Keskustelut Puukauppa Voiko metsän alkaa hinnoittelemaan päästöoikeuksilla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Voiko metsän alkaa hinnoittelemaan päästöoikeuksilla?

    Tietynlaiset markkinat hinnoittelevat Suomessa kuitupuun keskimäärin 20 euroon kuutio ja tukkipuun noin 60 euroon kuutio. Hakattujen puukuutioiden keskihinta metsänomistajalle on varmaankin luokassa 30-35 euroa. Tämä siksi, että kiertoaikana harvennetaan paljon alhaiseen kuutiohintaan.

    Jos hinnoittelu tehtäisiin päästöoikeuksilla, keskikuutiohinnaksi tulisi tällä hetkellä noin 80 euroa eli noin 2,5 kertainen! Tilahinnoittelussahan tämä näkyisi vielä voimakkaampana erona, koska maksuvirta aikaistuisi.

    Paljon varmasti olisi tehtävää lähinnä politiikoillamme, että päästöoikeuksien hinta siirtyisi sinne todelliselle nielulle.

    Päivän Hesarissa oli käännösjuttu Wall Street Journalista, missä mainittiin Gabonin myyneen metsiensä nieluja tällä tavalla. Tosin sopimuksista osa on tehty ainakin vuonna 2019, jolloin hinta oli alhaisempi. Nopesti tutkittuna en löytänyt, että seuraako sopimushinta kuitenkin markkinahintaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilakauppa päästökauppa-arvolla edellyttäisi että meillä olisi metsälle päästökauppamarkkina. Erilaisia aloitteita siihen suuntaan on, samoin luontoarvokauppaan. Oikein toteutettuna saattaisi tuoda lisää varoja metsien suojeluun, jossa yhdistyy hiilivarastointi ja monimuotoisuus.

    Sen sijaan hiilen sidonnan kauppaan sisältyy ongelmia kuten lisäisyys ja kaksoislaskenta. Jos minä myyn metsäni kasvun päästökauppamarkkinoille, sama määrä puuta hakataan jostain muualta kun teollisuus tarvitsee tietyn määrän puuta. Ilmaston kannalta tilanne ei parantunut.

    Teufelin Zumi

    Kauppaan tarvitaan ostaja sekä myyjä, hinta on sitten heidän välinen asia. Muu puuhastelu on kommunismia.

    Puuki

    Kaksoislaskenta tarkoitti ainakin yhteen aikaan sitä, että mille taholle puun kasvun hiilen sidonta laskettaisiin kuuluvaksi, valtiolle vai yksityisille. Ettei vahingossa molemmille.   Lisäisyysongelma on ratkaistu joillakin kompensaatiota myyvillä firmoilla siten, että lasketaan vain osa metsän tod. näk. lisäkasvusta esim. lannoituskohteilla ja niitä ei muuten lannoitettaisi ellei olisi tarvetta hiilen sidonnan  lisäämiselle.   Jos  mo on lannoittanut jo ennen tietyn määrän ha:ja, niin siitäkin riippuu, minkä verran voidaan hyväksyä uutta lannoitusalaa jolla sidottaisiin hiiltä puun lisäkasvuun.  Jotkut kompensaatiota myyvät firmat on sertioituja ja puun lisäkasvun toteutumista  kontrolloi jokin 3. ulkopuolinen taho.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, mutta: voiko nuo päästökaupan alaiset lisäkasvut sitten lopuksi myydä?

    Puuki

    En tiedä tarkemmin. Kaipa niille kuitenkin jokin aikaraja , esim. 50 v. kasvatusta on olemassa.   Lisää ne myydyt puutkin hiilivarastoja, kun tukkipuuta ensin kasvaa enemmän/ha,  ja sitten myös korjuun jälkeen rakennuspuuta jää entistä enemmän hiilivarastoksi.

    Suojellun metsän hiilivaraston määrittäminenkin voi olla melko hankalaa, kun kasvu hiipuu ja puut lahoaa entistä enemmän joka vuosi.  Ei se lahopuun hiili mene kokonaan maaperän hiilivarastoon, vain osa. Juurikarikkeesta taitaa syntyä suurimmat hiilivarastot maaperään, ja se karikkeen kertyminen vähenee , kun /jos metsän kasvu hiipuu tai  lopettaa kokonaan kasvunsa.

    tamperelainen tamperelainen

    Mitenkä tuo metsän hiilensidontakapasiteetti mitataan?Puiden pystyynkuivuminen?Myrskytuhot?Vastaavat aluskasvillisuuden muutokset ?

    Scientist Scientist

    Kiertoajan pidentäminen talousmetsissä esim 10-20 vuodella lisäisi keskimääräistä hiilivarastoa metsissä. Mutta ei nielua. Kumpi tärkeämpi ? Muistaakseni  jo Metla laski hinnan hiilen sidonnalle. Siinä verrattiin metsien hiilen sidontaa/varastoa muihin toimenpiteisiin (esim autoilun sähköistäminen).

    Panu Panu

    Kyllähän se metsän hiilinielu (kasvu-poistuma) kasvaa kun hiilivarasto kasvaa. Mutta näissä keskusteluissa ei usein nähdä metsää puilta. Hiilivarastoa pitäisi kerryttää rakennuksiin ja puutuotteitteisiin ja hyödyntää metsän kovin kasvuvaihe nieluna. Lisäksi puu-/sellupohjaisilla tuotteilla pitäisi korvata fossiilisia. Tämmöisistä korvaamisista pitäisi saada hiilikompensaatiota.

    leku

    Syksyllä kun katselin harvennettuja 03 männiköitä, kävi ajatus, myydä hiilen sidontaa, pienellä kuukkeloinnilla löysin firman ja soittelin perään, perushiilen sidonta menee ns. Valtion piikkiin, vain lannoitettu lisäys voidaan myydä, no kyselemään miten homma toimii jos lannoitan ensi kesänä, ei käynyt, lannoitus pitää ostaa heiltä, heidän määräämään hintaan, no, sitten kysymys kuului miten todetaan, tulevat mittaamaan ja jälkikäteen  tarkistavat että puut pystyssä, ei siinä mitään, kysyin että mitä maksavat? Kun myyvät oikeudet markkinoilla ja hoitavat paperit kuntoon? Jouduin kysymään uudestaan kun epäilin kuuloani, silloin oli hiilitonnin hinta 55€,tarjosivat 3,5€, ei tarvinnut jatkaa enempää , ilmoitin kohteliaasti harkitsevani asiaa…. Edelleen

    Tomperi

    Kiinteistökaupan voi hinnoitella miten tahtoo haluaa viitsii jne.  Se vaan tuppaa olemaan niin että kun kauppakirja on allekirjoitettu ja muut hommat hoijettu että entisen metsän omistajan vaateet ovat kuin pieru nahkahousuissa Saharassa, läpi tulee pieru mutta ei haise ei kuulu….

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)