Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sijainti eli lämpösumma vaikuttaa myös, kts. metsänhoidon suositukset. Samoin kuivatustilanne eli pohjaveden pinnan syvyys, onko sopiva? Jos on puissa hyvästi neulasia niin suositellulla alueella varmaan Ok.
Minusta tuo on kasvanut hyvin. Jos ppa on 19 ja tilavuus 170, niin pituus on silloin 20m. Se on 55v männikölle hyvin. Minun mielestä on rehevämpi mitä varputurvekangas. Mikähän lämpösumma.
Olen kymmenkunta vuotta seurannut tuhkalla lannoitettua varputurvekangasta. Kyllä se muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta otti kuin uutta latvaa, neulasmassa kasvoi ja sai uutta vihreämpää väriä. Lannoitus vaikutti selvästi, lisääntyneistä mottikasvuista en tiedä, kun ei tohdi mennä toisten puita kairailemaan. Jos haittapuolia mietitään, niin pintaturpeen hajoaminen kiihtyy, jolloin ilmastopäästöt lisääntyvät. Pystyykä 2-5 motin vuotuinen lisäkasvu sitten syömään nämä hiilet. Toinen negatiivinen seikka on tuhkan mukana tulevat raskasmetallit ja cesium 137 ( Tsernobylin lahja luonnolle). Pohjavesialueille tuhkaa ei ainakaan tulisi kylvää. Jos lannoituskohde on merenpinnasta 200 metriä tai yli, todennäköisyys sille, että kerran kymmenessä vuodessa tulee tykkylumitalvi kasvaa. Tuuhistuneeseen neulasmassaan tarttuu sellainen määrä lunta, että rungot eivät enää kestä. Lumituhot syövät lisääntyneen kasvun. Muuten olen aika pitkälle sitä mieltä, että lannoitusten kannattavuuslaskelmat perustuvat oletukseen, että lannoittamatta metsä ei kasva ollenkaan.
Tuhkan haitta-aineita on tutkittukin; ainakaan marjoja tai sieniä ei tarvitse niiden takia jättää syömättä. Onko sitten pintaturpeen hajoamista tuhkalannoituskohteilla tutkittu? Sehän riippuu pohjaveden pinnan korkeudesta myös.
”Tuhkalannoituksen ei ole todettu lisäävän maaperän hiilidioksidipäästöjä heti lannoituksen jälkeen. Hiilidioksidipäästöt voivat sitä vastoin kasvaa myöhemmin, jos kasvava puusto lisää veden haihdutusta ja laskee turpeen vedenpintaa. Tällöin turvekerros hapettuu ja turpeen hajoaminen voimistuu.” (Tapio.fi: Metsämaaperä ja kestävä metsänhoito)
Kummallisia ne tuhkassa olevat haitta-aineet. Tuhkan mukana tulleet eivät haittaa, samat aineet jostain muualta tulleina haittaavat. Tuhkalla on voimakas kalkitusvaikutus. Vähemmän happamassa maaperässä mikrobitoiminta vilkastuu, eli hajotustoiminta kiihtyy. Luultavasti hiiltäkin vapautuu silloin enemmän. Mikähän on se aika heti lannoituksen jälkeen? Viikko vai vuosi? Tuhkalannoituksen vaikutus on kuitenkin 25-35 vuotta.
Lämpösumma on 1200 rajamailla. Pituus keskimäärin 19, läpimitta 22. Mietin itsekin, että onko kuitenkin enemmän kuivahkoa turvekangasta, vaikka melko runsas isovarpuisuus alueella onkin. Ojitus on kunnossa.
Mikä on puuston ikä? Rinnankorkeusläpimitta alkaa muutaman vuoden päästä olla uudistamismitoissa. Tosin ei tuhkalannoituksesta haittaa ole uudellekaan puusukupolvelle.
Ei taida kuivahkoilla kankaalla mänty kasvaa noihin mittoihin tuossa ajassa. Kasvupohja on hyvä, ojat kunnossa ja laatu hyvä. Jos ei ole tarvetta hakata vielä 10-15 vuoteen niin pöläytä tuhkat metsään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään