Käyttäjän 6 m3 kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa muuten lukea tuo otsikon kirja. Siina Veikko sangen ansiokkaasti kertoo kuinka suomalainen metsa aikoinaan on kehittynyt ”kirveen koskematta”.
Tuo Jessen putkinako ja blackpoint on jo sita luokkaa etta kiitan Luojaani ettei tarvitse ajella sick’up:ien seassa tuolla suunnalla. Hyvin on asiat HV:ssa kun siella ojanpientareet ei kasva vesakkoa, suunnattaneko kaikki tienhoito rahat sinne, koska maakunta on suomen synkinta aluetta onnettomuus tilastoissa. Kainuussa on tuo sama ongelma. Kolmen metrin kaista paallysteen reunasta on hoidettu, siita eteenpain lykkaa vesakkoa. Ihan valtateillakin. Lienee hirvimiesten salajuoni, helpompi metsastaa kun voi jaada passiin pusikon reunaan.Varmaankin Kontro on myotavaikuttanut asiaan?
Istahdimpa mokille menomatkalla vankkurin haulikkomiehen paikalle. Katselin tienvieria Suorittavan silmin. Tuli yllatys. Kuinka pusikoituneita tienvieret ovatkaan. Lapinakymaton vesakko alkaa 3-6 metrin paasta paallysteen reunasta. Siella saa hirvi kurkkia kaikessa rauhassa vesakon sisalla. Harvemmin niitten nakee yrittavan tienylitysta aukeilla kohdilla. Kukahan tilastoi sen millaisilla paikoilla hirvikolarit sattuvat. Kuinka moni mo. tuntee piston rinnassaan, siis sellainen jonka maat rajoittuvat yleiseen tiehen? Onko tullut raivattua ne tienvieret? Vai onko nuo maat niita jotka ovat muutenkin hunningolla?
Jaa että kylmät väreet nousee selkäpiihin kun aattelet vanhoja aikoja. 🙂
Ohimennen käväisi mielessä yllätyskäynti kun Ironille näytin Kainuulaista kurjuutta toissa viikonloppuna. Aika liki ohi ajettiin tanhuvistasi jotka löytyy antamillasi vihjeillä.
Mutta eipä tullut käytyä tuumasta toimeen.Öljymäellä poikettiin syömässä kun tultiin katsomasta suurinta susikeskittymää.
Eipä olisi tainnut olla kuin kivenheitto nälkäkanavan kupeesta sinun pihaasi?Tuon maanmuokkausväitteen voi jopa allekirjoittaa. 70 ja 80-luvun menetelmät eivät olleet niin massiivisia kuin nykyään.
Puusto jätettiin siemenpuuasentoon, äestäminen oli paljon keveämpää.
Oksamassan maatuessa mustikka ja puolukka hyötyi, sato lisääntyi.
Kun maa myllätään ”mustalle muralle” mustikan ja puolukan varsisto häviää.Silloin ”vanhoina hyvinä aikoina” metsuri kaatoi, karsi ja katkoi puut.
Hakkuutähteet jäivät paikoilleen tasaisesti työmaata. Maanpinta äestettiin,
Nyt myllää ensin moto, sitten ajokone, hakkuutähteet ja kannot ehkä kerätään uudisaloilta. Tulee mätästys tai äestys kylvöineen.
Pari kolme vuotta hakkuusta marjasato lisääntyi, parhaat sadot kerättiin muutaman vuoden vanhoilta hakkuualueilta, sieltä maatuvien latvusten tienoilta.Siitä huolimatta hogat humisee noillakin aloilla, marjasato on kyllä heikentynyt, mutta varsisto ei ole hävinnyt ja hukkunut heinikkoon.
Missä meni vikaan?
Taas HV:n tietotoimisto tiedotti. Ja vielä ornitologiset harrastukset mökinkatolla.
Tsaijai.
Ja mökkinaapureitten tekemiset laiturilla ja saunanterasseilla tuli samalla tarkistettua.
Kun eläisivätkin niinkuin opettavat, nuo vihreät.
Nyt puuhastelevat paskahuussien kanssa, ja maailma pelastuu,,,Autuaita ovat puupäät, sillä he eivä huku!
Joku ampuu järeillä räkäpäillä, onneksi patinraiskaaja on piipunsuussa. Ja päreet kainalossa kastuneet.Varvikosta metsonpojat loytaa hyonteisia ja toukkia. Puolukka nayttaa korvaavan tuon mustikan puutteen omilla reviireillakin. Ilmeisesti metsokin hyodyntaa paremmin varvikon hyonteisia kuin ruohikon. Ja onhan poikasten liikkuminenkin hankalaa tiheassa heinikossa.
Tuolla kaavalla autoilukin on lopetettava.