Keskustelut Metsänomistus Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,808)
  • Tuulivoimakysymyksiä

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

  • Berza

    Visa kirjoitti

    Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kuntien nettohyöty kiinteistöveron kautta yhdestä tuulimyllystä maapohjineen on ikäalennukset huomioon otettuna keskimäärin 10 000 eur/mylly/vuosi.

     

    Mistähän on Visa tuon 10000 e keksinyt. Kolme- neljä kertaa suurempi alkuvaiheessa, loppuvaiheessakin lähes kaksin kertainen on vero tuotto. Tuohan riippuu myös kunnan kiinteistövero prosentista. Mahdollinen valtion tasaus järjestelmä kyllä keikkauttaisi tuota aika tavalla.

     

    Visakallo Visakallo

    Vastaus Berzalle: En mielestäni harrasta täällä juttujen keksimistä, vaan poimin faktat avoimista lähteistä. Tässä selvitys, mistä se n. 10 000 euron nettohyöty/mylly  kunnalle tulee, kun myös ikä-alennus pienentää myllystä saataa kiinteistöveroa vuosittain, kuten muissakin rakennuksissa tapahtuu:

    Tuulivoiman ja datakeskusten tuoma kiinteistöverotulo vaikuttaa kunnan saamiin valtionosuuksiin. Nykyisen järjestelmän mukaan kunnan omien verotulojen kasvu leikkaa valtionosuuksia tasauksen kautta, jolloin kunnalle tosiasiallisesti jäävä hyöty on tyypillisesti noin 40–50 % kertyneestä verosta.

    Talousvyöhykkeelle (alueveden ulkopuolelle) suunnitellun merituulivoiman osalta on valmisteilla lainsäädäntöä, jossa kiinteistöveroa vastaava maksu jaettaisiin valtion (80 %) ja rannikkokuntien (20 %) kesken. Tähän asti kunnat eivät ole saaneet näistä myllyistä mitään tuloa.

     

    Visakallo Visakallo

    Datakeskuksia koskee aivan sama järjestelmä kuin tuuli- ja aurinkopuistojakin.

    Perko

    Voi se olla, että kunta saa datakeskuksesta 10 miljoonaa euroa, mutta asukkaiden sähkölaskut nousevat yhteensä 15 miljoonaa, kunta jää tappiolle. Siksi Suomen strategia on rakentaa tuulivoimaa nopeammin kuin datakeskuksia, jotta sähköä riittää halvalla kaikille. Jos halpa sähköntuotanto ei pysy perässä, heikoin oletus skenaario on totisinta totta – tulo sulaa kuluihin.

    Tuulivoima on lähes kätevin lähivoimala jos ei asu kosken vieressä
    On mielenkiintoista huomata, että samalla kun olemme velkaantuneet tuontitavaroihin, olemme onnistuneet investoimaan tällaiseen kotimaiseen tuotantoon, joka oikeasti kantaa hedelmää tulevaisuudessa.

    Nostokoukku

    Kuinkahan tuo strategia toimii, kun tuurivoimalat tuottavat sähköä vain osan vuotta. Tatakeskukset syövät sitä jatkuvasti. Heikoin oletettu skenaario on totisinta totta jo Ruotsissa. Tuurivoimaloista osa on jo konkurssissa, tulo on sulanut kuluihin. Suomessakin tästä on jo orastavaa esimakua saatu.

    Berza

    Mistä Visa tuon avoimen tiedon olet löytänyt, en etsimälläkään sellaista löydä. Kylläkin nuo kirjoittamani lukemat useammasta lähteestä, myös kuntaliiton sivuilta.

    V 2023 kerätty tuuli ja aurinkovoimaloiden vero on ollut yli 46 milj, voi olettaa, että auringon osuus ykkös miljoonia. Tuulivoimaloita keskimäärin ollut vuonna vuonna joku 1550.

    Kun tuosta laskee,, myllyä kohden tulee lähemmäs 30000 e.

    Arvioita kiristämälläkin reilusti yli 25000, siis aurinkovoimaloiden tuottoa lisäämällä, mutta uskon, että se on vain ykkös miljoonia.

    Visakallo Visakallo

    Bertsalle: Ei ole kovin vaikeaa hakea ko. tietoja. Aikaa menee pari minuuttia. Voit aloittaa vaikkapa googlettamalla kysymyksen: ”Miten tuulivoima vaikuttaa kunnan valtionosuuksiin?” Etenet sen jälkeen tarkastelemaan asiaa tekoälytilassa.

    Esim. Suomen Uusiutuvat -sivusto antaa aika hyvin tietoja  uusiutuvista energiamuodoista ja kaikesta niiden tuottamiseen liittyvistä käytännön seikoista.

    Berza

    Kannattaa Visan lukea tuon koko tuoton ja myllyjen määrä edellisestä viestistäni, minkä lisäsin myöhemmin.

    Tekoäly kyllä menee hiton usein metsäänkin.

    Kysyin kerran, kuinka kauan oli Aikamiesten esittämä kappale  iltatuulen viesti lista ykkösenä 60-70 luvulla.

    Vastaus oli, että Irvinin esittämä kappale oli 18 viikkoa ykkösenä. Kun julkisin väittää, ettei esittäjä ollut Irvin, äly vastasi olet oikeassa se oli Eino Grön 😀

    Visakallo Visakallo

    No, jos et Berza luota tekoälyyn, etkä luonnollisesti minuunkaan, niin kysypä ko. asiaa joltakin sellaiselta ihmiseltä, joka on tekemisissä kuntien valtionosuusjärjestelmän, ja kuntien talouspuolen kanssa. Valitettava asia kuntien kannalta on, että valtionossuusleikkuri voi viedä 60% tuulivoimaloiden tuomista kiinteistöverotuloista kunnalle. Samaan aikaan voimaloiden verotusarvoa nakertaa ikävähennyt 2,5% joka vuosi, eli kymmenessä vuodessa häviää myllyn arvosta jo neljäsosa.

    Berza

    Jos valtion tasaus järjestelmä tulee voimaan, tilanne kyllä muuttuu, senhän ensimmäisessä viestissäni myös toin esiin.

    Mutta nuo tuotot ovat myös tekoälyltä kysytty ja saman tuloksen antavat, kuin verohallinnonkin tiedot. Eli jakaa 45 milj  1550 llä, siitä tulee myllykohtainen verotuotto.

    Tekoälystä voi myös kysyä, paljon mikäkin kunta on saanut näistä kiinteistövero tuottoa ja monta myllyä kunnassa on.

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,808)