On silloin/tällöin ollut esillä termi ”vajaatuottoinen”, mutta kaikki lukijat eivät varmaan ole mieltäneet, millaisia vajaatuottoisuuden muotoja on tavallisessa metsätaloudessakin.
Miten ihminen voi vaikuttaa vajaatuottoisen metsän määrään?
Jos et Jesse laita aitoja, niin kohta siellä haapavesaikossa on koko Satakunnan hirvieläimet! Saat todellisen luurankometsän niistä moneen kertaan järsityistä haavanaluista. Ethän sinä minua usko, mutta itseäsi uskot siinä vaiheessa kun näet mitä tapahtuu.
Jos alue on rehevä, kuusen taimet saadaan ryönän yläpuolelle tekemällä isoja laakeita istutusmättäitä. Mutta jospa jeesi saa nyt hirvistä johtuneelle kovalle aherrukselleen kohtuullisen tuntipalkan kun haavan myyntihinta on nousussa. Jos haavikoita harventelee, toisinaan sinne alle muuten syntyy kehityskelpoinen kuusialikasvos.
En kovin innolla vielä muuta kuuselle koska edellisessä kuusipartissa oli jonkinverran lahovikaa. Join paikoin joissain notkelmissa sitä kyllä jo onkin alikasvoksena ja jokunen saa jäädä kasvuunkin kunhan hakkuusta vain säästyvät.
Jos laittaa kaikki munat samaan koriin, niitä joutuu vahtimaan. Niin Jesse on tehnytkin, aidannut ja juossut hirvien perässä.
Tuossa pari päivää sitten oli TV:ssä liminkalainen isäntä, oli aidannut rantaniittyjä laitumiksi. Oli saanut siitä valtiolta korvauksia 4v aikana 700k€. Niin ovat ahtaalla karjatilalliset.
Tuosta voidaan sanoa, että keinotekoista monimuotoisuutta hinnalla millä hyvänsä. Kyllä pitäisi jo uskoa, että luontoa vastaan taistelu on turhaa. Luonnon ylläpitämä meren rantaniittyjen 3m ruovikko tarjoaa sitten muuta monimuotoisuutta. Luonnonmukainen umpeenkasvaminen on yksi kaikkein suurin uhkatekijä lajien keinotekoisille (ihmisen muovaamat) elinympäristöille.
Kaikkiaan 700 lajille Suomen kaikista uhanalaisista lajeista 2667 kpl luonto itse aiheuttaa uhkaa umpeenkasvulla.
Täällä on kymmeniätuhansia hehtaareita suojeltuja soita ja avoimia suonlaitoja enkä ole koskaan nähnyt suokukkoja.
Eihän sitä tiedä vaikka alettasiin uudestaan tukea vajaatuottosten uudistamista (oli aikoinaan Lapissa) joten melko varmasti winwin -tilanne , kun laittaa haavikkotuhoalueen vireille.
Jäi itselläkin mieleen tuo 700 k€/4 v. tuki rantaniityn hoitoon. Että miten voi olla noin kallista ? Silläkin rahalla olisi saatu melko monta alihintaan ruokatuotteita tuottavia alkutuottajia pelastettua.
Olisi syytä hoitaa ihmiset ensin ja vasta sen jälkeen niittyjä. Pitkät jonot toimimattomassa terveydenhoidossa ovat jo täysin sietämättömiä. Täällä kuolee hoitojonoissa enemmän ihmisiä kuin Ukrainan sodassa. Sairaista ihmisistä on tehty Tehyn pelinappuloita. Kyllä pitäisi alkaa häkin heilua valtion vastaisesta toiminnasta. Ylityöt on jatkuvasti kielletty ja vuoron vaihdot Suomi on sisäisen terroristihyökkäyksen alainen.
Ehkä Visalla on tullut hirvikompleksi jo huolettavan pahaksi. On minulla Pohjois-Satakunnan palstalla luontaisia haapoja kaadettu harvennuksessa ja päätehakkuussa eikä niiden vesoja aivan ylettömiin ole kaluttu. Hyviä haapasaarekkeita niistä saa. En yleensä istutakkaan sellaisen sekaan vaan annan haavikon kehittyä siihen luontaisena muutaman koivun kera. Ne haavat nostavat harvennuksella mukavasti kuutiokokonaismäärää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.