› Keskustelut › Metsänomistus › Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 1,596)
1 2 3 … 157 158 159 160

  • Tuulivoimakysymyksiä

    Lähetetty: 15.1.2025, 09:28

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Berza 12.12.2025, 09:58

    Niinpä juuri.

    Sitäpaitsi betoniraudat on hiiliterästä, joka ruostuessaan tuottaa rautaoksideja, joka luonnossa on hyvin yleinen alkuaine.

    Rukopiikki 12.12.2025, 10:41

    Onko toiminta sitten niin huonosti kannattavaa, että kannattavuuslaskelma kaatuu siihen jos perustukset puretaan? Luulisi sen olevan toiminnalle hyvää mainosta, että kaikki jäljet siivotaan pois.

    Se että lait voivat tulevaisuudessa muuttua, jättää maanomistajalle kuitenkin riskin jos perustukset jää paikoilleen.

    Berza 12.12.2025, 11:11

    Kerroppa se riski.

    Betonia työnnetään maanalle kokoajan, eikä siitä ole todettu riskejä. Sanoin mahdollinen ruoste, eli rautaoksidi on luonnon oma alkuaine, jota on monella kaivovedessäkin. Purkutyöt  voisi kyllä kaikkineen olisi aikamoinen harmi ympäristölle, paljon pahempi, kuin itse rakentaminen.

    Maanomistajalle on lupa kieltäytyä sopimuksesta, jos tuo riski pelottaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2025, 11:15

    Wikipedia: Nykyinen sementti valmistetaan kalkkikivestä, savesta ja kipsistä. Betoni valmistetaan sementistä, vedestä ja kiviaineesta. Eli kaikki raaka-aineet ml. rauta tulevat luonnosta eivätkä aiheuttane siellä vaaraa hajotessaan. Voimaloita ei kai edes kaavoiteta tärkeille pohjavesialueille. Kipsiä levitetään pelloille joten sekään ei oletettavasti ole ympäristöriski.

     

    Rukopiikki 12.12.2025, 11:18

    Näitä kuitenkin ollaan metsiin pykäämässä valtavia määriä. Hyvä sääntö on että metsään ei jätetä mitään, vaan jäljet korjataan toiminnan loputtua. Moni muukin toimija ja ala voisi sitten alkaa metsiin hautailla harmittomia jätteitään jos se yhdelle hyväksytään.

    Berza 12.12.2025, 11:21

    Ei kirjoita nimeään sopimukseen ja sillä hyvä.

    Berza 12.12.2025, 11:28

    Hehtaarille sopii karkeasti noin 10 myllyä. 10000 myllyä tarvitsisi noin  3 x 3 km alueen. Se on promillen sadasosia metsäalasta, ei siis suuresta alasta ole kysymys.

    Rukopiikki 12.12.2025, 11:39

    Sehän onkin eri tilanne jos rakennusjäte ajetaan yhdelle 3×3 km alueelle verrattuna siihen, että ne on levällään pitkin metsiä.

    Vähän sama kuin kaikki roska. Parempi että ne on yhdessä paikassa kaatopaikalla mitä levällään pitkin maita ja mantuja.

    Mukavammalta ne tavan roskatkin näyttää huoneen nurkassa roskapöntössä mitä levällään pitkin lattioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2025, 12:00

    Tekoälyvastaus:

    Suositeltu etäisyys tuulivoimaloiden välillä on yleensä vähintään 5 kertaa turbiinin roottorin halkaisija, mikä tarkoittaa käytännössä usein 600–1 000 metrin (0,6–1 km) etäisyyksiä, mutta voi olla enemmänkin riippuen tuulipuiston koosta ja maastosta, jotta tuulihäiriöt minimoidaan ja tuotanto maksimoidaan. Suuremmissa tuulipuistoissa tarvitaan suurempia välejä, kun taas rivissä tai pienissä ryhmissä voimalat voivat olla lähempänä toisiaan.

    Nyrkkisääntö: 5 x roottorin halkaisija (lavan kärjestä toisen lavan kärkeen). Esimerkki: Yli 300 metrin korkuisilla voimaloilla tämä voi tarkoittaa noin 1,5–2,4 km välejä. Rivissä/Kaarissa: Lähempänä toisiaan, koska tuulihäiriö on pienempi. Suurissa puistoissa: Suuremmat etäisyydet ovat tarpeen. Tavoite: Välttää turbiinien aiheuttamia pyörteitä (wake effect), jotka heikentävät seuraavien voimaloiden tehokkuutta.

    MJO 12.12.2025, 12:22

    Tuulivoimalan väsymismitoitus on aivan erilaista verrattuna vaikkapa kerrostaloon.

    so what? Ei siitä mitään haitallista irtoa maaperään.

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 1,596)
1 2 3 … 157 158 159 160