olisi tarjolla tässä ketjussa (kuitenkin korkeatasoista ja laadukasta; käyttäydy sen mukaisesti). Enkä poista tätä aloitustani. Heitä pipo pois. Sana on vapaa.
Ainut hyvä luomutorjuntatapa on saada mahdollisimman aikaisin talvilajikkeetkin peltoon. Sillä on talven perunat tähän asti saatu. Kun se kerkeää ennen ruttoa kasvaa jo perunan kokoon on aivan sama jos rutto vie naatin. Kunhan ei niitä enää sen jälkeen siellä ihan kaikkia syyssateita liota.
Hyvä Jesse, tuotapa pitää kokeilla.Hyvä vinkki. Puit sanoiksi sen mikä on on ”mielenpäällä” muttei ole tullut ulos.
Maa lämmitetään harson alla ennen istutusta. Niinhän perunan viljelijätkin tekee.
Sitä on juuttunut perinteisiin ja odottanut että tuomi kukkii, vasta sitten istuttaa perunan.
Kasvatus paikallani halla korjaa varret yleensä jo elokuun puolivälissä, teki mitä teki. Silloin peruna on kuitenkin kasvanut jo korjattavaan kokoon.
Ei tuo oman ruokaperunan kasvattaminen kyllä ole taloudellisesti kannattavaa, mutta,,,
Pirkanmaalla saa hyvää talviperunaa kun ottaa sen Vappuna itämään. Istuttaa Kustaan päivänä ja nostaa Maurin päivänä. Jos tulee ruttoa lehtiin varret pois heti ettei mene mukuloihin. Muutenkin varret pois heti elo syyskuun vaihteessa. Kaikissa päivissä joustoa tilanteen mukaan. Kaupasta kyllä saa hyvää hyvää perunaa halvemmalla. Mutta ainahan harrastus maksaa.
Kolmen vuoden kierrolla kasvatan. Tuuli olosuhteisiin en voi vaikuttaa, metsä ympärillä. Rivi- ja taimivälejä kasvattamalle vaikutan tuulettumiseen.
Ans kattoo ny, vuodet ei oo veljiä keskenään. Suoturpeella paransin maaperää.
Peruna kerran vedessä, kala kahdesti?
Kolmen vuoden kierto= kolme kasvatuslohkoa. Maa saa levätä kaksi vuotta, ennenkuin peruna on samalla lohkolla uudestaan.
Peruna on hyvää, ja oma kasvattama vielä parempaa. 🙂
Alkaa muuten olla aika tarkkailla valkosipuli penkkejä. Kukkavarsista nipsaistaan kukka-aihiot pois, pari suurinta voi jättää lisäys materiaaliksi. Noin tehden sekin kasvu mikä menee kukan kasvattamiseen, menee kynsien koon kasvatukseen.
Voi tietysti olla ettei kaikki lajikkeet kuki, useimmat talvilajikkeet kumminkin.
Tuosta rutosta tuli vielä mieleen moinen:
Naapuriapu ruton vaivaamilla alueilla tuottaa lisää päänvaivaa torjunnassa. 🙁
Jos samalla kalustolla muokataan koko kylän pellot, niin mullassa talvehtiva rutto kanta leviää kaikille tasapuolisesti. 🙁
Ei tutkittua tietoa vaan ”mutua”. Kun siirryin oman kaluston käyttöön maanmuokkauksessa ja sadonkorjuussa, alkoi ruttokin pysyä paremmin aisoissa.
Ja minulla on vielä jatkoksi käsitys että kannattaisi ottaa se perunansiemen isolta viljelijältä joka suorittaa ruton torjuntaa. Silloin ei siemenperunakaan ole niin aikaiseen mädäntymässä siellä maassa. Ehkä siinä kyllä hieno luomu-aate kärsii.
Kiitos Antonille tämmöisen vapaamuotoisen keskusteluketjun avaamisesta. Entisaikaan kaikki tehtiin puusta. Myös vesijohdot ja pumput. Pitäisi kylän joululehteen tehdä juttu tästä puun käyttötavasta. Keskiviikkona Farmari näyttelyssä tapasin Korpituvan Tanelin ja sain häneltä paljon asiaan liittyvää tietoa. Kiitos ent Vaarille! Tietääkö palstalaiset asiasta jotain? Netin hakusanalla puiset vesijohtoputket kyllä selasin. Pienikin tieto olisi mukava saada.
Kylän ”pumppumestari” jatkoi aikoinaan työuraansa turpeennoston parissa. Siitä kyllä on monenlaisia dokumentteja ja valokuviakin. Mutta valokuvissakin näkyvän työkalun nimi on hukassa. Kysymyksessä on jonkinlainen veitsi jolla turve paloiteltiin palasiksi jotka sitten nosteltiin haasioille kuivumaan. Kuiva turve sitten ajettin repijän läpi kuivikkeeksi karjalle. Oli muuten pölyistä työtä. Näistäkin asioista olisi mukava saada tietoa. Hakusanoja, kirjoja yms. Kiittelen etukäteen!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.