Keskustelut Metsänhoito Varhennettu ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Varhennettu ensiharvennus

    Tervehdys.

    Tälläistä olen omissapäissäni pyöritellyt:

    Minulla etelä-savossa metsäpalsta 25ha omt-pohjat, jonka peränurkalla 2ha ala 25v puhdas kuusikko, keskipituus n.10m ja 2200kpl/ha. Puilla ei ole kasvutilaa tarpeeksi, mutta ei ole vielä ensiharvennus järeydessä. Tämä lohko sijainniltaan n.800m tiestä.

    Olen pyöritellyt ajatusta, jos tekisin alueelle ns. toisen taimikonhoidon. Puita jäisi 1600kpl/ha. Puut kaataisin lannoitteeksi maahan. Ensiharvennus tulisi sitten n.10v päästä. Saisin sen yhdistettyä muiden lohkojen harvennuksiin.

    Kommentoikaa ajatusta kiitos.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minun palstallani tehtiin ko. tilanteessa koivikossa energiaharvennus, poistuma 100 m3/ha, mutta tuossa kuusikossa ei ole ehkä niin paljon poistumaa että se kannattaisi?

    Pete

    Voi hyvinkin olla järkevä ajatus. Puusto on sen verran järeää, että hyönteistuhoriski on olemassa, lähinnä pikkukirjanpainajat voivat lisääntyä siinä määrin, että pystypuihin tulee vaurioita.

    Riski pienenee tai poistuu jos puut kaataa elokuun puolen välin paikkeilla. Tämä varmistaa sen, että puut kuivuvat ennen talvea niin, että ne eivät ole keväällä enää kirjanpainajille kelpaa.

    Elokuussa juurikääpä tarttuu hanakasti, eli kantokäsittely kannattaa tehdä.

    Kannattaa arvioida kertymä hyvin. Voi olla, että sitä tulisi kuitenkin noin 50mottia/ha ja silloin on ainakin pieni mahdollisuus, että joku ostaja sen ottaa ja maksaa kantorahaakin. Kokopuukorjuuta ei pidä tehdä tuossa vaiheessa. koita myös arvioida tilanne latvuksen yläosassa.

    Kuitenkin…jos puolet puustosta on selvästi pidempiä kuin muut, niin yksi vaihtoehto on kylmän viileästi odottaa vielä 5-8 vuotta ja harventaa sitten kerralla 1000-1200kpl/ha asentoon ja toista harvennusta ei sitten tarvitakaan. Selvästi kyydistäjääneet ja jo latvuksensa menettäneet ”kuusenrangat” voi käydä kaatelemassa, mutta ei sillä paljoa merkitystä ole.

    metsänvartija

    Taimikonhoito 1200 r /ha-päätehakkuu.

    Ei tule korjuuvaurioita sekä täystiheä.

    Mutta ei harvennustuloja, jotka tosin mitättömät.

    Pete

    Harvennustuloa voi pelkällä 5-8v odottamisella tulla hyvinkin 1500€/ha jos oletus on, että poistuma on 100m3/ha ja kantohinta 15€/ha. Yksinkertaista laskentaa. Jos kyseessä on omt, niin siellä on parhaillaan kasvua noin 15m3 vuodessa. Se tekee 8 vuoden aikana 120 mottia. Maahankaatamisesta ei koidu kuin menoja. Ajouria ei kannata kauhistella. Jos pudotetaan 1200kpl/ha tiheyteen, niin puiden etäisyys on jokseenkin sama ajouralla ja sen ulkupuolella.

    Monelle 3000€ on tietysti pikkuraha ja jos sille ei ole käyttöä ja haluaa ulkoilla moottorisahan kanssa, niin maahankaato sitten vaan!

    Santtu

    Hyvin aiheellinen kysymys. Monesti olen miettinyt, miten kaavamaisia neuvoja metsänomistajille jaellaan neuvojajärjestön toimesta.

    Se, että metsänomistaja ajattelee metsäänsä kuviotasolla, on hyvä lähestymistapa metsänhoitoon.

    On niin monia seikkoja, mitkä vaikuttavat, enkä näin usko tällä palstalla antaa ainutta oikeaa ohjetta.

    Sen kuitenkin olen huomannu, että joku organisaatio kerää ”energiapuuta” sellaisilta KL 2 kohteilta, jotka on istutettu ja sen jälkeen alikasvokseksi on tullut koivuvitikko.

    Koneen tuotos saattaa olla kolmekin kuutiota tunnissa ja homma vaan näyttää organisaatioiden mukaan järkevältä toiminnalta.

    Monestihan on niin, joko vähemmän istutustaimia hehtaarille ja lehtipuuvitikko hoitamaan laatua istutuspuille. Kun vitikko on tehtävänsä hoitanut, oikea-aikainen vitikon maahan kaato on ainut järkevä keino tehdä järkevää metsänhoitoa tulevaisuuden metsän kannalta?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Itse tein puolenkymmentä vuotta sitten saman tapaiselle metsälle raivaus harvennuksen.Kaadoin r-sahalla kilpailussa hävinneet puut maahan,200-300 kpl maanlannaksi.Tänä talvena moto harvensi ,sakeata oli,mutta metsästä tuli nätti mänty-kuusimetsä.

    Harvennuksessa otettiin pienimät puut ja susi männyt pois, tulos positiivinen yllätys.Alue oli istutettu 30-v sitten kuuselle ja mäntyä oli tullut sekaan n.20% joten runkoluku samaa luokkaa kuin nm.Dolmarilla. Mäntyjä olen nytten ajankuluksi moton jälkiä hyödyntäen karsinut.

    Kaada pienimmät maanlannaksi ja 5-v päästä viimeistään propsiharvennus hakkuu saanto silloin kohtalainen.

    jees h-valta

    Kyllä nyt olen Peten kanssa samoilla linjoilla. Mitä järkeä on tuhota rahanarvoista puuta maahan raivaussahalla ja vielä maksaa siitä bensat ja tuhota tuhottomasti tunteja?
    Kyllä ensiharvennus jo aivan lähivuosille aivan ajankohtainen ja rahanarvoinen. Oli sitten rahaisa tai ei mutta yleisesti ottaen ei lisä pahaa tee. Kummastelen kyllä jos sielläpäin ei jo ole tuonikäinen kuusikko ensiharvennetavaa.

    Kaataja Kaataja

    Itsellä on lähes samantapainen tilanne. Runkoja on kyllä lähtiessä enemmän ja pituus on hieman lyhyempi.

    Itse kerään paksuimmat ”tyvet” klapiaineeksi ja latvukset ja pienemmät rangat energiapuuksi lämpölaitokselle. Itsellä on Kemera-kohde. Yritän jättää 1600 – 2200 runkoa hehtaarille, koska runkoluku on ollut suuri ja pelkään lumi- ja tuulituhoja. Ja tietenkin karsin rangat…
    Tiedän joutuvani samalle kuviolle vuoden kahden päästä uudelleen, mutta sitten voi ottaa jo hieman enemmän…siihen 1200 – 1400 runkoon. Ja luulisi kuutioitakin irtoavan sen verran, että kiinnostaisi yhtiöitä.

    Dolmarin tapauksessa harvennuksen / raivauksen jälkeen runkoluku on taimikonhoidon ylärajalla, joka voi tuossa tilanteessa kasvaa jo kahdessa vuodessa umpeen. Joten jos menet hommiin, ota hieman lisää ja saat hyvinkin jonkun maatilanisännän kiinnostumaan energiapuusta…tai miksei lämpölaitoksetkin.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Dolmarin kuusikko on aika kaukana tiestä. ( 800m ) Todennäköisesti rk-läpimitat ovat välillä 7-14 cm. Itselläni jos olisi sama edessä, kaataisin kasvutaistossa hävinneitä ja aneemisen näköisiä kuusia maahan. Kasvamaan jääneiden puiden rk-läpimitta kasvaa viidessä vuodessa uskomattoman paljon. Ja tuloksena on ihanteellinen e-harvennuskohde. Sitten alkaakin makein vaihe, alkaa syntyä laadukasta tukkipuuta; nopeasti.

    Gla Gla

    Oletko varmasti arvioinut puuston oikein? Istutuskuusikko omt:llä pitäisi olla 25 vuotiaana 2-3 metriä pitempää. Jos tiedot perustuvat metsäsuunnitelmaan, en siihen tässä tapauksessa luottaisi, vaan ihan ensin tarkistaisin asian. Voi tietysti olla, että kyseessä on taimivaiheessa hoitamatta jäänyt kohde ja siksi hiukan jäljessä.

    Sopivaan käsittelyyn vaikuttaa oleellisesti se, milloin muuiden kuvioiden hakkuut ovat ajankohtaisia. 2 hehtaaria pienellä poistumalla 800 metrin päässä tiestä tuskin ostajia kiinnostaa. Vaihtoehtona on tietysti tienvarsikauppa. Itse lasken aina, mitkä kuviot ovat lähivuosina käsittelyn tarpeessa ja niistä rakennan sopivia kompromisseja oikea aikaisen hakkuun suhteen. 25 hehtaaria antaa todennäköisesti jo mahdollisuuksia yhdistelyyn ja kohtuulliseen 300 kuution kauppaan, kun puhutaan seuraavien 5-8 vuoden tarkastelujaksosta.

    Kynnys tuollaisen puuston kaatamisesta maahan on itselläni aika kova. Tietysti jos muuta hakattavaa ei lähivuosina ole, sekin on yksi vaihtoehto, kun puusto on pienikokoista (jota alaharvennus korostaa) ja kuljetusmatka pitkä. Olemattoman kantorahan takia, jota 10 metrisestä kuusikosta enintään voi saada, ei mielestäni kannata motoa päästää nuorta puustoa vaurioittamaan. Jos ilmoittamasi arvot on oikein, mielestäni puustoa voi surutta vielä kasvattaa useamman vuoden. Mutta kuten aina näissä tapauksissa, kohdetta näkemättä on lopullista kantaa vaikea sanoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)