Käyttäjän 6puu kirjoittamat vastaukset
-
Jos siitä 80 v. kirrosta ruvetaan kovin paljon tinkimään, niin kuitupuun osuus päätehakkuussa lisääntyy. Kuitupuun hinta on olematon ja ei varmaan tulevaisuudessa nousekkaan. Siellä puun kasvatuksen alkupäässä on kustannuksia, ei tuloja, niinkun nuorenmetsänkunnostus. Jos kustannuksista laskee vaikka pienenkin koron päätehakkuuseen asti, tulee niistä summista suuria.
Kiinteistövero metsämaalle olisi viimeinen niitti, joka varmasti veisi uskon metsänkasvatukseen.
Tälläinenkin tapaus oli: Suon keskellä olevan lammen pintaa laskettiin, että että ympärillä olevan muuteman kymmenen hehtaarin suoalue saatiin ojitettua.
Seuraus: Lammesta katosi kalat, suolta runsaat lakkasadot. Kun suopuusto näytti kituvalta, niin suo lannoitettiin.
Tämän lannoitetun suon poikki voimayhtiö teki leveän voimajohdon.
Samanlaiselta puusto näyttää osalta suoaluetta mitä se oli 40v. sitten.Jos niitä lukuisia lakkasoita ei olisi menty ojittamaan, olisi varmaan tulot lakkasadosta moninkertaiset nykyisiin suopuuston tuottoon verrattuna, suoluonnon monimuotoisuuskin kukoistaisi. Niille verorahoillekkin olisi ollut silloin varmaan parempaa käyttöä.
Empä tiedä miten tämä keskustelu liittyy enää metsäaiheeseen.
Vai oisko että metsänkin voi raiskata.Jos suljettaisiin raja niin että, köyhät ei pääsisi tänne, eikä rikkaat täältä pois. Niin eiköhän hyvinvointisuomi silloin pärjäisi.
Tuli mieleen se Spede Pasasen sketsi. Kun me menemme Venäjälle neuvottelemaan ja sanomaan suorat sanat, että EI NÄIN SAA TEHDA, niin sieltä vastataan: NO MITÄ SITTEN.
Oiskohan pitänyt metsäteollisuuden kulta-aikana kehitellä tulevaisuuden tuotteita eikä jakaa vaan tulospalkkioita ja osinkoja.
Kehityksen jarruna on ollut johtajien huima palkkojen kehitys, se tekee sokeaksi. Virikkeitä ei anna se että vaikka menee huonosti niin palkkiot eikun nousee.
Kun ei me itse osata jalostaa ja markkinoida huippulaatuista tukkipuuta. Näihän se Ensonkin tarina alkoi.