Keskustelut Harrastukset Virkistyskäytön arvo

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Virkistyskäytön arvo

    Metlassa on tutkittu metsien virkistyskäytön arvoa:

    Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä:
    hyötyjen rahamääräinen arvo

    http://www.metla.fi/
    julkaisut/workingpapers/
    2013/mwp261.pdf

    Vaikka hinnoitteluun sisältyykin epävarmuustekijöitä, virkistysarvo on mahtava. Tässä ei ole mitään uutta. Pari asiaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Annukka Valkeapään tutkimuksessa Suomen metsistä ja metsäpolitiikasta todettiin, että talousmetsien hoitoon yleisesti ottaen ollaan tyytyväisiä. Metlan tutkimuksessa päädyttiin samanlaiseen tulokseen. Tämän varmaan yo-lautakuntakin ottaa huomioon arvostelussaan.

    Toinen, ehkä tutkimuksen kannalta merkittävämpi asia on se, että ainakaan Metlan tutkimuksessa ei puhuttu sanallakaan hirvikärpäsistä, jotka ovat minun mielestäni merkittävimpiin kuuluva talousmetsien virkistyskäytön arvoa rajoittava tekijä. Enkä usko olevani yksin mielipiteeni kanssa. Samaa olen kuullut muiltakin. Metsästyksestä tutkimuksessa puhuttiin, mutta ei sen seurauksista.

    Ehkä hirvikärpäskantojen säätelyä ei nähdä osana metsänhoitoa, vaikka suora ja merkittävä yhteys noilla on. Toivottavasti jatkossa tämä asia otetaan tasaveroisesti muiden tekijoiden rinnalle silläkin uhalla, että paine riistahallinnon suunnalta kasvaisi. Tutkijoiden tehtävänähän on käsitellä asioita tietyn, päivänvaloa kestävän periaatteen mukaan, ei vältellä niitä.

  • torppari

    jos ja kun virkistyskäytöstä aletaan verottaa niin hirvikärpäs alueelle saa verohuojennusta

    Metsäkupsa

    Laskelmat ovat laskelmia ,painotukset virkistyskäytön osalta usein hatusta vedettyjä olettamuksia.Täällä päin virkistyskäyttäjät vähissä,koiran taluttajia taajamassa.Syksyllä metsästäjiä ja iäkkäitä marjastajia ,muutoin vain metsän eläimiä.

    Marjatkin olisivat metsään jääneet,jossei thaimaalaiset olisi haravoineet saavejaan täyteen.Sienestäjät kylläkin aktiivisia,joukossa mökkikansaa jotka tykkäävät hoidetuista metsistä.Niissä liikkuminen helppoa ja metsätieverkko mahdollistaa auton hyödyntämisen liikkuessa.

    Gla

    Kuten totesin, summat eivät vastaa todellisuutta. Kuitenkin niiden avulla voidaan peilata demareiden ja versowoodin kaipaaman metsämaan verottamisen merkitystä yhteiskunnallisesti. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että vaatimukset virkistysarvojen maksamisesta kovenee, jos jotain veroja tulee.

    mehänpoika

    ””Tutkijoiden tehtävänähän on käsitellä asioita tietyn, päivänvaloa kestävän periaatteen mukaan, ei vältellä niitä.””
    – Gla:lle täydet pisteet avauksesta! Tällaisia tarkoitushakuisilta tuntuvia tutkimuksia on tehty veronmaksajien varoilla viimeisten vuosien aikana useita. Kaikissa alullepanijana on ollu MMM.

    Samaa tarkoitusta ajavia tutkimushankkeita on delekoitu Metlan sekä RKTL:n lisäksi Sitralle, PTTL:lle ja TEM:lle. Hankkeiden loppupäätelmissä korostetaan metsätalouden virkistyskäyttöön kuuluvien palvelujen ja niiden ympärille kehitettävän yritystoiminnan suurta vaikuttavuutta yhteiskuntataloudelle. Metsästysmatkailua ei erikoisesti korosteta, koska sillä on korkean hirvikannan vaatimusten vuoksi runsaasti kielteisiä vaikutuksia.

    Jos kansa (Eduskunta) hyväksyisi tutkimushankkeiden virkistyskäytön arvottamisen rahassa kyselytutkimuksista johdettuine päätelmineen, olisi ehkä seuraavana hankkeena hirvestysmatkailun luoman yritystoiminnan arvottaminen pienen kokemuksen pohjalta. Metsätaimkoiden hirvivahinkojen osaltahan meillä on MMM:n mielestä hyvin toimiva korvausjärjestelmä.

    Aukusti

    Kuulin vastikään, että eräs turistiryhmä oli vaatinut rahojaan takaisin kun poroajelulla porot juoksivat vain lenkin metsässä maata pitkin, eivätkä nousseetkaan ilmaan kuten kotimaassaan oli tarinoiden mukaan kerrottu!

    Että, sellaista virkistysarvoa lappilaisessa metsässä!

    Gla

    Metsäuutiset: ”Valtion talousmetsien virkistyskäyttöä edistävät panostukset ovat yhteiskunnan näkökulmasta perusteltuja ja kannattavia. Voisi sanoa, että miljoonan euron panostus on tuonut yhteiskunnalle vähintään kahden miljoonan euron arvosta virkistyshyötyjä, metsien monikäytön talouden professori Artti Juutinen sanoo.”

    Tuo kommentti on syytä lukea ajatuksella. Panostukset ovat kannattavia, kun eurolla saadaan kaksi. Sijoittajan korviin kuulostaa hyvältä, mutta mikä on todellinen lopputulos? Eurolla ei saadaakaan kahta euroa, vaan virkistyskäyttäjien miellyttävä kokemus, jonka he kyselytutkimuksessa arvioivat kahden euron hintaiseksi. Rahaa ei kuitenkaan liiku, joten kenen intresseihin virkistyskäyttöä parantavat panostukset kuuluvat?

    Ei sillä, etteikö metsien virkistysarvo olisi merkittävä ja etteikö sitä etenkin tiettyä kärpäskantaa alentamalla kannattaisi parantaa silloin, kun euromääräistä hyötyä (=vahinkojen vähenemistä) koituu metsänomistajalle. Mutta virtuaalirahaan suhtautuminen onkin huomattavasti vaikeampaa. Itse en metsässä kävellessäni ole koskaan ajatellut, että virkistysarvon yksikkö on euro.

    Aukusti

    Minulle henkilökohtaisesti oman metsän virkistysarvo tunnetasolla, on niin suuri, ettei sitä pysty rahalla mittaamaan.

    Gla

    Niin minullekin, mutta tutkimuksessa mainitulla tavalla virkistysarvoa parantavat keinot eivät virkistysarvo lisää. Oman metsän virkistysarvo on suorassa suhteessa puuntuotannon tehokkuuteen ja kannattavuuteen.

    hemputtaja

    Turhaahan se se rahalla yrittää virkistysarvoa mitata. Muut konstit ovat paljon parempia.

    Pelkkä kävijämäärä on aika hyvä tunnus. Senkään mittaus ei ole helppoa, mutta onnistuu kyllä jotenkin. Taisi Metsähallituksella olla joskus jonkun virkistysalueen puuceen ovissa laskurit. Ovela konsti, mutta sekin voi antaa huonon tuloksen, jos lähikuppilan muonitus on ripulihakuista.

    Sinällään on hyvä ja välttämätöntä, että ns. virkistyskäyttöä ohjataan tavallaan vahdituille alueille. Kun katselee näitä pääkaupunkiseudun ”vapaita” virkistysalueita, ymmärtää miksi. Urbaani metsätyyppi eli ”kortonki-kaljatyyppi” on varsin yleinen.

    Suomen metsät eivät kestä kovaa ramppausta. Eivät kestä nuo virkistysalueetkaan. Hyvistä poluista huolimatta paikkoja on korjailtava mm. metsänpohjaa paikkailemalla.

    Nuo ylläpitohommat voi kyllä laskea rahaksi ja ne rahat ovat tavallaan valtion rahojen siirtoa kuntienkin kassaan.

    mehänpoika

    Metsien viekistyskäytön arvottaminen rahassa lienee lähtenyt liikkeelle hirvestyksen aiheuttamille tappioille vastapainon etsimisestä.

    Hirvien vuotuisesta kaatotilastosta saadaan keskimääräistä ruhopainoa käyttäen saaliin kilomäärä. Tällä on kerrottu vastaavan lihan a-hinta. Tätä pidetään hirvenlihan laskennallisena arvona, mikä on nykyisin ilmoitettu olevan noin 60 milj. euroa. Tästä on johdettu lisäksi metsästyksen virkistysarvo, joka olisi vielä tätäkin suurempi. Kyselytutkimukset ja naapurimaan käytännyt on vedetty tueksi.

    Nyt näiden laskelmien tuella ollaan kehittelemässä matkailuelinkeinoa maaseudulle. Mitenkähän paljon se lisäisi metsänhoidon panostuksia ja metsänomistajien virkistyksen vähentymistä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)