› Keskustelut › Metsänhoito › Vedenpinta suolla

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Vedenpinta suolla

    Lähetetty: 5.1.2026, 17:30

    Merkitty: 

    Viime aikoina on esitetty, että suolla vedenpinta voisi olla 30 senttimetrin tasolla. Tällöin kasvu ei vaarantuisi vielä. Ehkä kasvu ei vielä kärsi, mutta vähän epäilen sitäkin.

    Suurempi ongelma lienee puiden pystyssä pysyminen tuulisilla paikoilla. Eihän puista nyt ole vielä tullut vesikasveja, joten juuristot jäävät pääasiassa vedenpinnan yläpuolelle. Noin pintajuuriset – etenkään kuuset – eivät isoina pysy pystyssä ja kantorahatappiot ovat suuret. Myös hiilensidontakykyä menetetään. Ojasta allikkoon? Kaatuneita kuusia näkee vetisillä mailla nykyäänkin. Onkohan tässä asiaa ajateltu kokonaisvaltaisesti?

    Tekijä
    Veksaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jpjulku jpjulku 14.1.2026, 23:10

    Viime kesinä kuivuus sekä vesistöjen ja pohjaveden matala pinnantaso on ollut monessa kohtaa isompi ongelma kuin märkyys.

    Visakallo Visakallo 15.1.2026, 06:19

    Niin, aletaanko metsänomistajia sakottaa niinä kuivina vuosina, kun venedenpinnat painuvat liian alas? Onko tässä alettava hankkia isoja pumppuja, joilla kuivina vuosina pumpataan vedet järvistä ja joista takaisin suolle?

    jupesa 15.1.2026, 07:03

    Pumput pitää hankkia ilman muuta. Mikään uhraus ei ole liian suuri, kun maailmaa pelastetaan. Jo muutaman promillen parannus päästövähennyksiin on iso asia joltain kannalta katsottuna. Kunhan kaikki on mukana ja samaa mieltä . Maksajan osa jää tietysti MO:lle mutta mitäpä sitä ei tekisi, kun viisaat jotain ehdottaa.

    Visakallo Visakallo 15.1.2026, 07:16

    Kyllähän Suomen soiden vedenpinnan korkeuden tasaisena pitäminen on nyt aivan ensiarvoisen tärkeää, kun Brasilian sademetsienkin raivaamiset pelloiksi loppuivat ihan kokonaan. -Ainakaan sieltä ei ole enää aikoihin kuulunut siitä asiasta yhtään mitään. Miten lie nyt sitten sen uuden vapaakauppasopimuksen vaikutus pelto- ja laidunmaan tarpeeseen sillä suunnalla mahtanee vaikuttaa..?

    Visakallo Visakallo 15.1.2026, 07:19

    Sinne suon keskelle voisi hakata ison aukon ja laittaa kylän suurimman aurikopaneelin, josta sitten saisi sähkön niiden pumppujen pyörittämiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 08:52

    Jos nyt ei ensi kädessä pumppuja vaan säätöpato sinne missä se on mahdollinen. Eihän ongelmia kaikkialla ole. Ja puuston määrällä pintaa voi myös säätää.

    Veksaaja 15.1.2026, 10:26

    Minulla on kokemusta yli puoli vuosisataa neljän erilaisen (muta, turve jne.) suometsäalueen (yht. n.  6 ha) metsänhoidosta viime vuosisadan puolella tehtyine ojituksineen ja ojien kunnostuksineen. Olen havainnut, että vedenpinnan noustessa kasvu heikkenee ja ainakin minun isoja kuusia tuuli kaataa. En ole mittaillut, mutta silmämääräisesti noin puolen metrin vedenpinnan taso ojissa riittää vielä kasvuun, mutta ei sekään tuulituhoja vielä estä.

    Kunnostusojituksia pitäisi nytkin tehdä, mutta mikä lienee vähäistä suurempaa, jolloin tulee ilmoitusvelvollisuus. Metsäammattilaisetkaan eivät siihen oikein osaa ottaa kantaa.

    Uudeksi ongelmaksi on tullut Metsälaon 10 §:n noin puolen hehtaarin suojelusuo, jonka läpi kulkevalla ojalla pitäisi kuivattaa yksi suoalue, mutta se ei taida olla luvallista. Olen siitä epävirallisesti keskustellutkin Metsäkeskuksen toimihenkilön kanssa. Nämä suojelualueet aiheuttanevat samanlaisia ongelmia muuallakin?

    Nuo metsälain suojelukohteet ovat joskus nykyään ”huonossa kunnossa”. Norokosteikkoja on suojeltu mm. aluskasvullisuuden vuoksi. Nyt kun niihin ei ole kymmeniin vuosiin koskettu, ne puskevat kuusitiheikköjä, joista aluskasvullisuus on kuollut. Tämäkö oli tarkoitus?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 10:56

    En osaa ottaa kantaa suojelukohteisiin muuten kuin että ymmärtääkseni suojeluarvoja parantavat poimintahakkuut voivat olla joskus sallittuja. Ojitus on hankalampi juttu.

    Joissakin tapauksissa ehkä pystyisi vanhoja ojitusalueita avittamaan tekemällä vanhojen sarkojen keskelle uudet mutta ei liian syvät ojat? Sopiva syvyys riippuu kohteesta ja vaatii ammattitaitoa.

    Rane2 15.1.2026, 16:09

    Metsälehdessä näkyi olevan juttua soiden ojituksesta ja vedenpinnan tasoista.Kovin näytti asiantuntijoillakin olevan toisistaan eroavia käsityksiä.Eikä ojasyvyyden ja sarkaojien leveyden välistä suhdetta taittu käsitellä ollenkaan,olikohan professorillakin käsitys että pohjaveden pinta on ojien välissä tasainen…

    Visakallo Visakallo 15.1.2026, 16:28

    Niinpä. 1960-luvun Mera-ohjelman ojituksissa käytettiin vielä 60 metrin ojaväliä, mutta melko pian ilmeni, että se jätti sarkojen keskiosat liian märiksi, vesi saattoi nousta jopa maanpintaan asti. Puut kasvoivat huonosti  ja metsäkoneet upposivat helposti sinne sarkojen keskelle. Tämän takia 1980-90-luvuilla vanhojen ojien kunnostamisen yhteydessä alettiin kaivaa sarkojen keskelle täydenyysojat, jolloin saatiin 30 metrin ojaväli, joka on yleensä osoittautunut riittäväksi. Jos nyt lähdettäisiin taas vedenpintaa nostamaan ojia patoamalla, niin kysymys on aivan suoraan sanottuna hullun hommasta, koska luonto hoitaa aivan saman asian vain parissakymmenessä vuodessa, eikä se maksa yhtään mitään.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6