Keskustelut Metsänhoito Voiko tukin määrän kasvu ylittää puuston vuotuisen kasvun?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)
  • Voiko tukin määrän kasvu ylittää puuston vuotuisen kasvun?

    Viime vuosina kiinnostus metsänkasvatuksen antamaan tuottoon herännyt siinä määrin, että olen yrittänyt uteliaisuuttani arvioida yksittäisten kuvioiden ja tilojenkin antamaa sijoitetunpääoman antamaa tuottoa.
    Siinä yhteydessä olen olen ajatuksissani törmännyt kysymykseen, voiko tietyssä vaiheessa kiertoaikaa tukkia syntyä kuviolla enemmän kuin varsinaista kuutiokasvua?
    Kun ajattelee, että karkeasti ensimmäiset 100-150 m3 on pelkästään kuitupuuta, sen jälkeen hoidetussa tasarakenteisessa metsässä (varsinkin teillä, jotka omistatte eteläisessä Suomessa hyvillä maapohjilla olevia puustoja) kuidun osuus ei enää ainakaan merkittävästi lisäänny. Onko kiivaimman kasvun vaiheessa esim. 10vuoden jakso, jolloin uutta puuta syntyy hehtaarilla esim 7 m3 vuodessa, mutta kuitupuuta siirtyy tukkipuuksi esim 10m3/ha/v.
    Mikäli näin käy onko tällä merkitystä sen suhteen millaisia metsiä olisi kannattava hankkia, mitä toimenpiteitä ja milloin tulisi tehdä sekä miten tämmöinen metsä vertautuu vaihtoehtoiseen sijoitusmuotoon. Hurjia vuosituttoja ainakin teoriassa syntyisi. Vaiko onko koko ilmiötä olemassakaan?
    Tämmöisiä itse joskus mietiskellyt. Täällä kun on monella kokemusta ja näkemystä, niin löytyisiköhän pohdintoja asian tiimoilta. Kiitos jo ennalta.

  • raivuri

    Voin vaikka lyödä vetoa, ettei se ihan 40 vuodessa etelässäkään kuusi kasva järkevään päätehakkuukokoon. Voin toki olla väärässäkin, ja jos olen niin haluan sellaisia maita itsellekin. Ja jos luontaista uudistamista meinaat, niin monella kohteella lyhyemmän kiertoajan etu hukkuu laatuvaurioihin ja hitaaseen kasvuun.

    Puun takaa

    Eipä sitä hyvä raivuri kuusen päätehakkuuta olla 40 vuoden iässä esitettykään. Taisit lukea väärin edellisen viestin.
    Sen voin kyllä vakuuttaa, että jos kaikki toimenpiteet tehdään oikea-aikaisesti, puun kiertoaika lyhenee selvästi.
    Muutenhan metsänhoidosta katoaisi mielekkyys kokonaan.
    En ole koskaan tehnyt metsänhoitotöitä silmän iloksi vaan aina rahan kiilto silmissä.
    Se on ollut paras motivaatio.

    metsänvartija

    Peltoboniteetti ja OMT männiköt saa hakata jo 60 vuotiaana. Tukkiprossat on sitten huonot.

    MaalaisSeppo

    Metsäthän voi nykyään kai hakata sileiksi jo hyvinkin nuorina, mutta kai tämänkin keskustelun pointti on, milloin päätehakkuu kannattaa tehdä. Kannattaako esim. mt-männikkö hakata 60 vuotiaana. Jos kasvu on vielä reipasta (käytännössä pelkkää tukkia), niin näillä pankkikoroilla tuskin kannattaa. Tietysti, jos pankki ei anna rahnaa ja pussi on tyhjä, niin voi kannattaa.

    Tare Tare

    Jos puu olisi riukuuntunut ja äärimmäisen vähän kartio, niin kait se voisi mennä niin, että tukin minimi latvaläpimitta voisi siirtyä jopa yhdessä kesässä tukin verran kohti latvaa, jolloin tukkikasvu voisi olla suurempi kuin kokonaiskasvu. Eli uutta tukkia syntyy pituus suunnassa enemmän kuin puu kasvaa uutta pituutta. Mutta tälläinen tilanne tasoittuisi kyllä muutamassa vuodessa??!!

    metsänvartija

    Se suurin eli Metsähallitus! hakkaa metsikön kun puusto on saavuttanut 1-tukkipuun koon.

    On kuulemma laskennallinen juttu.

    MV suosittelee kasvattamaan määrää ja laatua. Sitten se hinta kohdilleen.

    Maksimaalinen järeys ja maksimaalinen tuotto. Näitä ei saavuteta nykyisillä ohjeilla.

    Maksimaalisen järeyden saa suorittamalla useita päävaltapuita tukevia apuharvennuksia. Latvuksen tarkkailuahan se on.

    Maksimaalisen tuoton saa kasvattamalla niin paljon runkoja jotka täyttävät minimi vaatimuksen. Nyt kun energiapuulla on kysyntää tuo minimi vaatimus on aika vaatimaton. Suoritetaan vain ns. puhdistusharvennuksia.

    Molemmat ovat mielenkiintoisia metsänhoitotapoja siinä suhteessa että taitava metsänsähoitaja yhdistää ne. Valitaan valiorungot ja niille annetaan jatkuvasti sitä kasvutilaa. Minimivaatimuksen täyttävät kasvatetaan sitten tiheässä, ainostaan luonnonleimaamat poistetaan.

    metsänvartija

    Tukin ja energiapuun hintataso ero on tosin iso. Mitä enemmän arvopuuta saa kasvatettua sen parempi.

    Vanhoja metsiä kierrellessä huomaa että järeää puuta kasvaa lähekkäinkin. Opetuksellisessa mielessä oma metsäretkeily on hyödyllistä. Nämä rungot ovat päävaltapuita, niihin se kasvu pitää kohdistaa.

    jees h-valta

    Metsänvartijan mallista ei taas kyllä saa tolkkua mutta samma tuo kun ei kasvatusikääkään saada millään samalle viivalle. On kait tukin ja energiapuun hinnalla eroa ja paljonkin mutta taitaa sitä joku satsi e-puuta keritä tukkipuun iässä kasvaa.

    metsänvartija

    Hmm siinä valiorunkojen sivussahan ne kasvaa.

    Kannattaa lukea Yrjö Vuokilan metsänkasvatuksen perusteet ja menetelmät.

    kepa

    Mistäkähän tuo löytyy tuo metsänvartijan suosittelema kirja?Tietäs niin vois mielenkiinnosta lukea.

    Tämähän on tosi että vanhempia metsiä harvennellaan aivan turhaan ja syyllistyn siihen myös välillä itsekkin.
    Upm:n metsälaskuri on ihan mielenkiintoinen kun syöttää sinne suunnitelman tietoja varsinkin varttuneista metsistä joiden harventamista itse miettii niin laskurin ehdotus on useasti päätehakkuu joidenkin vuosien päästä ilman sitä harvennusta.
    Juuri tuossa viime viikolla mietin erään kuusi/rauduskoivu kuvion harventamista.Puuston ikä n.60v.Syötin tiedot laskuriin ja laskuri ehdotti päätehakkuuta 2018v .Tietysti ilman harventamista.No en taida päätehakkuuta tehdä ihan noin aikaisin mutta en kyllä enää harvennakkaan kuviota.Päätehakkuu ajankohta voisi olla noin 10:n vuoden päästä on kasvu sen verran huimaa.Kuvio tuli aikanaan harvennettua moottorisahalla ja runkoluku on siinä n.800 runkoa.Tukki kuusia jätin juurikin kasvamaan vierekkäin aika lähelle toisiaan ajatuksella että ovathan ne sopineet siinä kasvamaan tähänkin asti.Hyvin ovat kasvaneet.
    Voi laittaa mielipiteitä minkälaisia toimenpide vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 55)