Keskustelut Metsänomistus Väitös: Metsänkäyttö uusiksi – eroon avohakkuista

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Väitös: Metsänkäyttö uusiksi – eroon avohakkuista

    Yle uutisoi:

    http://yle.fi/uutiset/vaitos_metsankaytto_uusiksi__eroon_avohakkuista/7123709

    Mistä on kyse?

    Tutkimus selvitti metsälakikohteiden ympärille hakkuiden yhteydessä jätettyjen suojavyöhykkeiden tehoia
    Useimmiten suojavyöhykkeet olivat liian kapeita
    Liian kapeina ne eivät ehkäise monimuotoisuuden häviämistä metsäluonnosta
    Kestävämpää metsätaloutta olisi tutkijan mielestä luopua avohakkuista kokonaan
    Tilalle tutkimus ehdottaa eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja poimintahakkuisiin siirtymistä
    Väitöstyö tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa tänään

  • Gla Gla

    Ville Selonen: ”Kaiken lisäksi poimintahakkuisiin perustuva metsätalous olisi yhtä kannattavaa, ellei jopa kannattavampaa kuin perinteinen metsätalous.”

    Miten väitöskirjassa ollaan päädytty tuohon tulokseen vai heitteleekö tuleva tohtori puhtaasti mutu-pohjalta ajatuksiaan?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Tutkimattakin on selvää,että mitä isompi suoja-alue jätetään sen paremmin monimuotoisuus säilyy.Jos metsä jätetään luonnontilaan,silloi ötököillä lokoisat oltavat,Mutta monelta ihmiseltä toimeentulon mahdollisuudet hupenevat.

    Eli mielestäni kestävävä metsätalous jatkunut vuosikymmeniä,koska monimuotoisuus riittävässä laajuudessa säilynyt.Itse kylläkin olen lukuja vaille tutkija,tavallinen luonnossa liikkuja ja työskentelijä.

    n-merkki n-merkki

    Gla,

    pikaisesti Jyväskylään kuuntelemaa perusteluja niin ei tarvi ihmetellä.

    FM Ville Selosen ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirja ”Forest Act Habitats – Finnish woodland key habitats amid the intensive forestry” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 7.3.2014.
    *

    hemputtaja

    ### Ville Selonen: ”Kaiken lisäksi poimintahakkuisiin perustuva metsätalous olisi yhtä kannattavaa, ellei jopa kannattavampaa kuin perinteinen metsätalous.”

    Miten väitöskirjassa ollaan päädytty tuohon tulokseen vai heitteleekö tuleva tohtori puhtaasti mutu-pohjalta ajatuksiaan?
    Lähetetty: 2 h, 44 min sitten
    Lähettäjä: Gla ###

    Sanoppa se. Väittelijä kiittää vuolaastu useita metsätalouden organisaatioita ja kusee sitten heidän taskuunsa eikä edes naura.

    Luonnontieteissä on helppo erehtyä ”toive”tutkimusten tielle ja jopa hyvästäkin aineistosta vääntää mieleisensä tai kerätä aineistot väärällä menetelmällä.

    Luultavasti turha odottaa, että väitöksen tarkastajat huomaisivat mitään kummallista.

    Huvikseni vilkaisin yhteenvetoa, jossa lopukaneettina on tuo ”tuomio”. Näyttää siltä, että tekijä on kahlannut läpi kymppi-pykälän kohteita ja tullut sitten tähän tulokseen. Pim.

    Tekstistä löytyy mm. lause ”Vaikka Fennoskandiassa boreaalisen metsäpeitteen määrä ei ole vähentynyt, vain noin 5 % metsistä on säilynyt luonnontilaisina ja monet metsien elinympäristöt niille ominaisine lajeineen ovat uhattuna”. Saattaa olla oikein, mutta Suomesta luonnontilaisia metsiä löytyy merkittävästi enemmän. Olisi kannattanut tutustua Metsätilastolliseen vuosikirjaankin.

    No silleen. Tuskinpa nykymaailmassa laitokselta ”JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BIOLOGICAL AND ENVIRONMENTAL SCIENCE” voi muunlaista tulosta odottaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tällaista tutkimusta tarvitaan mm. metsälain pohjaksi. Metsän tärkeiden elinympäristöjen heikosta säilymisestä puhuttiin niiden inventoinnin pohjalta juuri metsälakia uudistettaessa, ja todettiin mm. se että erilaiset suojavyöhykkeet olisi paras jättää käsittelemättä.

    Vielä en ole kirjaa tarkasti tutkinut, mutta sitä helpompihan sitä on hutkia. 🙂

    Kysyisin ensivaikutelman pohjalta väittelijältä ainakin seuraavia:

    Ensiksikin, miksi hän luopuisi kokonaan avohakkuista? Viimeaikainen luonnonmetsätutkimus on osoittanut, että osa metsistämme uudistuu luontaisestikin ns. ”suuren kierron” eli lähes täydellisesti puuston tappavan avohakkuun tapaisen häiriön kautta, jonka aiheuttaa joko tuuli tai metsäpalo. Tätä on tutkinut mm. vastaväittäjä Timo Kuuluvainen, joka kirjoitti asiasta kirjassa ”Suomalainen aarniometsä”.

    Toiseksi, olisiko tutkimuksen anti operationalisoitavissa vaikka seuraavasti. Metsälakikohteet ja muut tärkeät elinympäristöt olisi parasta jättää käsittelemättä silloin, kun ne ovat pienialaisia tai suojavyöhykkeitä. Kohteen lähiympäristössä voitaisiin vapaaehtoisesti suosia poimintahakkuita tai jatkuvaa kasvatusta. Muualla sovellettaisiin kasvupaikalle ja puulajille sopivia menetelmiä.

    Nythän se väitös on jo menossa. Harmi kun näitä ei tule livenä netissä, kuka ehtii ensimmäisenä toteuttamaan?

    hemputtaja

    Tuo tutkimus löytyy netistä nimihaulla ja siinä Suomenkielinen yhteenveto.

    Jatkanpa vielä hutkimista, kun tuli osallistuttua jo. Tuo Gla:n huomaama avohakkuun kieltoehdotus oli yhteenvedon lopussa. Tutkimuksessa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä. Se ei ole johtopäätös vaan puhdas arvopainotteinen mielipide.

    Arvoisa tutkija arvelee, että jatkuva kasvatus takaisi paremmin monimuotoisuuden. Puhdas arvelu. Näyttö puuttuu täydellisesti. Asia voi olla jopa päinvastoin ja avohakkuu takaa monimuotoisuuden säilymisen. Jk:n alla kasvusto luultavasti vakiintuu ja yksipuolistuu, Avohakkuu antaa kaikille mahdollisuuden.

    Yhtenä lähtökohtana tutkija on käyttänyt viimeisintä uhanalaisuus selvitystä, mikä on ns. paras tieto uhanalaisuudesta. On kuitenkin siitäkin syytä muistaa, että se on arvio, joka perustuu ns. asiantuntijoilta kerättyihin arvioihin.

    Olen hieman kieroutunut vainoharhainen ja epäilen, että biologien koulutukseen kuuluu asennehoitokin. Vihjaillaan kuinka metsäammattilaiset ovat riistokapitalistien metsiin lähettämiä raiskausjoukkoja ja puurosvoja.

    Puun takaa

    Tämä väitöstutkimus on jälleen yksi esimerkki ns. poliittisesta tilaus-tutkimuksesta, jolla ei juurikaan ole yhtymäkohtaa tieteen kanssa.
    Tietyt piirit haluvat lopettaa Suomesta avohakkuut, ja tässä halutaan vain hakea asialle perusteita, ei mitään muuta.
    Vertaisin tämänlaatuisia tutkimuksia pääministerin tilaamaan Himas-tutkimukseen.

    mehänpoika

    Puun takaa:
    ””Tämä väitöstutkimus on jälleen yksi esimerkki ns. poliittisesta tilaustutkimuksesta, jolla ei juurikaan ole yhtymäkohtaa tieteen kanssa.
    Tietyt piirit haluavat lopettaa Suomesta avohakkuut, ja tässä halutaan hakea asialle vain perusteita, ei mitään muuta.””

    – Voi olla että nimimerkki Puun takaa on oikeilla jäljillä. Jos ajatellaan, kuka hyötyisi jatkuvan kasvatuksen vakiintumisesta valtamenetelmäksi metsien käsittelyssä, tulee ensimmäiseksi mieleen MMM:n hirvipolitiikasta vastaava taho. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä käsiteltyjen alueiden jäljiltä kun ei hirvivahinkoilmoituksia enemmälti tule. Siksi poliittinen tilaustutkimus tulee tämän väityöstutkimuksen osalta väistämättä mieleen.

    Samoihin aikoihin uutisoitu EU:n kielto metsätaimikoiden hirvivahinkojen maksamiskiellosta panee epäilemään, että väitöstutkimuskin on seurausta pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen aiheuttamien vahinkojen synnyttämästä paineesta lupakäytännön muuttamiseksi.

    Rane

    Tämä väittelijä on siis latonut toimittajalle itse tutkimukseen kuulumattomia yksityisiä mielipiteitään jotka uutisessa on laitettu väitöksen lopputulemaksi.Hutkivaa journalismia.
    Muutama vuosi sitten eräs entinen luontoaktiivi väitteli tohtoriksi metsien suojelun kustannuksista.Hän oli lähettänyt kyselykaavakkeita ihmisille joissa tiedusteltiin kuinka paljon olisit valmis leikisti maksamaan jos metsiä suojeltaisiin lisää.No,vastaajat eivät olleet tietenkään leikkirahaa säästelleet.
    Väittelijä sitten laski vastausten keskiarvon ja kertoi sen täysi-ikäisten kansalaisten lukumäärällä.Kun saatua summaa oli sitten verrattu metsien suojeluun vuosittain menevään lukuun oli väitös se että metsien suojelu on todella halpaa ja kansalaiset haluaisivat moninkertaistaa suojelumetsien määrän.
    Eli ilmeisesti mitä tahansa voi väittää jos väitös on tehty muodollisesti oikein.

    kepa

    Olipa kyllä typerän olonen juttu.Todennäköisesti käytännön tieto puuttuu kokonaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)