Verotus on muuttuvaa. Ei siis tiedä mitä eteen tulee. Luullakseni osakeyhtiöön siirryttäessä saattaa tulla siirtymävaiheessakin veroseuraamuksia. Miten ne verot sitten tulevaisuudessa muuttuvat eri omistusmuotojen välillä on kyllä ”Herrassa” eikä sillä perusteella voi tehdä valintoja. .

Oman maan osalla tilanne on tietenkin se, että tila pirstoontuu ja osia saattaa sitten jo seuraavan sukupolven aikana jäädä ”heitteille” jos porukkaa ei kiinosta tai ovat muuten riitaisia. Se ei tietenkään ole kysyjän toiveiden mukaista. Yhteismetsässä on sellainen automatiikka, että metsät tulevat kuitenkin hoidettua.

Valtiovalta suosii yhteismetsien perustamista. Se on usein puhdasta paperityötä, jonka kulut menevät valtion piikkiin. Jos siihen tilaan kuuluu muutakin kuin puhdasta metsää, siis rakennuksia, peltoja, rantatontteja, niin yleensä ne pyritään lohkomaan eroon ja yhteismetsä perustamaan puhtaasta metsämaasta, koska niiden erottaminen yhteismetsästä jollekin yksittäiselle omistajalle saattaisi taas vuorostaan aiheuttaa turhia veroseuraamuksia.
Ainakin joihinkin vanhoihin lähinnä siirtolaisille perustettuihin yhteismetsiin näyttää pesiytyneen kallista ja itseriittoista hallintokulttuuria. Näihin viime vuosina perustettuihin suvun yhteismetsiin taidetaan sitä vastoin olla yleisesti tyytyväisiä. Meillä tulee kuudes menestykäs toimintavuosi täyteen.

Siis suosittelen yhteismetsää. Kannattaa jo ennen perustamista sopia pääperiaatteet kuinka toimitaan. Meillä metsä oli alunperin kahden sisaruksen omistama. Tehtiin osakassopimus 20 vuodeksi, jossa esimerkiksi sovittiin hoitokunnan jäsenten ja puheenjohtajien tasapuolisesta valinnasta tälle ajalle. Yleensäkin yhteishankkeissa pitää jakaa tehtävlä mahdollisimman laajasti. Meillä on kaksi ”toimihenkilöä”. Toista puolta edustaa yhteismetsän kassanhoitaja. Minä edustan toista puolta ja hoidan muun hallinnon toimitsijana.

Aloituksessa ei mainittu ollaanko luopumassa maa- ja metsätalous omistuksesta.
Jos mukana on vielä maatalouttakin, luovuttaessa omien lasten hyväksi siitä tulee verohuojennuksia.

Mutta mikäli kyseessä on puhdas metsä tila, vastaanottajat voivat muodostaa metsäyhtymän. Mikäli se luovutetaan kaikille yhteisesti..
Luovuttaja voi pidättää itselleen osan tiluksista joten hän voi jäädä yhtymän osakkaaksi.

Metsää yhteisesti yhtymänä omistettaessa täytyy kuitenkin muistaa se, että yhteisomistuksessa kaikkien päätösten tulee olla yksimielisiä. Yhteisomistus ei tunne enemmistö päätöksiä.

Jos kaikki osallistuvat tilan töihin tasavertaisesti, silloin tuskin tulee ongelmia. Mikäli näi ei ole, asiat mutkistuvat.
Tilalla tehdyt toimenpiteet jotka oikeuttavat tekemään vähennyksiä verotuksessa, niistä vähennys tulee kaikkien hyödyksi omistusosuuksien mukaan.

Ensimmäisenä kuitenkin kannattaa kartoittaa saavan/saavien osapuolten kanssa ovatko he halukkaita ja valmiita jatkamaan metsätilan pitoa.
Siispä kaikki osapuolet ”saman pöydän ääreen”, siittä se lähtee.

Onneksi tuohon luovutukseen ja vastaan ottoon löytyy todellista suunnittelu/asiantuntija apua eri instansseista.
Yli kymmenen vuotta taapäin pankit antoivat tuota apua. Sen sisältö silloin oli:
”Lahjoita maat ja mannut, pidätä itselläsi hallintaoikeus, säästätte verotuksessa huomattavat summat.”

Omia kokemuksia on vain yhtymästä ja sittemmin yksityisomistuksesta. Yhtymäosuuksien kauppojen ja lahjoitusten jälkeen yhtymä purkautui kun jäljelle jäi vain yksi omistaja.

Yhtymäosuuksien kaupoista normaali metsävähennys.

Keskeinen asia lienee tuo riidattomuus. Jo porukka on sopuisaa ja metsänhoitotalkoisiin osallistuminen suht´ tasaista, niin mikäs siinä. Meiillä se meni ihan hyvin. Alussa 7 osakasta, kolmea sukupolvea, kaikki sukulaisia keskenään.

Tulevaa emme vielä tiedä, mutta tämänhetkisen metsäverojärjestelmän mukaan Pihkaniskan olisi ehkä järkevintä myydä lapsilleen metsän prosenttiosuuksia.
Tällä tavalla he saisivat käyttöönsä metsävähennyspohjaa.
Ovatko kaikki lapset jo täysi-ikäisiä?

Yteismetsää ei voi kiinnittää. Yhteismetsäosuus kuuluu aina johonkin tilaan. Kyseessä voi olla tila, jolla on fyysiset rajat ja se voidaan kiinnittää.. Voi olla myös ns. haamutila, jolla ei rajoja. Tällainen tila, johon yhteismetsäosuus kuuluu voidaan myös kiinnittää. Sitten on eri kysymys kuinka pankki määrittää vakuuden arvon.

Tämä on ehkä vähän vaikea havainnollistaa. Jos sitten kiinitys realisoitaisiin vaikkapa pakkohuutokaupassa, niin yhteismetsän tilanne ei muuttuisi muuten kuin, että osakas vaihtuu. Yhtymämuotoisessa omistuksessa tilanne onkin sitten jo aivan erilainen.

Yhteimetsän ohjesäntöön voidaan ottaa myös määräys siitä, että yhteimetsällä (määräenmmistöllä) on etuosto-oikeus (eräin rajoituksin), jos kaupassa on kyse vain yhteismetsäosuuksista . Siis tavallisessa kaupassa tai pakkohuutokaupassa yhteismetsä voi tulla ostajan sijaan samoin ehdoin.