Tuulivoimaloissa kuormitus on dynaamista ja jaksottaista, ja siksi väsymismitoituksessa tehdään perinteisen jännitysten rajoittamisen lisäksi vaurioitumisen summaustarkastelu. Jokainen kuormitustapaus rikkoo perustusta jonkin verran, joten laskemme yhteen miljoonia erilaisia kuormitustapauksia. Näin saamme rakenteille realistiset kestävyysparametrit.

Itse olen tavannut monia maanomistajia jotka ovat tyytyväisä korvauksiin mitä ovat saaneet tuulivoimayhtiöiltä, eikä haittaa ole ollut muutenkaan.. Suomen sähkön kulutuksen kasvu on mielenkiintoinen asia, toisaalta datakeskukset lisää kulutusta, toisaalta vähentyvä ns raskas teollisuus ja kiinteistöjen energiatehokkuus sekä ilmaston lämpeneminen vähentää kulutusta.

Jokainen maanomistaja tietää, että perustus ” voi jäädä” maahan, mutta siitä huolimatta suurin osa ölisten tekee vuokrasopimuksia. Eiköhän ne ” haitat” tästä kosketa vain heitä. Jätebetonista VALTAOSA menee tiestöjen runkoon, juuri sinne missä ihmiset liikkuu. Juuri nyt kotikatuni on remontissa ja aikamoinen romina käy, kun jätebetonia autosta tuonne työnnetään. Ei pelota yhtään. Tämän vuoksi otin tämän asian esiin🤔

Eli tarkoitat kysymykselläsi sitä, että rauta onkin se pahis tuolla maan alla. Hieno homma, että se erotellaan, edelleen uusiokäyttöön 🤔