Käyttäjän akkli kirjoittamat vastaukset
-
Oliko uskaltanu ilmoittaa M3 hintaa
Myyn puuta metsänhoidollisen tarpeen vaatiessa harvennukset ja päätehakkuut rahanpuutteessa.Ensiharvennukset hankintana itse tehden isosti.Päätehakkuut tosiaan rahanpuutteessa ja hintapiikissä.
Tarjoukset pyydän kaikista kaupoista itse ja päätän myös itsekelle myyn.Turha on ropoja heittää Mhy:lle ,että valvotaan hakkuuta ja katkontaa ei siellä ole aikaa käydä leimikolla hakkuuta seuraamassa ja eihän nuoret aloittavat metsätoim.henkilöt uskalla sanoa mitään motokuskeille ,katkonnasta ja muusta hakkuusta.Mhy:n voima on hyvin laiha puumarkkinoilla vaikka myös maastullin jutun henkilö niin kehoittaa.Mhy;llä on omia puunhankinta sisarfirmoja ,joten tietääkö ne itsekään millä puolella pöytää ovat .Aiemmin mhy oli neuvonta organisaatio ,mutta nykyäänhän sen tärkein tavoita on bisnes-näin lait ovat muuttaneet tilanteen.
Toteutimme parikilometrisen kunnostuksen itse.Visakallon tyyliin ,kivet pois ja tarvittavat ojat ,mutta matalana,koska kyseessä on maaperältään sorakangas pääosin.Muutama rumpu vaihdettiin.Pintakerros tielle ja taas pärjätään pitkään,vain tarvittavat lanaukset.Liittymiä ja kääntöpaikkoja korjailtiin myös-eli tehtiin oikeita parannuksia tielle.
Tällä tavalla säästettiin euroja paljon.Oli nopea aikataulu ,kun ei pyrokratiaa tarvittu-eikä onnen onkijoita ulkopuolelta ollut mukana.Tämä systeemi toimii ,kun on yhteisymmärrystä asiaan.Kesämökkiläisiäkin on osakkaana.Kaikki olivat lopputulokseen tyytyväisiä.Osakkaita on kahdeksan,4 kesämökkiä.Tie on aikanaan perustettu yksityistie ,joten kustannukset oli helppo jakaa.
MK:n ”virkamiehet” vievät ison osan rahoista.Kemera on nykynuodossaan liian raskas ja pyrokraattinen,jos 5-6 henkilöä häärää hankkeen kimpussa ja joku etsii vielä ”bingoja”maastossa .Aiempi kemera oli parempi ,kun teki työt ,sen jälkeen raportoi toteutusilmoituksella.Ei metsään .fi anna oikeita tietoja minulla ehdotti varhaisperkausta ja kemeraa,mutta taimikko oli 4metristä huh huh.Jatkossa tapahtuu kemerallekin vielä ihmeitä jos ”RIPPIKOULUTYTÖT” eli nykyisin myös hallitukseksi kutsutaan on virassaan.
Aina kannattaa vaihtaa jos siitä on hyötyä.Onko puro osakaskunnan vain maanomistajien omistuksessa,jos osakaskunnan silloin raja on tietenkin oman maan rajassa.Tämä ei ehkä olekaan oikea paikka pohtia asiaa,kun ei perusteet selviä eikä hyödyt ja haitat.
Paljonko on pinta-ala?onko järkeä vaihdella jos on muutama neliö tai aari? Kasvaako kulut hyötyä suuremmiksi?
Istutus verhopuuston alle lepikkoon oli aikanaan normihomma avojuuriset kuusentaimet kuokkalaituksella maahan .Polttopuuta oli otettu ennakkoon pois.Sama systeemi palvelee vieläkin hyvin,ylisuuret kuusentaimet kannattaa hankkia istutukseen.
Nyky metsätoimihenkilöt ovat ”pihalla”tämmöisestä uudistamisesta,tosin lepikotkin on vähentyneet siitä ,kun me aikoinaan ne istutimme.
Ei aina tarvitse maita möyriä koneella ja taimimateriaali on mennyt pieneksi bisnesmaailman myötä.
Talon vieressä käyttämätöntä peltoa ………… helppo homma ,kasvata nurrmikkoa ja anna talon olla irti metsästä.Tee vaikka rillikatos ja keinu ja muuta tollasta vapaa-ajan toimintaa voi harjoittaa.Talon ympärillä avaruus on paikallaan mielestäni.
Kyllä tälläisena talvena ja keväänä puut ovt kuivaneet tosihyvin,täällä päin suomea.Saimaalta on puhaltanut tuuli tälle aukealle paikalle ja aurinkoa lämmön kera…Meillä on aina poltettu kuivaapuuta,milloin seuraavana talvena tai ylivuotisena,no nyt sattuu olemaan varastot huipussaan voi valita viidenvuodenpuista mitä polttaa
Kevät talvella pilkoin kirveellä 40mottia halkoja ,jotka ovat kuivuneet kevään mittaan tosikuiviksi on ollu mahtavat kuivatuskelit ,kilahtelee kun lyö puut yhteen.Ei muuta kuin peltiä päälle , ovat pakkauslavoilla paaleissa,kuivukoot lisää ja kesällä siirto trktorilla trukkipiikeillä varastoon.