› Keskustelut › Metsänhoito › Vesikö luo puustonkasvun ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Vesikö luo puustonkasvun ?

    Lähetetty: 14.1.2013, 11:39

    Mennyt kesä oli sateisin sataan vuoteen ja aurinkoa ei paljon näkynyt. Silti puuston kasvu parasta sataan vuoteen.
    Helposti tulee mieleen yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa.
    Vai oliko muutaman edellisen lämpimän kesän vaikutusta ?
    Vaikuttaako kasvuun lumiset talvet, jolloin juuristossa ei routaa?
    Aktivoiko lämpimät kesät tai syksyt juuribakteereja ?
    Juurten osuus neulastuotannossa ?

    Itse uskon sateisuuden ja ravinteiden liukoisuuden olevan suurin apu loistavaan kasvuun.

    Tekijä
    Suden jälki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 14.1.2013, 18:05

    Ainakin vähäsateiset kesät (n.1998, n.2002,2006) olivat huonon kasvun aikaa.
    Isojen harvennuskoivikoiden latvat kuivuivat ja koivujen lehdet kellastuivat jo elokuun alussa täällä Kainuussa.

    jees h-valta 14.1.2013, 19:16

    Kosteus on tiettyyn määrään hyväksi mutta liika on aina liikaa.
    Nuo S.J:n teesit lähes itsestäänselvyyksiä.
    Lämpö on aina lähes yhtä tärkeä kasvun edellytys. Kuivuus on metsissä aina näennäinen haitta. Tiettyihin vaiheisiin se on pahasta mutta harvoin pelkästään tressaa puustoa liikaa.

    Puun takaa 14.1.2013, 20:43

    Sadetusta metsälle kuivana kesänä? Onko kukaan tehnyt?
    Paremman puunkasvun lisäksi voisi tulla lujasti herkkutatteja ja sieniä?

    hemputtaja 15.1.2013, 09:17

    ### Sadetusta metsälle kuivana kesänä? Onko kukaan tehnyt?
    Paremman puunkasvun lisäksi voisi tulla lujasti herkkutatteja ja sieniä?
    Lähetetty: 12 h, 25 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ####

    Saatan muistaa väärin, mutta vuosia sitten hommaa taisi testata Olavi Laiho Metlan Parkanon tutkimusasemalta.

    Taisi kokeilla myös kuivan kankaan pinnan muokkausta ja huomasi, että kasvu parani???

    Tekopohjavettäkin on taidettu yrittää eli huljutettu metsään pirusti vettä. Noiden tuloksiakin varmaan jossain on.

    Tuskin kastelu kuitenkaan kannattaa. Jaa, no noista tekopohjavesihommista jäi mieleen, että taisi metsä rehevöityä aikalailla. Jos rehevöityminen kestää kastelun lopetuksenkin jälkeen, voi kannattavuuskin olla lähellä.

    6tukki 15.1.2013, 10:29

    Selailin eilen illalla Matti Nuortevan ”Puun runkojen kertomaa sanoin ja kuvin” kirjaa ja siitä luin puun kasvusta mm. seuraavaa:

    ”Kasvainten pituuteen vaikuttavat edellisen kesän olosuhteet. Varsinkin edellisen heinäkuun lämpötilalla on suurin vaikutus kasvun voimakkuuteen. Saman kesän suotuisatkaan olot eivät sen sijaan juuri vaikuta saman vuoden pituuskasvuun. Loppukesällä yhteyttämisessä syntyneet sokerit varastoituvat runkoon ja ovat vasta seuraavana kesänä käytettävissä puun kasvuun.”

    Voisiko tuosta vetää sellaisen johtopäätöksen, että ravinteikas kasvupohja ja suotuisa edellinen kesä mahdollistavat suuren varastoituneen sokerimäärän ja sen myötä hyvän pituuskasvun seuraavana kesänä?

    Suden jälki 15.1.2013, 12:42

    Jees hyvä. Ei ne sateet yksistään voi kasvua selittää. Itse luulen kasvun olevan monen tekijän summan. Ja se tekijä olisi tärkeää selvittää, jotta osaisimme paremmin ymmärtää metsää.
    Itse kastelen parhaita kantarellipaikkoja mökin vieressä ja toimii kohtuuhyvin. Silti uskon että koivun bakteerit elävät omaa elämäänsä minusta riippumatta.
    Puuston kasvun selvittäminen tulee olla tärkein asia tutkimuksessa.
    On nimittäin todella outoa, jos Suomessa puu kasvaa 1.5 kuukaudessa puolet kuin tropiikin lämmössä vastaavat vuodessa.
    En tosin tiedä tropiikin eniten kuutioita/ha tuottavaa puuta.

    A.Jalkanen 15.1.2013, 14:00

    Neulasten määrä kyllä määräytyy edellisenä kesänä, mutta ei koko kasvu. Kasvukausi on etelässä 5 kk ja pohjoisessa 3 kk, mikä havainnollistaa lämmön merkityksen. Samoin se että korkeuden noustessa lämpö ja kasvu vähenevät Suomessa. Pohjoisessa Suomessa ei yleensä ole pulaa vedestä vaan lämmöstä.

    Ravinteet ovat kolmas kasvutekijä. Rehevämpi kasvupaikka tarjoaa enemmän kosteutta ja ravinteita.

    Aukusti 15.1.2013, 15:52

    Paikallaanpysyvä eli seisova vesi on haitta (rämeet), mutta liikuva vesi (korvet) ei haittaa.

    A.Jalkanen 18.1.2013, 07:13

    Kyllä korpikin voi olla liian märkä puustonkasvuun, muutenhan niitä ei olisi ojitettu. Korpi on yleensä ohutturpeinen joten puiden juuristot yltävät kivennäismaahan tai sadeveden mukana tulee ravinteita. Paksuturpeisella suolla tai jos sadeveden virtauksen suunta on pois suolta, korpien valtapuu kuusi ei (niin kuin ei rauduskaan) viihdy. Mänty ja hies pärjäävät paremmin.

    Korjatkaa jos meni hatelikkoon tämä kommentti.

    mehänpoika 18.1.2013, 08:21

    A. Jalkaselle:
    Voipi olla niin, että ojitetulla suolla ei veden virtaamissuunta enemmälti vaikuta esim. korvella kuusen kasvuun. Ehkä perusviljavuus vaikuttaa enemmän. Puolukkaisella korvella mänty tuottaisi kuusta paremmin, mutta hirvet nuolevat ne hyvin usein jo pikku taimina.

    Siksi etempänä asutuksesta ja teistä aika harvoin suopohjien uudistamisessa on tuloksena mäntyvaltainen nuori metsä. Kovasta yrittämisestä huolimatta tuloksena melkein aina (myös rämeillä) on hieskoivikko, jonka pohjassa voi olla ainakin korpipohjilla kuusentaimikkoa.

    Liika vesi on aina jo puuston pystyssä pysymisenkin kannalta haitallista. Jos ojat ovat jatkuvasti täynnä vettä, on sillä varmasti epäedullinen vaikutus puiden kasvuun ja puiden elossa pysymiseenkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2