Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hieman riippuu tarpeesta. Jos käyttöä on runsaastikin, niin siihen voi kannattaa sijoittaa just niin paljon, että saa hyvän ja mieleisen.¨
Jos selkä on arka kylmälle tai harrastaa paljon nosteluja, niin kannattaa funtsata vyötä, joka on leveämpi selkäpuolelta ja jossa on lämpöeristettä.
Siitäkin on vaihtoehto, jossa on tuki erikseen ja siihen pujotetaan vyö.
Jos itse lähtisin hankkimaan uutta vyötä, se olisi pelkkä vyö, mieluummin keinokuitua, siihen yksi kotelo saksille, yksi nostokoukulle ja oikean kankun päälle lätkä mittanauhalle.
Jotkut käyttävät koukkukoteloa, jossa on kiinnityslenkit mittanauhalle – makuasia.
Metsurinmitta pitäisi asentaa niin, että ripustus-”leikari” pujotetaan ensimmäisen lenkin läpi ja kiinnitetään toiseen lenkkiin, niin se ei hölsky.
Monet teippaavat huolellisesti mitan pään niin, että se jää parikymmentä senttiä ulkopuolelle, jolloin siitä saa hyvin kiinni.
Mitan saksikoukku pitää varmistaa rautalangalla, ettei se huku metsässä.
”RE: Varustevyö – suosituksia
tuossa todella hyvä täydellinen Tietysti husqvarna eikä muuta tarvita
Täydellinen varustevyö sisältää tukivyön, mitan, kaksi koteloa, nostokoukun ja pinotavarasakset sekä takakappaleen.
168.00 €
Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
Lähettäjä: arto ”
Ei todellakaan ole hyvä. Hintakaan ei ole edullinen, mutta laatu on surkea.
Tuo tukiosa menettelee, muut osat ovat melko hankalat käyttää, eikä kestävyys ole juuri mistään kotoisin.
Täysin turha on tuo varustetasku takana.
Vyössä olisi hyvä olla pikalukitus, jolloin sen avaaminen ja sulkeminen kävisi käden käänteessä. Tuossa vyössä on tuo hihna melko kehno muoviviritelmä ja solkikin on lähinnä rautalankaviritys.
Noita on tullut kokeiltua! – Ei jatkoon.
Mulla on tuommonen hysqvarnan vyö ja sit semmonen pelkkä tavan vyö missä koukkutasku ja kynä jojossa.
Kun ei mittaa tartte ei tule kyllä täysvarustustakaan ikävä koukulla kyllä nykkii puut pinolle mitä viittii itte ku ajaa ei tahho paljo viittiä. Hyvin on husvyö silti kestänyt ja koukku löytyy jämysti aina paikaltaan.
Jos ei oo ihan yötäpäivää sahahommissa keveyden kyllä huomaa. kengistä,sahasta, vyöstä ja housuista voi saada usean kilon painonpudotuksen ja sen kyllä huomaa semimetsuri kuudentunnin maratoonilla.
henkilökohtaisesti pidän siirtelysaksia kätevinä aina silloin, kun pitää pituussuuntaan siirtää pölliä /rankaa.
Olen niin oikeakätinen, että vaikka sakset ovat vasemmalla puolella, vedän ne sieltä oikealla kädellä. Koukkua käytän pölkyn kääntämiseen ja siinä minulla on tarvittaessa kahvassa liitu.
Mittaa tarvitaan, jos hakataan tukkia, taikka kuitua tavoitepituudella, koska silmävaraista katkontaa pitää kontrolloida. Mitan aluslevy estää mitan kolkuttamista persuksiin.
Vyön solki on hyvä olla pikasolki, koska tukin teossa jätän vyön ja viritetyn mitan aina rungon päälle, jos bensa loppuu kesken rungon. Enkä muutenkaan kuljeskele varustevyö ”päällä”, ellei siihen ole tarvetta.
Pikaside on yleensä taskussa ja M-sahan yhdistelmäavain vasemmassa reisitaskussa. (Ei vyössä koskaan)
Minulla on varustevyössä aina kaksi koukkua. En käytä saksia lainkaan. Vaatii ehkä hiukan enemmän opettelua, mutta kun tottuu, niin ei saksia kaipaa. Selälle kaksi koukkua on turvallisempi, kun voimakkaita kiertoliikkeitä ei tule tehtyä niin helposti. Hakkuu on tekniikka- ei voimalaji.
Hmm… Noin viisimetrisen rangan siirtäminen pituussuunnassa kahdella koukulla! Kyllä siinä kiertoliikettä on ihan piisalle asti.
Kun parinkymmenen koukkuvuoden jälkeen on vaihtanut saksi / koukku – varustukseen, ei kai tarvitse enempää perustella.
Ensimmäiset nostokoukut hankin v. -69. Ne olivat ruotsalaiset ja tähän mennessä parhaat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään