Käyttäjän Antinjuntti kirjoittamat vastaukset
-
Hyviä ajatuksia Leku. Tosin itse en millään voisi kuvitella selviäväni etelän lehtomaisilla kuvioilla yhdellä raivuu kerralla. Joku kohde voi vaatia todella monta kertaa. Ravinne notko joka on norotettu ja muokattu voimakkaasti työntää hiestä vuosi toisensa jälkeen niin että tuntuu. Joku karumpi kuvio voi parilla perkuulla mennäkin vaikka sielläkin voi taimetusta joutua täydenyämään. Jollain vastaavia kokemuksia?
Ahaa, eivät suostu Isot istutus hommiin. Tuosta en tiedä kun itse aina taimet tökkinyt. Ja olihan se hyvä jos noista serteistä tosiaan vähän maksettaisiin.
Jättöpuissa tosiaan parempia lehti puut. Varsinkin raidat tulisi myös jokaikinen säilyttää. Moni perhonen sitä tarvii, ja pölyttäjät kevään ensi kukkijana. Metsokin hyödyntää.
Yhteismetsät on vissiin sen verran köyhempiä ettei ole vara jättää säästöpuita 😄.
Niin. Voisihan ne säästöpuut olla jotain muuta kuin kuusta. Lehtipuut parempia senkin suhteen minkä vuoksi niitä ylipäänsä jätetään.
Tarkennettakoon että mainitut mykorritsat ovat hyödyllisiä puustolle. Voisi myös ajatella kuinka voisi säilyttää aukon keskiosissa esim. mustikka kasvustoa nopettamaan sen paluuta kunhan metsä kasvaa.
Ihmettelen juttuja että metsä häviää vuosikymmeniksi uudistuksen jälkeen. Tavallisesti viimeistään 5 vuoden päästä on taimikko ukkoa korkeampi. Kannattaisiko Perkon edes kerran käydä metsässä ihan katsomassa? Laittaisi vaikka huoneen taulun ja siihen päivämäärä milloin on istutettu ja sitten taasen kun on taimikko miehen mitassa. Nuin.
Aikoinaan laitettiin avojuuri koivut kynnöspellon keskelle multaan talveksi. Kyllä säilyi. Vielä parempi olis karhittu mullos, siellä ei myyrät kuljeksi. Kuin autiomaa.
Itellä piti haeskella loivemmat kohdat ajourille rinteestä. Ne merkkasin ja niistä onnistu ajo. Näyttää olevan se 15 metrin käyrä väli kartassa se mistä juuri ja juuri pääsi. 20 m väli on jo varmaan hyvä. Kyseessä oli aika lailla kivinen rinne.
Ruskeat lepät on ötökän syömiä.
Arvostan kyllä näitä haukiosaajia. Hienoa että on vanhoista uskomuksista vara löysätä ja oikeesti makustella mitkä ne on maut. Hienoa että on energiaa metsämiehillä tähänkin. Montaa on tullut koitettua mutta kyllä tosiaan hauki on asteikossa korkealla, sopii moneen, savuna, pannulla levitettynä, jauhettuna tai mitä vaan mieleen tuleekaan puhumattakaan hyvästä saatavuudesta. Ja kaikki osat käy kattilaan. Käsittely taidot ja perehtyneisyys ratkaisee.
Ps. Kylmänä monen kalan maku on vielä jalompi, varsinkin savukalan.