Käyttäjän akkli kirjoittamat vastaukset
-
Teräsjäälle on taulukot ,mistä selviää monta tonnia jää kantaa.google on ihmeellinen juttu ,sieltä tollokin voi löytää taulukot jos osaa etsiä.Tänä talvenakin on tehty jääteitä ja tehdään vielä pitkään suomenmaassa,kun sattuu olemaan vesistörikas maa.yleensä jäätie tehdään selkeälle vesistölle ,eikä mihinkään luhtiin.
Maakravut on erikseen, niitten paras pysyä kolossaan(kotona)
Oletko JP ratkaissut hakkuu+ kuljetus savotan?
OIis kiva tietää kuinka monta todellista vinssaajaa ja lovipankolla kuljettajaa tältä hakkuukaudelta löytyy keskusteluporukasta-itse olen yksi kymmeniä runkoja vinssannnut ,niinkuin aiemmin kerroin valmet 502 vinssi,lovipankko ja 10 mm ,50 metriä vaijeria vinssissä.
Aikanaan saaresta hakattiin ja kokorunkona juonnettiin samalla valmetilla,ensin otettiin jäälle runkoja tilanteen mukaan vaikka yksi kerrallaan ja siitä lovipankkoon latvastakiinni, keskimäärin 5runkoa ja jään yli 800 metriä rantaan jossa pätkittiin ja puut omiin kasoihin siihen rantajäälle.tie kulki rannansuuntaisesti josta puuauto otti tavarat kyytiin.
JP:lle poimi keskusteluista ”hedelmät” ja toteuta hommasi.Näyttää historia kultaavan suurmiehiä tällekin keskustelulle muistojen ahdingossa.
Mönkijät ja moottorikelkat lisävarusteineen metsätöissä harrastusvälineitä-näin on tosi.
Paljonko runkoja on ajettavana?jäämatkan pituus? Keskusteluporukan kun sais sinne työmaalle,tapahtusko mitään ,kun on niinpaljon neuvojia?
perushomma jää vahvaksi ja puut lovipankolla jään yli ,tarvittaessa vinssausta -ei se ole sen vaikeampaa.
Pylväissä läpimitan mittakohta on D 1,5 m yleisesti,vuosikymmenien aikana niin mitattiin ja myös vastaanottajat mittasivat koepuunsa laanilla.
Joo,monennäköistä ohjetta näyttää olevan.Auraa ensin jää puhtaaksi jotta tapahtuu jäätymistä luonnostaan,kun on50 cm kantaa 12 tonnia teräsjäätä taulukon mukaan.
Vaikka naapuri traktorilla ja vinssillä vinssaamaan puut ja lovipankossa vetää vastarannalle kokorunkoina,mistä siirtelet varastoon pätkinä.Traktori pysyy paikallaan jos jarrut on kunnossa ja vinssi myös toimii. karsittu runko latvasta kiinni ja kohtisuoraanhan veto,puu tulee kaikken helposti.Parikuutioinenkin liikkuu ja jos ei liiku ottaa lyhyempänä.
Olen männä syksynäkin vinssannut kymmeniä runkoja ylispuualueelta,myös reilusti kaksimottisia suurimmat,eikä ongelmia.Valmet 502 perässä vinssi.
Ei vinssaus ole mitään ”tähtitiedettä”vaikka keskustelusta niin ymmärtää,kun lukee ”huruja.”Metsätöissä ja vinssauksessa täytyy luonnollisesti työturvallisuus huomioida aina.
Ei suuret massat koskaan mitään ole keksineet eikä naiset sanoo Tolo,no montako hän on synnyttänyt?Naiset on synnyttäneet kaikki viisaat myös miehet ja naiset ovat monesti taustalla kertoneet asiat -viisaudet,jotka miehet ovat omineet itselleen .On myös ollut ja on yhä kovia naismetsureita-motoissakin,puurekoissa näkee naisia ohjaamoissa ja kuinka ovat runsaasti metsätoimihenkilöinä kaikilla firmoilla.Tolon täytyisi tasa-arvo hyväksyä.
Taneli ja Isaskar teille pitäs pullakahvit tarjota -metsään.fi palvelusta ja sen luotettavuudesta-tuli oikeat metsämiehet esiin.Itse olen ilmaissut kantani useampaan kertaan samoilla ajatuksilla.
Aina maastossa suoritettu , koealoihin perustuva mittaus on tarkempaa tietoa ,kuin ilmastakäsin ladattu tieto.Jos 20-30 vuotta heittää kuvion puuston ikä on se liikaa.
Laserkeilaus pohjautuu maastosta kerättyihin koealatietoihin.Koealat olivat aika harvassa alkujaan ,mutta niistä saatiin perustietoa ,mikä yhdistettiin keilaustietoon ja rakennettiin mallinnukset.Nyt on tarkentuneet keilaustiedot hyvin,esim puunpituus taitaa olla tarkin tieto ,muut heittelevät metsän jaksotuksesta ja puulajeista johtuen.Ei siellä metsäsuunnitelma tietoja tarvita ja kaikillahan ei ole suunnitelmaa.Tekniikka on vaan vienyt asiat huiminharppauksin eteenpäin -vaikka aina ei sitä voi uskoa.
Omalta osaltani keilaustietoon luotan 50% sti,on niitä ensimmäisiä keilausalueita suomessa,mutta uudempi keila-alue on tarkempaa.