Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Paluuta vanhaan?:
Isäukolla 70-luvun alussa maataloustraktori varustettuna puoliteloilla ja katolle istutetulla kuormaajalla.
Perässä reki, hakkuut talvella. Isäukolla renki kaatomiehenä, Itsekin osallistui kaatoihin kun puuta ei ollut ajettavaksi.
Viikonloppuisin kaksi vanhempaa veljeäni osallistui kaatopuolelle.
Minä nuorimpana juoksutin vinssin siimaa ja mittakeppiä.
Ajokalusto remontissa vähän väliä, milloin kuormain, reki tai jokin muu paikka. Traktorissa ihme kumma vähän remonttia.Ennen 70-luvun puoliväliä tuli ajokoneet ja metsurit samoille savotoille. Söivät maataloustraktoripohjaiselta savotoinnilta kannattavuuden.
Siihen loppui isäukon urakointi traktorilla, jos olisi halunnut jatkaa, olisi pitänyt hankkia oikea kuormatraktori ja keskittyä pelkkiin ajoihin.
Metsähallituksella ja puutavara yhtiöillä oli omat metsurinsa.
Puutavaran lähikuljetus oli ulkoistettu.Näin oli meillä, miten lie ollut muualla?
Nykyisiä maataloustraktoreita voi toki varustella metsätöihin. Lisätään panssarointia, rengastus metsäajojen mukaiseksi ja rengastuksen painotus.
Maataloustraktori ei suoraan käy metsäajoihin.
Ja edellä joku mainitsikin ettei traktoriin saa riittävän järeää hakkuulaitetta.Jäisikö silloin vaihtoehdoksi manuhakkuu ja puutavaran ajo traktorilla?
Vaiko kahden traktorin hakkuuketju, toinen hakkaa, toinen ajaa.
Vai sama traktori varusteltuna molempiin töihin?
Tänään hakataan ja huomenna ajetaan. Iltaisin tehdään traktorin ”kaluston” vaihto?Visio:
Pitäisikö näiden maataloustraktori pohjaisten puunkorjuu yrittäjien investoida motojen kaltaiseen tiedonsiirtotekniikkaan, jossa puunostaja lähettää päätteelle tarvittavat katkontamitat ja määrät?
Vai pitäisikö siirtyä venäläis tyyliseen kokorunko korjuuseen, jossa rungot vedetään lanssiin, ja jossa puunostaja käy apteeraamassa puut haluamaansa mittaan?
Vai palatako manuhakkuuseen, jossa metsurilla on kämmentietokone, josta katsoo katkontamitat ja määrät.
Syöttäen tiedot ja määrät kämmenkoneelle kuin tavaraa syntyy?Eipä taida kannattaa,,,
Jesse. huomaa, kirjoitin ”suurpeto politiikan” sitaatteihin.
Silloin kun poliitikot alkavat tekemään kanteluita petoasioista EU:n, on menty pahemman kerran metsään.
On unohdettu että elämää on kehäkolmosen ulkopuolellakin, että ne ”maan hiljaiset” kärsivät seuraukset, mitä ne sitten ovatkin .Just soo. Alkaa hinta keittiön pöydän ääressäkin olla kohdillaan.
50 ruusun istutuskuoppaa ja 20 omenapuille. Alkaa kohta onneksi lajikkeet loppua jotka täällä menestyy, ja tila mihin istuttaa. :=)Transkopterin synkrot hakusalla täällä, eikä kovin kaukaa viitsi lähteä etsimään.
Hilukseja Pohjanmaa pullollaan, ja hinnatkin kohallaan, pitäis vain olla aikaa kierrellä useampi kohde, ja potkia renkaita.Paikallisessa autoliikkeessä 17 vuotta nuorempi diiseli Hiluxi myynnissä jotakuinkin samoilla kilometreillä.Tais olla vielä jotakuinkin samaa sukupolvea tuo alustatekniikka, tosin ilman käsinkäännettäviä napalukkoja.
Pitää hakea referenssiä sieltä.Niin, ja takana oli LSD-kitkalukkoperä, alkuperäinen. Sieltä ei kuulunut ylimääräisiä ääniä. Öljytkin oli vaihdettu aika äskettäin.
Keulaa ei ollut mahdollisuus tunkkailla ylös tälläkertaa, että olis päässyt etupään toimintaa kokeileen. Siihen löytyi hyvät ohjeet netistä kuinka se koestetaan.
Se hmm. rouskutus alkoi kun suurinpiirtein puolet kääntövarasta oli rattia pyöritelty.Tuohon Ranen kertomaan, kovalla polanteella kokeilin, silloin etupää alkoi jäkittää hitaalla ja nopealla nelivedolla. Suoraan ajettaessa ja loivissa käännöksissä ääntä ei kuulunut.
Pehmeämmällä pinnalla en päässyt kokeilemaan.Glalle, käyttö/huoltokustannukset mietityttää, mutta, harrastuksista joutuu maksamaan. :=(
Metsätalous/polttopuu ajoa tulee vuodessa alle 5000 kilometriä, vaikka palstat n. 100 km:n päässä ovatkin vakitaloudesta.
Ja kahdellakaan autolla emme saa 20 000 km:ä vuodessa täyteen.
Leipätyössä on auto firman puolesta, sen kanssa saa ajella aivan riittämiinJa ”isonjaon” aikaan otin osan kiinteistömassana, nyt on neljä kiinteistöä ”riemuna”, asuin talo lämpiää ympäri vuoden. yksi mökki peruslämmöllä talvisin. Kaksi kylmänä.
Niin että huoltoajoa niille riittää.
Huolto/tarkistus reissuilta lähtee yleensäkin polttopuukuorma mukaan kaupunkiin.Varo ettei pedot syö täällä, tai ettet joudu peurapartin tallomaksi. :=)
Samapa se mulla tuon auton kanssa, ykkösautoa ei viitsisi ryvettää metsäajoilla, kakkosauto on pieni torikassi.
Vasta ykkösautoon uusin takaiskarit, osansa siihen teki toistuva halkokärryn veto.
Pakettiauto tietysti toinen vaihtoehto työautoksi metsähommiin, mutta tuo nelivedon hyöty painaa pickupin puoleen.
Nelivetoiset pakettiautot hakusalla ja jenkit ei kiinnosta.
Palstat on pääteitten varsilla, niin ei tarvitse kovin järeää metsätie verkostoa, pengertiet riittää.Talviaikaan ei tule tehtyä muuta kuin polttopuu savotoita, niihin rämpii lumikengillä, palstojen takarajat 300 metriä auratuilta teiltä.
Sen takia ei viitsi Jessen ehdottamaa teitten aukipitoa harjoittaa kun tällä hetkellä ei ole isompia hakkuitakaan tiedossa.
Ja ensitalveen sijoittuvan ensiharvennuksen eträisyys tiestä pisimmillään 150 metriä. (talvikorjuu kohde)
Ja eipä tuota itsellä ole aikaa tehdä leipätyön päälle hankintasavotoita, niin konekorjuuseen ne puukaupat menee.
