Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Meneeköhän minun homma pahasti pieleen, kun raivauksen yhteydessä pyrin harventamaan kuusen taimet siten, että vähintään pari metriä olisi tainten väli?
Taimikko 7 vuoden ikäinen. Jos ei ole kuusen taimia tällä tiheydellä, niin jätän koivun taimen, jos sattuu sopivasti olemaan hollilla – muuten kaikki puhtaaksi.
Itse tekisin seuraavasti. Muuten ihan hyvä mutta koivua ei saa antaa olla noin lähellä kuusta. Koivua vaan rankemmin pois. Pitää olla vähintään 4 – 5 aukko johonka koivua jättää.
– Ympäräkoealassa lasketaan mukaan rungot, joiden keskikohta on alan sisällä. Ei siis riitä, että vapa hipaisee puuta.
– Kerroin 4m vavalla on 199 jos vavan tyvi pysyy samassa pisteessä. Jos ja kun vapaa pitää vatsaa vasten niin tyvi ei pysy samassa pisteessä ja lisämitta riippuu vatsan koosta. Litteävatsaisena olen käyttänyt kerrointa 198 mutta pitäisi vähän vielä laskea onko se oikein.
– Koealapaikkojen valinnan voi tehdä joko etsimällä erilaisia kohtia kuviolta tai ottamalla aina satunnaisen määrän askelia ja mittaamalla näin satunnaisista kohdista. En tiedä kumpi on parempi mutta pahin virhe lienee jättää ajourat kokonaan koealojen ulkopuolelle.
Runkoluku kannattaisi mitata taimikonhoidon lisäksi myös aina ennen harvennusta. Silloin on helppo antaa hakkuuohjeeseen tavoiterunkoluku. Sen jälkeen ei ole makuasia tai väittelyn aihe tehtiinkö hakkuu pyydettyyn tiheyteen.
Kyllä se 8m halkaisijan ympyrä aika hyvin toimii varttuneessakin metsässä. Jos puiden väli on 5m niin niitä tulee koealalle keskimäärin noin 2 ja tiheys on siis 400/ha.
Lähimmäksi totuutta taitaa päästä, jos etenee suorassa linjassa ristikkäin ajourien kanssa, ja ottaa koealan samaa välimatkaa käyttäen valitsematta paikkaa. Samaan tapaan otan paksuus- ja pituusmitatkin.
Kannattaa käyttää sitä keppiä apuna vain taimikonhoidossa. Ja huolella siinäkin ,että ei jätetä liikaa puita kasvamaan. Ne ylimääräiset ovat usein vain lisätyötä aiheuttavaa ongelmajätettä harvennuksen yhteydessä. Voivat jopa aiheuttaa puukaupan siirtymisen hamaan tulevaisuuteen riippumatta siitä ,että latvukset supistuvat liikaa.
Harvennusten ympyräkoealat mittaillaan moton 11 metrin puomin avulla ,jolloin koeala on isompi ja mittatarkkuus paljon parempi.
Liian alhaiset harvennustiheydet johtuvat usein siitä ,että ei löydy riittävästi säästettäviä elinkelpoisia puita . Tämä tapahtuu helposti ,jos puustoa on liikaa tai liian vähän. Noissa tapauksissa harvennussuosituksia ei yksinkertaisesti pysty noudattamaan. Tulos ei mittailemalla parane. Kun lähdetään harventamaan 2000 rungon lähtötiheyksistä , ei synny ongelmia. Se kannattaa ottaa tavoitteeksi jo taimikonhoidon alkuvaiheessa.
Varsinkin kuusikossa ei haita jos harvennetaan kunnolla, jäävät puut järeytyvät paljon nopeammin kuin tiheässä. Esim. meillä yksi 37v kuvio, rkl 550 ja keskijäreys 27cm, pituuden ollessa 21m.
Miksi konemiehiä täytyy kiusata harvennushakkuilla? Puuta on liikaa tai liian vähän, puu on liian pientä ja kertymää ei tule. Miksi istutetaan ylimääräisiä puita riukuuntumaan? Istutetaan kuusta 400 tainta ja mäntyä 500 runkoa hehtaarille, raivataan tehokkaasti, niin alle 40 vuodessa päästään Kuusiuskovan puun mitoihin ja määriin. Vältetään turha ja ketään hyödyttämätön räpeltäminen harvennuksilla. Päästään hakkaamaan pelkkiä avohakkuita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään