Keskustelut Metsänomistus Vaikea ymmärtää

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Vaikea ymmärtää

    Metsäuutisissa kirjoitettiin, että UPM on vähentämässä väkeä Säynätsalon vaneritehtaalta. Uutisessa kirjoitettiin myös, ettei käsityövaltainen tuotanto ole kannattavaa etenkään siis Säynätsalossa.

    Eivät sentään kehdanneet valittaa koivupulasta tai koivun hinnasta. Tahtovat aukkojen koivut nykyään jäädä pitkäksi ajaksi pystyyn vaikka muut puut ovat maailmalla. Luulisin, että puukustannuksia nostaa melkoisesti se, että joudutaan rahtaamaan metsuri ja ajokone korjaamaan erikseen pieniä ”nökkösiä” koivuja. Kun kerran kysyntää on, niin luulisi kannattavan lisätä sorvausta ja hakata koivut kerralla muiden puiden kanssa. Tietysti myös kiinteiden kulujen osuus kustannuksista vähenisi. Kannattaisiko kehittää uusia tuotteitakin?

    Ja kuljetusmatkat ja- kustannukset kasvaisivat, kun keskeinen tehdas vähentää tuotantoaan. Paljon on kannustettu viljelemään koivua. Ei tällaiset esimerkit kovin siihen kannusta. Eivät muuten paranna mahdollisen yhteiskuntasopimuksen onnistumismahdollisuuksiakaan.

  • Visakallo Visakallo

    UPM:llä on parhaillaan käynnissä Viron Otepään vaneritehtaan iso laajennus.
    Otepään tehdas on ollut jo pitkään UPM:n kannattavin tuotantolaitos.
    Siellä ovat koivutukit ja asiakkaat lähempänä.
    Näin se vain nykyisin menee.

    jees h-valta

    Aivan tuo on ymmärretävää koska lehtipuun viljely on meillä kutistettu kelvottomiin ja nekin pilaa hirvet jo taimena. Sinne mennään missä on puut vihreämpiä. Eli rajan takana.

    Timppa

    Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin puutetta ei ole koivusta tai tietysti sorvikuusestakasan. Älä Jesse sotke hirviä joka asiaan.

    jees h-valta

    Koivun puutetta on valitettu jo erittäin kauan ja sitä on tuotu ulkoa. Nyt vain on edullista viedä se jalostus sinne missä on raaka-aine. Sotken juuri sitä mistä on kyse. Hirvistä jotka ovat pilanneet MTK:n hiljisella myötäelämisellä ja siunauksella koko koivun teollisen jalostuksen maastamme.

    Salonpoika

    Uutinenhan kertoo Umpin painottavan koivuvanerin tuotantoaan tänne koivumaakuntiin, Savo-Karjalaan. Joensuun työporukkaa lisätään kymmenellä, Savonlinnaan otetaan lisää neljäkymmentä ja siirrytään viisipäiväisestä kuusipäiväiseen viikkoon. Raaka-aineesta ei ole pula, tänäänkin tuli mm Orpen jättirekka vanerikoivulastissa vastaan keula kohti Savonlinnaa. Tuontikoivu on valtaosin kuitua. Koivunkasvatuksen mielekkyytä alkaa viedä sen hintakehitys. Aikanaan vanerikoivu oli arvopuu mutta nythän sen hinta on painettu jo reilusti alle havutukkien hinnan.

    Timppa

    Säynätsalon tapauksessa näen riskinä koko tehtaan alasajon, jos toimintaa ei kehitetä vaan supistetaan. Kyse on myös merkittävästä kuusen käyttäjästä. Jos Säykki suljetaan, niin mistä löytyy sorvikuuselle ostajia?

    Säynätsalon vaiheista vähän. Kauppaneuvoksen arvon aikanaan saanut J. Parviainen perusti siihen saareen sahan 1800-luvun lopulla. Vaneritehdas aloitti toimintansa v. 1914. Kauppaneuvoksen pojantytär Hanna sai myös kauppaneuvoksen arvon. Hän oli naimaton ja kaihtoi aika kiihkeästi miehiä. Kerrotaan, että, kun hän kuuli, että hänen Päijänteen rannalle rakennuttamansa huvilan saunan olivat timpurit koesaunoneet, niin hän ei mennyt sinne koskaan.

    Sittemmin Säynätsalo siirtyi Enso-Gutzeitille ja lopulta UPM:lle. Jossain vaiheessa sieltä taisi loppua vanerin teko. Suomen ensimmäinen vaneritehdas rakennettiin Jyväskylään Lutakon alueelle Pietarsaarelaisen Schaumanin suvun rahoittamana. Tehtaan isännöijä oli saanut luvan virka-asunnon rakentamiseen. Kokoa ei ollut tarkemmin määritelty. Talosta tuli suuri ja isännöitsijä sai potkut. Lutakon alue haluttiin 1980-luvulla rakennustoimintaan. Kaupunki sitoutui kaavoittamaan sen. Ehtona kuitenkin oli, että vaneritehdas jatkaa Jyväskylän alueella. Säynätsalossa on UPM tehdaslaitoksia, mutta se oli itsenäinen kunta. Ratkaisuksi tuli, Säynätsalo liitettiin Jyväskylään.

    Nyt sitten uhkaa tehtaan alasajo.

    Hiluxmetsuri

    Onko niin, että kaikki mihin BIG FOREST koskee, muuttuu lopulta raaka-ainetoimittajalle alhaisen hinnan vuoksi kiinnostamattomaksi sekulibulkiksi?

    jees h-valta

    Salonpoika seurannut kovin huonosti koivutukin hinnan kehitystä. Nousussa ollut jo parisen vuotta tasaisesti mutta havutukit laskettelee.

    Timppa

    Jesselle sanoisin, että ainakin Säykin lähialueella koivutukki on selvästi laskenut parin vuoden ajalla. Männyn hinta on laskenut hyvin vähän ja kuusen kyllä vähän selvemmin.

    Salonpoika

    Oikaistaanpa taas kerran H-vallan lahkosaarnaajan tarinoita, tällä kertaa koivutukin hintaseurannasta. Kun eri puutavaralajien mittauksessa siirryttiin yhteen ja samaan mittayksikköön( kiintokuutiometri) vuonna 1972 maksettiin vanerikoivusta 48% enemmän kuin kuusitukista. Esim. vuonna 1993 koivutukki oli 40% kalliimpi kuin kuusitukki. Kun siirryttiin euroon 2002 ero oli enää 5% koivun hyväksi. Viimeisin omakohtainen kosketus noiden hintoihin on puolentoista vuoden takaa, vanerikoivu oli jo 15% halvempi kuin kuusitukki. Koivutukin hinta oli 50 eur eikä tänään tulleen Metsälehden hintatilastot ainakaan mitenkään tue väitettä että sen hinta olisi ollut pari vuotta nousussa. Tässä tällainen pikainen ja pintapuolinen seurantaraportti. Yksityiskohtaisemmatkin ja pitemmällekin yltävät tiedot löytyvät tuosta vierestä kansioista virallisista papereista. Ei näissä asioissa tarvitse haaveissa ja mielikuvissa elää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)