Keskustelut Metsänhoito Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
  • Vierekkäiset taimet varhaisperkauksessa

    Aloittelija päivää. 2021 istutettuun kuusen taimikkoon tehty nyt varhaisperkaus missä tuli poistettua lehtipuusto. Mättäisiin tullut myös aika paljon luonnon mäntyä. Alueella todella paljon hirviä joten männyn jättäminen hirvittää ajatuksena. Nyt jo syömäjälkiä pienemmissä taimissa. Kuitenkin olisi hienoa jos saisi sekametsän aikaiseksi.

    Voiko noita kasvatella vierekkäin kuinka kauan? Kuuset alkavat olla 2 metrisiä. Meneekö taimikonhoitoon asti jolloin valinta? Vai onko kohta vaan kaksi mutkasta kuitupuuta…

    https://i.postimg.cc/kgPCS2KD/20250404-110812.jpg

     

    Esimerkkikuvassa männyntaimia myös kauempana, mutta monessa mättäässä vain kuusi ja mänty vierekkäin.

  • suorittava porras suorittava porras

    Harmi ,kun lähetetyt kuvat vierivät lukijoiden kuviin kovin hitaasti. Olisi näyttöä sille, että oikein ajoitetulla toimenpiteillä myös männikkö saadaan kasvamaan niin ,että ei tarvitse ajatellakaan energiapuuta. Kaikki on kuitua ensiharvennuksessa ja  latvusosa  mahtuu motokouran sisään ja jää pois pudotettuna ravinteiksi palstalle. Edes kantavuutta sillä ei paljoa parannella. Raivuria kummempaa ei ennen enskaa ole tarvittu.

    Visakallo Visakallo

    Jos palattaisiin Kaatokiilan alkuperäiseen aiheeseen, niin varmin tapa perustaa hirvien talvilaidun, on jättää mäntyjä kasvamaan kuusentaimikkoon. Tällainen kuusikko ei siitä yleensä mene pilalle, mutta mahdollisille läheisille männyn- ja koivuntaimikoille voi myöhemmin käydä huonosti. Hirvet ovat erittäin paikkauskollisia, jos niille vain löytyy ruokaa ja suojaa samasta paikasta. Mäntyjä sisältävä nuori kuusikko on juuri tällainen. Kyllähän aina kaikenlaisia uusiakin metsänhoitosuosituksia sekapuustoineen, yms. tarjotaan metsänomistajille, mutta aika usein niistä jää mahdolliset haittapuolet kertomatta.

    pihkatappi pihkatappi

    Metsäfirmojen vanha ohje kuusen varhaisperkaukseen on jättää 1800 havupuun tainta hehtaarille (nykyisin taitaa olla ohjeena jättää aina lehtipuita myös), vanha ohje hyvä. Itse jättäisin kyllä parhaita mäntyjäkin karummille paikoille hiukan tiheämmin, mutta jos kuuset ovat laadukkaita ja kasvaneet hyvin, ei kannata kovin lähelle jättää mitään. Kun raivataan heti varhaisperkauksessa ensiharvennuksen tavoitetiheyteen, varsinaisen taimikonhoidon voi tehdä kesällä ilman suurta pelkoa itiötartunnoista ja tuo on kyllä etu kuusen taimikonhoidossa, vrt. Männyn taimikko, jossa taimia kannattaa jättää laadun varmistamiseksi paljon enemmän varhaisperkauksessa ja noita pitää sitten katkoa myöhemmin melko paksuun kantoon.

    suorittava porras suorittava porras

    Muutama sata mäntyä hehtaarilla sekapuuna ei ole hirvien kohdalla mikään vetovoimatekijä. Ensimmäiset sekapuutaimikot alkavat olla näillä kulmilla kohta ensiharvennusiässä ,eivätkä männyt ole hävinneet minnekään. Hirviä oli taimikoiden perustamisvaiheessa huomattavasti nykyistä enemmän.

    Jos luontaisella männyn taimella on riittävästi tilaa ympärillä,  antaa sen kasvaa. Ylimääräiset kannattaa poistaa. Se on ainakin varma menetys ,jos menee sahaamaan väljässä tilassa kasvavat männyt nurin.

    pihkatappi pihkatappi

    Varhaisperkaus 1800 runkoon on kyllä jo tosi väljä, paljon ilmaa taimien välissä. Männyn varhaisperkauksessa voi jättää vaikka koko alan metrin välein männyn taimen, jolloin taimia on 10000 kpl/ha.

    Tolopainen Tolopainen

    Se on hölmöläisen hommaa istuttaa kuusia niin paljon, että niitä pitää raivaussahalla poistaa, siinä menee rahaa hukkaan.

    Visakallo Visakallo

    Yleensäkään kuusentaimikkoon ei kannata jättää kasvamaan mitään sellaista, mitä joutuisi ennen ensiharvennusta kaatamaan raivaussahalla maahan, koska se on aivan turha ylimäärinen kustannus. Lisäsi tämä puusto vie vain kasvuvoimaa kuusilta. Nämä ovat niitä äärimmäisen yksinkertaisia perusasioita, mutta yllättävän vaikeita monille omaksua. Olen jonkin verran esitellyt kuusikoiden kasvutuloksia. Ne on saavutettu juuri näillä äärimmäisen yksinkertaisilla hoitotoimenpiteillä. Liian tiheä kuusentaimikko kaikkine lisäpuineen mitätöi hyvin helposti kymmenen vuotta kuusien kasvuajasta, eikä sitä saada enää myöhemmin kurottua takaisin.

    suorittava porras suorittava porras

    Siitähän se varsinainen hirvenpyydys syntyy ,kun jätetään 10 000 tainta hehtaarille. Keskenään kasvukamppailua käyvät taimet tuottavat huonosti maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita, jonka johdosta hirvet suunnistavat siihen mäntytiheikköön.

    Kokeilisin kylvömänniköidenkin kohdalla mahdollisimman pikaista raivaamista samaan tiheyteen istutettujen taimikoiden kanssa. Miksi kiduttaa taimia liian tiheässä ,kun väljemmässä kasvavat paremmin ,tuottavat haitta-aineita ja ovat vuosia nopeammin hirven turvan ulottumattomissa. Karsiintuminenkin lähtee äkkiä käyntiin  kun taimikko on tasainen ja latvuskerros alkaa varjostaa tehokkaasti alarunkoa nopean kasvun seurauksena. Hirvet voivat myös avittaa alaoksien poistamisessa. Syötävää on paremmin tarjolla sivuoksista verrattuna pelkkiin latvakasvaimiin… ja se työmäärä varhain tehtynä on murto-osa siitä, kuin jos työ tehdään taimikon ollessa 5-metristä. Näinhän on aina tehty ,mutta onko se nykytiedon valossa enää viisasta.

    Panu Panu

    @Visakallo paljonko tiheys, 1800/ha?

    Visakallo Visakallo

    Sehän riippuu nyt täysin siitä, mihin hirvimäärä halutaan valtakunnassa jatkossa asettaa. Jokainen voi miettiä tahoillaan hirvien todellisia ruokintakuluja omissa metsissään ja verrata sitä tulopuoleen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)