› Keskustelut › Puukauppa › Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

    Sent on: 9.2.2016, 19:25

    ”Koko vaikuttaa kannattavuuteen”

    Julkaistu 9.2.2016
    Metsänhoitoklubin seminaarissa Helsingissä pohdittiin eilen monipuolisesti koon vaikutusta puuntuotannon kannattavuuteen. Esillä olivat sekä rungon, kuvion että tilan koko.

    Näistä rungon koko nousi keskusteluissa ykköseksi. Sen merkityksen arvioivat kaikkein tärkeimmäksi niin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka kuin professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen.

    Järeä puu on arvokasta ja sen korjuu tehokasta, mutta erityisen paljon koosta aiheutuu ongelmia, kun pieniläpimittaista puuta korjataan haketukseen.

    ”Energiapuu ei ole vastaus taimikonhoidon laiminlyönteihin. Pienpuustoisilla kohteilla toiminta on aina rajusti tappiollista”, muistutti Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. ”

    Vaikuttaa siltä , että kannolta lähtenyt viesti on mennyt perille : )

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • uudehko metsänomistaja 10.2.2016, 10:11

    Kirjoitelmissa on käynyt selväksi, että pienten puiden korjuu on hankalaa. Maksaa liikaa saatuun puumäärään verrattuna. Valtettavasti on tosi, ettei suuria puita kyetä kasvattamaan siten, etteivätkö puut ole alussa pieniä.

    Mikä neuvoksi?

    On esitetty uudenlaisia koneita. Täältä saattaisi löytyä ratkaisu.Tälläisen koneen kehittely ei varmasti olisi ylivoimaisen vaikea. Ongelma on ehkä siinä, etteivät koneyrittäjät halua hankkia monenlaisia koneita, joista osa joutuisi odottelemaan sopivaa leimikkoa.

    Yksi mahdollisuus vähentää pienien puiden hakkausta olisi kasvatusmallin muutos. Aikoinaan, uuden metsälain ollessa ajankohtainen, yritin kirjoitella pakollisen taimitiheyden haitakllisuudesta ainakin kuusikossa. Miksi istuttaa 1500 tainta, jos tavoite on 600 – 700 tukkipuuta.Ei auttanut. Uusikin laki vaatii suuren pienenä hakattavan puumäärän kasvattamista.

    Nyt, kuitupuun hinnan romahtamisen jälkeen, olisi ehkä syytä miettia uudelleen pakollista taimitiheytta. Pienempi taimitiheys saattaisi ehkä autaa myös kuitupuun hinnan kohoamisessa. Ainakin se vähentäisi tämän tappiollisen kuitupuukorjuun laajuutta. Mikäli lukijat katsovat kuitupuun tuottamisen olevan kansalaisvelvollisuutensa, pitänee toivoa pienpuulle sopivan konemallin yleistymistä.

    uudehko metsänomistaja 10.2.2016, 10:23

    Kisi noteerasi täysin oikean seikan. Miksi ei oikein varustettua traktoria voisi hyödyntää pienpuun korjuussa? Laitteita maaseutu täynnä. Ammattitaitoa löytyy. Ehkäpä halukkaita yrittäjiäkin, ainakin sivutoimiseen hakkuuseen.

    Vastaus kysymykseen on yksinkertainen. Ostajat eivät halua hankintana, eivätkä palkkaa omille korjuuyrityksilleen näin epäammattimuotoista työkalua. Hankinnapuunn hinnan muodostuksella on tehty täysin mahdottomaksi olemassa olevan traktorikaluston järkevä käyttö.

    Asiaan kuuluu myös se, että hinnan muodostuminen puukaupassa on ostajayhtiön liikesalaisuus. Kukaan sivullinen ei voi tarkistaa, onko hintaero pystykaupan ja hankinnan puulla edes likimain todellisuutta vastaava.

    Timppa 10.2.2016, 11:27

    Ei menetetä toivoa. Juurihan joku kiinalainen firma kertoi valmistelevansa suurta biotuotetehdasta Kemiin. Ehkä firma tuo tuhat kiinalaista kaatohommiin, Silloin kelpaa pienempikin puu.

    Asiahan pitää nähdä myös siten, että se pienten puiden korjuu on osa kasvatusketjua. Hyvä, että niistä saadaan jotain. Jos verrataan rakennustyömaahan. Siellä joudutaan tekemään paljon lumi- ja lämmitystöitä, joista ei jää mitään rakennukseen.

    Toinen kysymys onkin sitten kasvatusmallit. Olisiko järkevämpää kasvattaa kuusikoita harvemmassa. On siinäkin ongelmia. Epäilemättä näkemäraivauksien tarve saattaisi kasvaa. Lumituhotkin saattavat paikoin pudottaa tulosta alemma, jos puita on vähän, Luulisin kuitenkin, että kasvattamalla harvemmassa, esim luokkaa 1300-1500 runkoa/ha, lopputulos olisi korjuukustannukset huomioon ottaen edullisempi. Silloinhan saisi ensimmäisestä harvennuksesta jo kunnon hinnan.

    pihkatappi pihkatappi 10.2.2016, 11:33

    Olen samaa mieltä. Kyllä ensiharvennuksen tulot kannattaa ottaa välissä pois, kun ne eivät vähennä päätehakkuun tuloja eikä 1500 rungon kasvattaminen ensiharvennusvaiheeseen edes pidennä kiertoaikaa. Mutta ei kannata yrittää missään tilanteessa kasvattaa yli 2000 runkoa ensiharvennukseen sti, koska silloin se ensiharvennuksen poistuma on liian pientä kannattavaan konekorjuuseen.

    kisi 10.2.2016, 11:41

    A.Jalkanen: ”Jos puuttuva osaaminen on tässä pullonkaula, pitäisikö maanviljelijöille järjestää täydennyskoulutusta metsäpuolelle?”

    Kummallista. Tuttavapiirissäni on runsain mitoin metsävarustetulla maataloustraktorilla toimivia monitoimiosaajia. Hyvää jälkeä tulee pellolla ja metsässä, ei mitään moitittavaa. Koulutusta nämä sällit eivät juuri ole kaipailleet, näyttävät toimivan monesti sen kuuluisan maalaisjärjen mukaan. Kun perinteitä kunnioitetaan ja rakkaus isiltä perittyyn maahan on vahva, toimintatavat hioutuvat kuhunkin mittakaavaan juuri sopiviksi.

    Miksi tämä ei toimi yleisemmin? Pitäisikö katsoa peiliin? Vai onko nämä Suomen laitaseudut jotenkin jämähtäneet menneisyyteen? Vai eikö megalomania ole vielä lyönyt itseään läpi joka niemessä, notkossa ja saarelmassa?

    Metsuri motokuski 10.2.2016, 11:48

    Tuossa yksi paikallinen maanviljelijä ajoi kaksi talvea traktorilla ensiharvennusten perässä moton jäljestä. Edellä olevien kirjoitusten mukaan sehän olisi pitänyt olla kannattavaa toimintaa. Nyt se kuski on ”liisannut” itselleen ajokoneen ja ajaa puut sillä. Traktorivehkeet seisovat toimintakuntoisina maanviljelijän pihassa.

    Miksihän näin ?

    Timppa 10.2.2016, 12:01

    Ainakin meidän metsät ovat niin kivisiä ja mäkisiä, ettei peltotraktorilla ole mitään asiaa niihin. Ihme, että edes ajokoneet selviävät. Hurjan näköistä, kun tavaraa tuodaan jyrkkää mäkeä alas.

    pihkatappi pihkatappi 10.2.2016, 12:19

    Alamäkeen täydellä kuormalla välillä luisuen ja rysähdellen kivien muodostamilta pikkujyrkänteiltä ja taas eteenpäin. Kyllä ne on tasamaita, missä ohuemmat metallit voivat kestää.

    metsä-masa metsä-masa 10.2.2016, 13:12

    Palstalla on tullut esille oikeita huomioita maaseudun osaajista ja osa-aikaisiata toimioista metsässä.

    Maaseutuyrittäjillä on kalustoa vajaalla käytöllä talviaikaan. Metsävarusteilla oleva traktorimoto, kaivuri vetävät metsäperävaunut ja hyvällä asenteella olevia tekiöitäkin.

    Mielekäs toiminta metsässä vaatii kyllä kannattavuutta tehdylle työlle. Hankintakaupan tämän hetkinen hintataso ei kyllä kannusta tositöihin, koska hinta on ollut laskeva jo vuosia, eikä taida olla lähitulevaisuudessakaan hinnan suhteen parannusta tiedossa..

    Kuitupuun hankintakauppa on laadullisesti helpompi toteuttaa ostajan toiveiden mukaan, mutta tukkilajien kanssa onkin jo enemmän laatu, mittavalikoima ja kaukokuljetuksen aikatauluttamista.

    Isossa mittakaavassa tämä tuo epätiekoisuutta firman suunnittelialle, varsinkin silloin kun talvi alkaa kallistua kevääseen.

    Väli- Suomessa on nyt kokeiluja yrittäjien toimesta tapahtuvasta ostosta, korjuusta ja kuljetuksesta käyttöpaikalle. Myyjälle tämä on pystykauppa, josta yrittäjä sopii sitten kaupat eri käyttöpaikkojen kanssa.

    Ps.Toiminnan laajuus ja tulokset selviää muutaman harjoittelu vuoden jälkeen !

    Timppa 10.2.2016, 13:59

    ”Ps.Toiminnan laajuus ja tulokset selviää muutaman harjoittelu vuoden jälkeen !”

    Täytyisi olla tosi vakavarainen yksityinen ostaja ennen kuin alkaisin myydä. Nimittäin tekisin kauppaa vain silloin, jos maksu on tilillä ennen hakkuun aloittamista. Mutta enpä ala muita neuvoa. Kukin päättää omista asioistaan ja riskeistään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
1 2 3