Uudenmaan metsät

Sellaisia pystyynkuolevia yli-ikäsiä kuusikoita tai kuusi-koivurääseikköjä näkyy paljon. On toki hienoja mäntymetsiä pohjoisosissa salpausselän alueella. On niin pieninä sirpaleina Helsingistä pohjoiseen 3-tien ja 4-tien välissä, että ilmeisesti pienet metsälämpäreet eivät kiinnosta omistajiaan, niin saavat kuolla pystyyn.  Molemmin puolin sitten suojelualueet (Nuuksio ja Sipoonkorpi). Luonnon monimuotoisuus kiittää.

Tuohon Timpan aloitukseen sanoisin, että metsät osaavat myös yllättää. Minäkin liikuin loppukesällä siellä Porvoon suunnalla. Moottoritien näkymät olivat juuri sellaiset kuin Timppa kertoi, mutta kun lähti sen pohjoispuolelle Sipoonkorven itäpuolelle, niin pienempien teiden varsilla tuli vastaan niin vauraita kuusikoita, että meinasi henki salpaantua. Tuli vain mieleen, ettei ole ollut niiden omistajilla pikkurahan tarvetta. No, kun ajattelee, että täällä Päijät-Hämeessä kunnon kuusikon yhden hehtaarin avohakkuusta voi saada jo sen verran rahaa, että sillä voi ostaa täältä kohtalaisen asunnon, Uudellamaalla ei samalla rahalla saa kuin tuulikaapin!

Kalliita on asunnot Päijät-Hämeessä, jos hehtaari hyvää kuusikkoa aukoksi sen hankkimiseen tärvääntyy. Keski-Suomen pikkukunnissa hyvän rivitalokaksion saa jo muutaman hehtaarin ensiharvennuksella.

A.J. ko on myymässä Kruunuhaan kakkosasuntoaan?

Jo, kyllä täällä Helsingin lähelläkin kuusi kasvaa kuin sitä vaan hoitaa. Meilläkin on hakattu enimmillään kuudensadan motin hehtaareita juuri Visan mainitsemilla seuduilla.  Tahtoo vaan nykyään olla suuri ongelma se kirjanpainaja, joka kesä saa pelätä. Tänä vuonna niitä ei onneksi ollut juuri ollenkaan.