Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ainakin ns. vahinkoeläinten listalta voisi mäyrän poistaa.
Liekö mäyrää varsinaisesti ”pedoksi” koskaan nimitettykään?
Onhan sen aiheuttamat riistalintuvahingot niin vähäisiä, ettei sen pitäminen tuolla vahinkolistalla ole oikein perusteltua. Pelkästään luolakoiramiesten harrastuksen takia ei mäyrää pidä vainota.
Tämän sympaattisen kesäöitten ”tuhisijan” kyllä soisi saavan elää huomaamatonta elämäänsä rauhassa.
Mitenkä tämän mäyrän metsästyksen voi metsänhoitoon liittää ?
Tietysti voi ajatelle, että metsästäjät liikkuvat metsissä ja aiheuttavat kävellessään ja mäyriä lahdatessaan taimistolle vahinkoa.
Jos ei sopivaa osastoa löydy, parempi jättää kirjoittamatta.
Tämä taitaa olla sopivin osasto mäyrällekin.
Kunnes toimitus perustaa sopivamman. Vaikkapa otsikolla Metsän eläimet.
Vinkki vapaasti käytettävissä 😉
Ei kai se nyt niin voi olla, että ellei ihan tipitarkkaan sopivaa osastoa mielipiteelle löydy, ei sitä saisi täällä ollenkaan ilmaista? Eikä niistä täällä saisi keskustelua syntyä?
”Mäyrä on aika tehokas pienriistan tuholainen, vaikka onkin kaikkiruokainen. Eiköhän noita ole tarpeeksi ilman rauhoitustakin?”
Mäyrän ravintokoostumuksesta on tehty meillä ja muualla runsaasti tutkimuksia. Tutkimusten mukaan ”lintuperäisen” ravinnon osuus on mitätön. Tuosta mitättömästä osuudesta riistalintujen munat muodostavat vielä pienemmän osuuden. Riistalintujen poikasia mäyrä ei syö, ne kun ovat pesäjättöisiä, ja pääsevät helposti mäyrältä pakoon.
Mäyrä syö paljon mm. hyönteis- matelija- ja kasvisravintoa.
Mäyrää ei siis oikein millään perusteella voi pitää riistatuholaisena, jolla perusteella se siis on meillä edelleen rauhoittamaton, jopa lisääntymisaikana.
Se, että jotain laji on ”tarpeeksi”, ei oikein ole mikään peruste lajin vainoamiseen.
Suomen 30 000 mäyrästä tapetaan vuosittain10 000 täysin turhaan ja löysin perustein.
Ihan totta tuo, että tämä erinomainen keskustelunaihe sopisi tässä uudessa kategorioinnissa ehkä paremmin osastoon MUUTA METSÄSTÄ tai METSÄN MONIKÄYTTÖ.
Mäyrän metsästystä ihmettelen kovasti, mikäli sitä perustellaan riistanhoidollisilla argumenteilla. Mäyrä on lähes puhdas kasvinsyöjä, mitä nyt sitten jotain koppakuoriaista tai etanaa menee siinä ohessa. Joku muu syy täytyy olla tuohon metsästysvimmaan.
Mäyrää metsästetään koko Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa mäyrää metsästetään huomattavasti enemmän kuin Lapissa. Seka- ja lehtimetsissä viihtyvä mäyrä tekee tuhojaan metsäkanalintukannalle. Tämän lisäksi se polkee viljaa ja kaivaa talon perustuksien alle käytäviään. Ilman metsästystä mäyräkannat räjähtäisivät nopeasti käsiin.
Ylläoleva on kopioitu Luonnossa sivustolta.
Ihan sama minusta, vaikka kirjoitetaan täällä sammakoista, kunhan niitä ei sekoiteta Metsänhoitoon ja niille kirjoituksille on oma osastonsa.
Muutoin taas tämä alkaa muistuttaa entistä, yleisenä naurunaiheena ollutta palstaa.
”Mäyrä nuohoaa joka paikan, epäilemättä jokunen myyräkin sen hampaisiin joutuu, mutta linnun pesiä varmaankin paljon.”
Toistan aiemmin kirjoittamaani:
mäyrän ravintokoostumusta on tutkittu paljon sekä meillä että muualla Euroopassa. Tutkimusten tulokset todistavat yksiselitteisesti, että ns. lintuperäinen ravinto (esim. linnun munat), muodostaa mitättömän pienen osan kokonaisuudesta.
Mieluummin minä uskon noita ravintotutkimuksia, kuin sitä, että ”varmaankin paljon” linnun pesiä se mäyrä hävittää.
Mäyrän yleensä säilyminen Suomen luonnossa on ihme. Ehkä susien puuttunut määrä selittää osan.Mäyrää en ole koskaan elävältä luonnossa nähnyt ja siksi kuulostaa huvittavalta nimittää sitä mökkien tuholaiseksi. Toisaalta mäyrä ja susi ovat eläneet sopusoinnussa 10 000 vuotta. Ehkä siksi mäyrä on puolisokea ja yrittää yöllä etsiä ruokaansa.
Mäyrähän on sopeutunut loistavasti Suomen luontoon. Se lihottaa itsensä lähinnä kasvisperäisellä ravinnolla siihen kuntoon, että pystyy painumaan maanalaiseen pesäluolaansa talviunille. Se ei siis tarvitse ravintoa talvisaikaan, sen kun kuorsaa vaan. Ja kun se kesäaikaankin on liikkeellä yöllä, niin aika harvoin siihen tosiaankin törmää.
Ei taida mäyrä olla niitä pahimpia mökkituholaisia, mistä ihmeestä se käsitys on peräisin? Berzan vinkkaamassa sivustossa kerrotaan mäyrästä ja mäyränmetsästyksestä – siellä on yksi kuva, jossa mäyrää hätistellään ”syrjäisen ladon” alla olevasta pesästään tapettavaksi. Tämä syrjäinen latoko on pistänyt liikkeelle huhun, että mäyrä kaivelisi rakennusten perustuksia ja siksi sen kantaa on rajoitettava tiukalla kädellä?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään