Keskustelut Metsänhoito Vaahteran käyttö

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Vaahteran käyttö

    Minulla on talon vieressä pienen pieni metsikkö, siis ihan ”esikaupunki alueella”, puut on jo ikäloppuja, ja olen siitä polttopuita ja tarvepuita ottanut moneenkin kertaan. Koska metsikkö on maisemasyistä pakkokin hoitaa jatkuvasti peitteisenä, keksin joskus kuinka kuusien alle saa myös uutta lehtipuustoa. Nimittäin kylvin sinne vaahteran siemeniä, ja nyt metsikkö muuttuu pikkuhiljaa kuusi vaahtera sekoitukseksi. Hyviä puolia vaahteran käytössä on mm kasvaa todella varjoisassakin, en ole huomannut piiskaavan paljoa kuusia, suht nopea kasvu, siemeniä saatavissa pilvin pimein. Haittoja voisi olla liika varjostus uusille kuusen taimille, ja maaperävaatimukset, sekä loppukäytön rajallisuus, onkohan muita? Mieli tekisi viedä siemeniä myös talousmetsiini lisäämään luonnon monipuolisuutta, ja ehkä tänä syksynä niin myös teen

  • jees h-valta

    On vaahterassa iso lehti joten paljon humusta pintakarikkeeseen.
    Ei varmasti huono ollenkaan.

    Turisti

    Vaahterasta tulee sellainen lehtomainen olo. Aika jämäkät oksat kait vähentävät piiskausvaikutusta. Tulossa olisi myös vähän vahteraa tammimetsikööni. Niin ja hevoskastanjaa. Suomessa on paljon pieniä joutomaatilkkujakin, jotka voisi ihan hyvin istuttaa näille jalopuille. Muuttuisi maisema kertaheitolla.

    Pähkäilijä

    Kotipaikalla oli vaahteraa pihassa ja hittolainen sitä lehtien määrää…

    Jos alla ei ole tarkoitus pitää hoidettua nurmikkoa niin sitten vaahtera on varmasti mitä mainioin puu puistikkomaiseen käyttöön, lehdet kyllä pitävät aluskasvillisuuden kurissa.

    edit

    onkos kukaan kokeillut jatkojalostaa?

    http://www.elisanet.fi/saukkolan.voima.oy/Vaahterasiirappi.htm

    vänkäri vänkäri

    Miksei vaahterasta pysty käsistään kätevä nikkaroimaan vaikka mitä. Harvemmin sitä kumminkin tulee missään vastaan. Tyveltään haarautuneet puut tuppaavat vain olemaan herkästi lahoja. Teollisuudessa ei käyttöä taida olla kuin kuitulevyn raaka-aineena, sinne se sitten kelpaakin oksineen. Palaahan se tietysti uunissakin, kuivuminen on vain hidasta. Parhaimmillaan vaahtera taitaa olla maisemapuuna etenkin syksyisin. Pihassa se ei tosissaan ole haravoijan unelma sen tiedän ihan kokemuksesta. Kottikärryllinen täyttyy paikastaan, pressun päälle haravoimalla alkaa jo pärjäämään. Itävyydestä uskaltaa sanoa että se on hyvä. Keväisin ensimmäinen ruohonleikkuu on käytännössä vaahteranleikkuuta. Parissakymmenessä vuodessa saisi aikaiseksi melkoisen viidakon mökkinsä eteen.

    Hiluxmetsuri

    Minulla on yksi vaahtera pienellä tontilla. Kasvaa rivakasti, peittää ja varjostaa mukavasti. Sisältää alhaalta poikaoksia ja samoin ylempänäkin eli melko tuuheaksi muotoutuu. Helppohoitoinen kun vaan tuuli puhaltaisi lehdet naapuriin syksyisin. 🙂 suosittelen.

    6 m3 6 m3

    Janisten, rusakoitten ja myyrien herkkua. Kaikki maalle itaneet taimet tai siirtotaimet popsittu parempiin suihin. Maistuis varmaan hirvellekin jos kerkeis apajalle. 🙁 Kaupungissa menestyy hyvin.

    jees h-valta

    Kuusmotin asiantuntemusta hiukan epäilen noitten herkuttelijoitten suhteen. Minun kokemukseni lähes päinvastaiset. Tontillamme tässä asutusalueella näyttää viihtyvän lähes kaikki pieneläväiset ja linnut mitä nyt kylillä vain voi. Isot rusakot ei edes viitsi lähteä päiväksikään aina pois vaan vetävät lonkkaa jossain puskan alla.
    Myyrien kekoja ollut vuosikausia omenapuutarhassa. Silti jokaisen omenapuun juureenkin on majoittunut kasvamaan vaahtera.
    Lisäksi niitä on vähän siell’ täällä pitkin tonttia. Kaikki voi paksusti.
    Vaahteroita varmaan löytyy parikymmentä. Olen vähän perso kasvattelemaan pientä metsää ympärillä joten kaikkia muitakin puita mahtuu tietysti. Ja linnuista mainitsen ylpeänä että tänä aamun kahvipöydässä huomasin kun hiirihaukka nappasi rastaan nurmikolta aamupaloiksi. Hieno luontoelämys heti aamutuimaan.
    Takapihan koivikkoon paineli napostelemaan.

    Aukusti

    Yksi , jo melkoisen suureksi kasvanut torniolaista alkuperää oleva vaahtera kasvaa täällä Napapiirillä ja pari pienenpää kesäpaikassa pihan reunametsikössä.

    Kylvötaimet joutuivat 100 %:sti myyrien suihin heti alkuunsa ja metsäjänis jyrsii suurimmasta kaikki oksat kuorettomiksi mihin lumen päältä yltää. Kesäpaikan jänikset eivät osaa maistella vaahteran kuoren herkullisuutta, ainakaan toistaiseksi.

    Muutama kukka vaahterasssani on ollut ,mutta itävää siementä ei ole tullut.

    Haravoitavaa kyllä tulee, mutta viis siiitä, onhan vaahtera niin komea puu maisemassa. Ja harvinainenkin täällä pohjoisessa.

    Kuka tietää kuinka pohjoisessa vaahteraa esiintyy istutettuna?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Oli meilläkin ennen pihassa iso vaahtera,muttei ole enään.Polttopuuksi aherrettiin, eikä pihaan toisten vaahteraa tule.Pähkäilijän vaaterassa sama riesa,lehtiä tulee mahdottomasti.

    Ensimmäisen pakkasen jälkeen lehdet tippuvat hetkessä ja jos sattuu tuulinen päivä, joka levittää lehdet pitkin pihapiiriä niin haravointi työllistää kylläkin.

    Gla Gla

    Pihapuuksi kasvattelen vaahteraa. Lehdet ei ole riesa toisin kuten männyllä. Lehtipuu tuottaa haravoimista kerran vuodessa, mänty tarjoaa sitä jatkuvasti.

    Metsässäkin on pari vaahteraa, joista yksi iso ja vanha. Tiedä sitten, mitä se siellä vaikuttaa, mutta kasvakoon niin kauan kuin pystyssä pysyy. Talouskäytössä taitaa olla sama ongelma kuin vaikka pihlajalla eli haaroituu herkästi ja oksista tulee paksuja. Ehkä systemaattisella kasvatuksella tilanne olisi toinen, mutta en minä ainakaan ole valmis mitään järkevän kokoista alaa tuollaiseen kokeiluun laittamaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)