› Keskustelut › Metsänomistus › Uusi metsälakiesitys luovutettu ministeri Jari Koskiselle.

  • Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Uusi metsälakiesitys luovutettu ministeri Jari Koskiselle.

    Sent on: 17.8.2012, 14:34

    TV!:n uutisten mukaan uusi metsälakiesitys on tänään luovutettu maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Hänen mukaan ajanmukaistetaan metsälakia.

    Osana uudistamista uudessa metsälaissa annetaan metsänomistajille enemmän vapautta ja vastuuta omien metsiensä hoidossa. Kaadettavien puiden ikää ja järeyttä esitetään säädöksissä poistettaviksi.

    Lain valmistelutyöt aloitettaisiin syksyllä (siis välittömästi) ja se tulisi voimaan vuoden 2014 alusta.

    Jäiköhän olennaisin asia tahallisesti vielä uutisoimatta? Harjoitetaanhan meillä metsätaloutta näillä näkymin tulevaisuudessakin hirvitalouden ehdoilla.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 20.8.2012, 21:31

    Enhän minä sitä tarkoittanut, että kaikki ryntäisivät parturoimaan metsiään, mutta joillakin on kova rahapula ja silloin myydään kaikki puu mitä voidaan. Muistat varmasti mitä tapahtui 90-luvun huonoina vuosina, kun vakuustalletukset oli poistettu 80-luvun puolella. Aukkoja syntyi, mutta uudistamisrahoja ei sitten ollutkaan. Aika monta aukkoa uudistettiin silloin meidän veronmaksajien rahoilla.

    Gla Gla 20.8.2012, 23:48

    Mitä ihmeen väliä sillä on, myykö joku puunsa rahapulassa vai jonkun muun syyn takia?

    Minä en muista, mitä 90-luvun lamassa metsäpuolella tapahtui. Talouden kurjuuden korkotasoineen kyllä kuten myös sen, kuinka 5 vuoden joukkovelkakirjalainoista oli hilpeää kuitata nousukaudella korkotason romahdettua 13% korkoja. Missä tilanteessa uudistaminen joudutaan tekemään yhteiskunnan rahoilla ja mikä vastuu uudistamisvelvollisella tässä tilanteessa on?

    tamperelainen tamperelainen 20.8.2012, 23:58

    Kasvatushakkuun jälkeiselle puustolle tulee normitus,mutta sen saman harveikon voi kuitenkin heti hakata sileäksi?Näinkö voidaan ääritapauksessa tulevaisuudessa menetellä.Uudistamisvaatimus liittyy aukkohakkuuseen

    Puun takaa 21.8.2012, 06:43

    Näitä yhteiskunnannan varoin toteutettuja metsänuudistamisia tuli esim. tilanteissa jossa metsä oli varattoman yrityksen nimissä. Konkurssipesän hoitaja ei välttämättä saanut laman oloissa realisoitua kymmenien hehtaarien kannokkoja. (Siihen aikaan ei vielä nostettu kantoja eikä kerätty latvus- ja oksamassaa energiakäyttöön.)
    Uskon ja toivon, että emme joudu vastaaviin tilanteisiin jatkossa. Kun on ollut koko aikuisikänsä mukana rahoituskuvioissa, on tullut hieman kyyniseksi. Vapaus soveltuu suurimmalle osalle meistä ihmisistä, mutta joillekin se on ongelma.

    hemputtaja 21.8.2012, 09:45

    Ei ”Puuntakunen” ihan vääriä epäile, mutta aika näyttää (5 – 20 vuotta).

    Muun muassa hänen epäilemistään syistä metsälaki alkujaan laadittiin.

    Sotien jälkeen sitä myös muutettiin ainakin kerran, kun löytyi kiva porsaanreikä. Homma toimi siten, että peluri osti metsän ja veti metsälain vastaisen hakkuun heti. Lautakunta ei voinut mitään kun hakkuukiellon käsittely vaati määräajan? Jotenkin noin se meni, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat jo vaipuneet unhoon.

    Muutama metsäläinen antoi kiellon ja joutui raastupaan ynnä maksoi pelurille korvauksen puista, jotka se olisi ehtinyt hakata ennen virallista hakkuukieltoa.

    Täysi metsänkäsittelyvapaus voi taas olla uusi namipala pelureille. Ostetaan halvalla ja kaikki nurin. Taimikotkin energiapuuksi.

    Visakallo Visakallo 21.8.2012, 09:57

    Metsälain lopuliseen hyväksymiseen on vielä pitkä matka. Se saattaa muuttua ennen eduskuntakäsittelyä ja vielä sielläkin.
    Kunnat ovat valtion ohella suuria metsänomistajia, ja yleensä myös suurissa veloissa. Voi olla, että käki saa kukkua selällään kannon päässä vielä monessa kunnan ”entisessä” metsässä!

    jees h-valta 21.8.2012, 10:31

    Jäähän sinne pakolliset säästöpuut. Ei tarvi käen kukkua selällään.
    Olisko kunnan sitten syytä tehdä metsiensä kanssa vararikko.
    Kyllä se pesänhoitaja ne hakkaa kumminkin. Ja myy pohjat ja silloin siirtyy yksityisomistukseen todennäköisesti.

    Gla Gla 21.8.2012, 10:50

    Puun takaa: ”Näitä yhteiskunnannan varoin toteutettuja metsänuudistamisia tuli esim. tilanteissa jossa metsä oli varattoman yrityksen nimissä. Konkurssipesän hoitaja ei välttämättä saanut laman oloissa realisoitua kymmenien hehtaarien kannokkoja.”

    Laki ei voi perustua siihen, että poikkeusoloissa (90-luvun laman kaltainen tilanne) joku ei pysty huolehtimaan velvollisuuksistaan ja siksi jokin toimenpide olisi kielletty. Jos yhteiskunta maksaa uudistamisen, tuskin se saataviaan unohtaa. Kuittaa vaikka palstan itselleen uudistamiskuluilla, jos parempaa hintaa ei muualta saada.

    Uusi laki antaa uusia mahdollisuuksia kesämakasiinin jutussa esiintyneen Ticklenin kaltaisille kavereille, jotka ostavat kiinteistöjä, parturoivat ne, pilkkovat pieniksi puuhapalstoiksi ja myyvät hyvällä voitolla eteenpäin. Vaikka en tuollaisesta pilkkomisesta pidäkään, ei sitäkään metsälain avulla pidä kieltää. Samalla hankaloitettaisiin perinteisen metsätalouden harjoittajien toimintaa juuri, kun lainsäädännön suhteen ollaan ottamassa historiallinen harppaus ja siirtymässä nykyaikaan.

    Visakallo Visakallo 21.8.2012, 11:39

    Metsäuutisten mukaan kuudesosa metsänomistajista aikaistaisi hakkuitaan laiuudistuksen myötä. Se ei vielä ole kovin paljon. Todennäköisesti yhteisöomistajat lähtisivät tätä paljon suuremmassa mitassa liikkeelle.

    Gla Gla 21.8.2012, 12:48

    Uutisten informaatioarvo oli valitettavan alhainen. Ehkä syy oli epämääräisessä tutkimuksessa. En tiedä, kun en tutkimusta ole nähnyt.

    Uutinen: ”Kuudesosa metsänomistajista aikaistaisi hakkuitaan, mikäli metsien uudistusrajat poistuisivat, kuten metsälain uudistusesityksessä ehdotetaan. Näin ollen lakiuudistus toisi lisää puuta markkinoille, Pellervon taloustutkimus ja Metsäntutkimuslaitos arvioivat.”

    Millä tavalla hakkuut aikaistuisivat? Siten, että pääosa hakkuista tehtäisiin nykyistä nuorempaan metsään vai siten, periaatteessa hakattaisiin kuten ennen, mutta samalla kerralla käsiteltäisiin pieniä, mutta nykysäädöksiin nähden hiukan liian nuoria metsiä. Näin saataisiin käsiteltävät alat yhtenäisemmiksi, eikä pienet kuviot jäisi käsittelemättä. Markkinoille tulevan puun määrään tällä tulkinnalla on merkittävä vaikutus.

    Uutinen: ”Myös lakiesitykseen sisältyvä jatkuvan kasvatuksen salliminen voi lisätä puun tarjontaa, sillä nykyisin joka viides voi jättää hakkuut tekemättä, jos niiden koetaan vaikuttavan luonto- tai maisema-arvoihin.”

    Tässä onkin jo varovaisempi lähestymistapa, voi lisätä. Ihan noinkaan suoraviivaiseen ajatteluun en lähtisi, koska hinnoittelu vaikuttaa myös asiaan. Tarjonnan kasvaessa on vaarana hintatason lasku, jolla on oma vaikutuksensa tarjonnan määrään. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsät ovat erikoisuus markkinoilla, josta luotettavaa tietoa puun myyjän on vaikeata saada. Jos menetelmä yleistyy, siitä saadaan vähitellen enemmän kokemuksia, vasta sitten luodaan pohja suosiolle. Joko suurelle tai pienelle.

    Uutinen: ”Suurin osa metsänomistajista on tyytyväisiä nykyisiin uudistamisrajoihin. PTT:n ja Metlan tutkimuksen mukaan 80 prosenttia metsänomistajista pitää nykyisiä rajoja sopivina metsänuudistamiselle.”

    Mitä tuo tarkoittaa? Ovatko rajat sopiva ohje omassa metsätaloudessa, vai ollaanko tyytyväisiä lainsäädänössä oleviin rajoihin?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5