› Keskustelut › Metsänomistus › Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 6 vastausta, 1,841 - 1,846 (kaikkiaan 1,846)
1 2 3 … 183 184 185

  • Tuulivoimakysymyksiä

    Lähetetty: 15.1.2025, 09:28

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 12.4.2026, 09:12

    Onkohan noita käyntikuntoisia maamoottoreita ja vanhanajan käsinsyötettäviä puimakoneita vielä käyntikuntoisina riihtennurkissa vielä minkä verran? Niille voi tulla vielä käyttöä, jos salmi pysyy suljettuna pitempään. Salmessa läpi tihkuva öljy menee luultavasti lentoyhtiöiden käyttöön, ei sapuskantuotantoon.

    MaalaisSeppo 12.4.2026, 09:20

    Kovasti parjataan tuulimyllyjen haittoja metsien hiilensidonnalle. Tehdäänpä yksinkertainen laskelma:

    Tuulimyllyn teho 6MW, huipun käyttöaika 2500 h, eli sähkön tuotto 15 GWh.

    Tuulimyllyn rakennuspaikka vie metsä 4ha ja sähkö syötetään johtokäytävään, jonka leveys on 100m ja metsää sillä oli n 70 % alasta. Metsä on melko kasvuisaa ja sitoo aurinkoenergiaa 20 MWh/ha. Rakennuspaikalla metsän osalta menetetään 80 MWh/a. Jäljelle jää 14920 MWh/a. Kilometrilä johtokäytävää menetetään metsän kasvussa n 150 MWh/a. Eli jo yhdellä myllyllä katetaan metsän kasvun menetykset n 100 km johtokäytävän osalta.

    100 m leveässä johtokäytävällä liikkuu satojen myllyjen energia. Kyllä tuulimyllyt ovat ylivoimaisia sitomaan aurinkoenergiaa metsään verrattuna.

    Tomperi Tomperi 12.4.2026, 09:25

    Mutta miksi laskelmassa ei oteta mukaan rakentamiseen liittyviä päästöjä kokonaisuudessa?  Miksi niitä johtoja ei asenneta järvien pohjiin, asennetaanhan niitä merienkin pohjiin vai asennetaankohan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.4.2026, 09:34

    On Tomperi meren pohjassa sähkön siirtoa esim. Suomen ja Viron välillä. Tuo on hyvä kysymys miksi järviä ei hyödynnetä. Harjulinjankin åmaisemavaikutukset pienenisivät huomattavasti. Ehkä tämä on kustannuskysymys.

    Sekin on hyvä kysymys kuinka paljon tuulivoiman rakentaminen tuottaa päästöjä. Alkaen metallin louhimisesta ja päättyen voimaloiden purkamiseen.

    Ei nykyisillä akkuratkaisuilla taida olla kustannustehokasta varastoida tuulisähköä. Sellainen iso maanalainen vesivarasto, joka on rakenteilla tänne pääkaupunkiseudulle (ehkä Helsinkiin), pystyy varastoimaan lämpöä paljon. Ratkaisu voisi soveltua pienemmällekin paikkakunnalle, ainakin jos on joku onkalo valmiina.

    Visakallo Visakallo 12.4.2026, 09:45

    Kannattaa toki hieman suhteuttaa näitä lukuja. Pelkästään Fingridin siirtolinjoja on valtakunnassa jo yli 15 000 km, ja lisää tulee vielä mitä 5 miljardilla erolla saadaan aikaan, eli kyllähän siinä ihan oikeasti sitä metsäkatoakin syntyy, mutta eipä siitä sähköyhtiöt ole vastuussa euronkaan vertaa. Syyttävä sormi osoittaa pelkästään meitä ”ahneita puuta myyviä metsänomistajia”.

    Perko 12.4.2026, 09:47

    Ulkomaiset Suomen yksikkö maksaa voitostaan 20 % yhteisöveron Suomeen. Nordea esimerkiksi.
    Loput 80 %: Tämä osuus voidaan siirtää konserniavustuksina tai osinkoina ulkomaiselle emoyhtiölle, jolloin se menee kokonaan ”ulos” maasta.
    Lähdevero: Jos osinkoja maksetaan suoraan ulkomaisille osakkeenomistajille, Suomi perii usein lähdeveron (yleensä 15–30 %), ellei ole verosopimus muuta se on!
    Datakeskukset toimivat Suomessa pitkälti ”sähkön läpikulkureitteinä”. Ne hyödyntävät Suomen kylmää ilmastoa ja edullista energiaa, mutta varsinainen arvonlisä (data ja palvelut) myydään globaalisti ja voitot kotiutetaan ulkomaille. _- Datakeskuksen tuotto Suomeen haihtuu Watti-infaan, haalea lauhdevesi on uudelleen sähköisesti kuumennettava lämmityskäyttöön.

Esillä 6 vastausta, 1,841 - 1,846 (kaikkiaan 1,846)
1 2 3 … 183 184 185