Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Lueskelepa Jesse nykyrakentamisesta. Siellä törmäät käsitteeseen ”rakenteitten elinkaari”. Mikä se sitten onkaan, useimmiten tähdätään tuohon neljännesvuosisataan.
Ennen rakennusten tuli kestää isältä pojalle ja vielä ylikin.
Hyrynsalmella vaikuttaa sveitsiläinen hirsirakentaja Kondrad Meinrad (muistikohan nimen oikein). hän hankkii rakennuspuiksi hitaasti kasvanutta kainuulaista mäntyä, sen ylivoimaisten ominaisuuksien takia.
Mielenkinntoista on että ulkomailta tullaan tänne vaalimaan perinnerakentamista.
Samaten tiedän muutaman toimittajan teollisissa puitteissa joka toimittaa hirsirakennuksia Saksaan ja Japaniin. Sinne kelpaa vain paras, tiheä lustoinen mänty. Myös niissä ikkunapuitteissa.Ulkoverhouksissakin aletaan suosia muovia ja peltiä, niitten huoltovapauden takia.
Taitavat olla yhtä hyvä ulkoverhous materiaali kuin se huoltovapaa kivirouhepintainen Karaattilevy.
Kun pinta rapistuu, se on pakko uusia, koska sitä ei voi korjata maalaamalla.Kyllä Onni saa pysyä kuljetus välineenä jolla siirrytään pisteestä A, pisteeseen B. Metsätyökalujen kanssa. 🙂
Eiköhän siinä ole tarpeeksi Offia kun suihkauttaa hyttyskarkoitetta niskaan. 🙂
Ja ehkäpä kovanpäivän iltana pullo tai pari Koffia. 🙂
Suunnitteilla ei sen kummempia mönkimisiä kuin siirtyminen pengertietä palstan takalaitaan.Mutta pirun mukavaa on suunnitella. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Eihän sitä tiedä milloin ”piuka päähän iskee” ja alkaa varustelukierre. 🙂
Mietinnän alla on:
Mottikisa majoituksesta siirtymisineen, valmisteluineen menee varmastikin läpi n. kolmessa tunnissa.(laskin mukaan ”varoaikaa”)
Jos oikein muistan Anton kertoi paikkojen väliä olevan n. puolen tunnin ajomatkan?
Jos kisan ajoittaisi puolillepäivin, aamu-unisimmatkin varmaankin kerkeää syödä aamupalan ja suunnata kisapaikalle?
Jäisi hyvin aikaa tsekata Antonin kohteet, joko ennen tai jälkeen kisan?
Syödä Antonin tarjoama ruoka ja siirtyä sulattelemaan sitä Korholaan?
Saunomiset siellä ja illallisen odottelua.
Siinä taitaa olla ohjelmaa lauantaille yltäkyllin.AJ. Onkos Veli-Jussi Jalkanen valmis esittelemään metsätalouttaan sunnuntaina?
Noista akuista vinssi käyttöön. Oikeassa olet Hiluxmetsuri että järkevämpää käyttää tavallisia starttiakkuja, mm. hinnan takia.
Latauskin lyijyhyytelöakuille on ongelma autokäytössä. Latausvirrat -ja jännitteet on molemmille erilaiset. Vaatisi erillisen lataussäätimen jos autonlaturista latausvirran ottaa, ja taitaisi laturista puhtikin loppua.
Ainoastaan lyijyhyytelöakun kuormitettavuus olisi plussaa, tarkoitettu antamaan tasaista virtaa jatkuvassa kuormituksessa.
Startti akku antaa paremmin ”huippupiikkejä”.Tyydyn vielä toistaiseksi Onnin keulaan nojaavaan taljaan. Laitoin sen lavalla olevaan varustelaatikkoon pahan paikan varalle. Siinä tais olla 10 tonnin vetoteho. Kyllä sillä jo saa auton nykäistyä pois jos liikaa tulee nelivetoon luotettua.
Mutta suunnittelu aloitettu, sehän on osa homman hauskuutta.Hottopuu on varmasti ihan hyva puukuitu pohjaisissa eristemateriaaleissa. Ikkunapokiin ja ovenkarmeihin hitaasti kasvanut manty edelleen paras vaihtoehto. Alumiinipokat ja karmit on ”huolto vapaita”, laiskalle oiva vaihtoehto. Huoltovapaus tarkoittaa yleensakin noissa ettei niita voi eika kannata huoltaa. Kun 25:n elinkaari on lopussa, ne vaihdetaan uusiin. Siihen mennessa alumiinipokaisten ikkunoitten tiivisteet on rapistuneet ja eristava tyhjio havinnyt. Pokilla ei ole tarkoitus eristaakaan. Ne vaan pitaa ”klasit” paikoillaan. Markkinamiesten myynti kikkoja.
Niimpa. Tuota en tullut ajatelleeksikaan, lisapainoa taakse. Trukkiakut pyorakoteloitten taa, lataus vain ajon aikana. Hmm, toimisikohan? Pitaapa miettia ja kayda idea varkaissa offipalstalla. Lyijyhyyteloakut olis hyvia, ne mita siivouskoneissa kaytetaan. Antaa tasaseen virtaa, lataus vain ongelma ”kentalla”.
No naapurilla jotain mita sinulta puuttuu? Hyva naapuri? 🙂 Pitaa ryhtya Vapun kunniaksi etsimaan vinssin paikkaa Hiluun. Sahkovinssin hommasin viime suvena Natikkaan, mutta taidankin asentaa sen Onnin keulalle. Ja tupla akun, bensamalleissa kun ei ole kuin yksi akku. Lisavirtaa naas.
Jesse on näköjään onnellisessa asemassa, kun on päässyt hyvien tieyhteyksien piiriin.
Ne kokoukset missä olen käynyt, niin siellä on aina ollut paikalla ne jotka sanoo: Kyllä se meidän eliniän luottaa, ei meillä ole enää puuta korjattavana tien varrelta. Tulee liian kalliiksi. Ainahan tuosta on päästy. Yms. yhtä vakuuttavaa. 🙂
Osa on tainnut jämähtää vanhaan pinta-ala verotukseen, eikä osaa ottaa ”iloa irti” nykyisestä käytännöstä.
Vastustus on aina kova, jos tienparannuksesta tulee kyse, siitähän tulee kustannuksia.Se mitä kerrot on valitettavasti totta, omakohtaisia kokemuksiakin on. Nuori metsänomistajapolvi oli rypenyt neliveto Massikalla kelirikkotien kynnöspelloksi.
Tiellä oli kelirikkomerkit ja painorajoitukset, vetosivat siihen että ovat tieosakkaita, eikä nuo rajoitukset heitä koske. Vahinko jäi tiekunnalle, koska tienhoitokunta ei uskaltanut puuttua asiaan, pelätessään ”tiesotaa”. Ja kas kummaa, rypijä oli vielä hoitokunnan jäseniä.
Luojan kiitos, en enää ole tuon metsätien osakas.Muistutus on aiheellinen näin kelirikkoaikaan.
