Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Riistanhoidon opas ei puuttunut hirvikannan kokoon.
Niin Taneli, aika entinen ei koskaan enää palaa. Ei enää piltit ryömi pirtinlattialla ja vieraile solkkusankolla
Mutta kovat oli tropitkin silloin aikoinaan, niihin joutui tutustumaan lapsena.
Niistä olinkin kirjoittanut jo aiemmin, edellisellä sivulla.Mitähän meille silloin kevätkesällä näytettiin? METSÄÄ se ei voinut olla, koska sieltä puuttui tuo HAA-PA !!!
Minkä allergiaa aiheuttavan eliölajin ydinhabitaattia se sitten olikaan???
Ei edes hirvihabitaatin laita-aluetta koska sieltä puuttui nuo pajukkoiset avosuotkin.
Aiheuttaako happamuus erilaisia allergia esiasteita???Keskustelu käy kokoajan juupas/eipäs linjalla.
Suurimpia asiantuntijoita on ne, jotka tilastoihihin tuijottavat, mutteivat osallistu kannansäätelyyn muuten kuin vetämällä tuekseen tilastoja.”Meillä samoin kuin Ruotsissa on tehty kokeita jättämällä männyn taimistoihin tai niitten läheisyyteen hirvelle mieluista pajua, pihlajaa haapaa sekä koivua.
Siellä missä on mieluinen ruoka ja hyvä suoija, jollaista tarjoaa myös valkoinen koivunrunko tummassa taimistossa, on houkutellut hirviä taimistoihin, ovat vahingot olleet suurimmat.
Tämän mukaan olisi männyntaimistot ajoissa perattava hirven mielirehuista puhtaaksi.Paljon on kuitenkin metsäalan ammattimiehiä, jotka ovat päinvastaistakin mieltä, väittämällä että ellei hirvellä sen kulun johtaessa männyntaimistoon ole muuta purtavaa, se haukkaa männynlatvan.
Tehtyjen kokeiden perusteellisuus antaa aihetta kuitenkin uskoa, että kokonaisuudessa säästyy taimia enemmän, jos taimistot perataan.Kokeneet metsänhoitomiehet ovat todenneet kuivasti, että isännät itse pilaavat tähän verrattuna vuosittain monisataisen määrän metsiään.”
(siis hirvituhoihin verrattuna)Heikki Suomus – Tauno Mäki :Riistanhoidon käsikirja vuodelta 1968
(nuo kirjan tekijät lienevät suurempia ”rikollisia” kuin MMM, MTK, MT jne yhteensä?)
Muuan kirjallisuudesta poimimani tarkennus:
Koivun tuohi kiskottiin eli nyljettiin muutaman viikon kuluessa ennen heinäntekoa tuohenlähdön, ”mäihin” eli ”lunkan” aikana, jolloin puun ja kaarnan välissä oleva mäihä alkoi sitkistyä.
Tuohi lähtee hyvin myös syksyllä, jos puu jäätymisen jälkeen sulaa.
tuohi kiskottiin joko levynä tai ”tanona” (siisnana)Tuohilevyt eli ”löyhyt” säilyivät suorina, kun ne kiristettiin kapulain ja vitsaksien avulla tiiviiksi pakkaukseksi, joka oli nimeltään ”kinko” eli ”pihti”.
Reunoistaan siistityt tuohisiisnat kierrettiin säilytystä varten reiälliselle kerälle, eli ”sommelolle”, joka oli toiselta nimeltään ”tanopalli” eli ”palli”.Aikanaan tuohi on ollut tärkeä maakaupan artikkeli. Turussa Pietarin päivän vaiheilla (29.9) pidetyt markkinat tunnettiin ”tuohimarkkinoina” joille maalaiset btoivat tuohta tarjolle.
ostajiin kuului mm. suutareita jotka tarvitsivat sitä kengänanturain välipohjiksi.
Närpiön laivurit antoivat toukokuussa 1511 Tukholman raadille sitoumuksen tuoda hyvää ja kelvollista, vastikään koivusta kiskottua tuohta.Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri
Josko ”kisi” noilla alkaisi päästä alkuun?
