Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Ukrainan pelloille on ennustettu kuivuuskausia…”
Kaikkeahan voi toki ennustaa, mutta täytyy muistaa, että multapeltojen vedenpidätyskyky on erinomainen ja kapillaariominaisuudet lähes optimaaliset, joten kasvustojen kuivuudensietokyky on kivennäismaihin nähden ylivoimainen!
”ei ole mitään mainintaa tuosta metsien kasvuteoriasta syynä kasvun heikkenemiseen eli että kasvun säilyttämiseksi pitää hakata kaikki kasvu vuosittain”
Teoriahan vuotaa kuin seula, joten ei ihme, etteivät tutkijat sitä puolla. Sen toimivuushan perustuu tiettyyn normaalimetsärakenteeseen, jota Suomen metsät ilmeisen vähän edustavat – puustoisempina mm. Ruotsin metsät ovat sitä lähempänä, mikä selittää myös voimakkaammat hakkuut naapurissa.
MaalaisSeppo, kansalliset päästövähennyspäätökset kuitenkin ovat niin ’pöljiä’, että joistain niitä päästöjä on vähennettävä tai nieluja kasvatettava ja koska metsien osalta se on poliittisesti helpointa, niin loogisesti siihen tähdätään – lähinnä kai Kokoomus on tähän vihervasemmiston ’kelkkaan’ lähtenyt. Kansallisten etujen mukaista se tuskin on, mutta demokratian ehdoilla mennään!
”Olisiko hakkuiden vaadittu ja tarvittu pienentäminen (10-15 milj. m3) tehtävissä pienimmin haitoin, jos panostetaan noihin Kurjen kasvutoimiin ja huolehditaan aina tarpeellisista harvennushakkuista?”
Ymmärtääkseni kyse on metsien kokonaisnieluista, joita hallitaan kasvun lisäämisellä, poistuman vähentämisellä tai niiden erilaisilla kombinaatioilla. Riittävällä kasvun lisäämisellä ei siis poistumaakaan tarvitse vähentää, mitä Kurki käsittääkseni esitti. Tuhkalannoitus kuitenkin toimii lähinnä turvemailla, joten kasvunedistämisrepertuaaria tulee kasvattaa. Liekö seuraavana metsityskohteena heikkotuottoiset maatalousalueet, kun EU ajaa maataloustukiakin alas, sillä Pohjolan kilpailukyky liittoon pyrkivän Ukrainan mustanmullan lakeuksien rinnalla ravinnontuotantoon on olematon.
Kyllä ne ryyppyreissut Venäjällä ovat kalareissuja, kun Kazilla mennään hämmästyttäviä reittejä – ja rikkaimmat reissaavat helikoptereilla, itsekin tein joskus maisemalennon Nizni Novgorodissa parilla kympillä (€) 😉
”Kanadan ja Siperian taigalla luonto hoitele pääasiassa sytyttämisen”
Niin kanukkien kuin venäläistenkin toimintakulttuuriin perehtyneenä, olen vakuuttunut, että Venäjän osalta saatat olla väärässä, sillä tulen käyttö ryyppyreissuilla on hulvattoman välinpitämätöntä.
”Aiemmin suurin syy metsäkadolle olivat olleet metsien raivaamiset maatalouskäyttöön, mutta viime vuonna maastopalot aiheuttivat yli puolet kadosta.”
Todellisuudessahan nuo maastopalotkin ovat pääosin ihmisten sytyttämiä, helpottamaan viljelyksiksi raivausta – kaskiviljelyn tapaan!
EUssa ilmenee valtavaa tarvetta ’synninpäästöön’, mikä ilmenee pyrkimyksenä ’olla paavillisempi kuin paavi itse’ ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoshallinnan sektoreilla. Sinällään tuo idealismi on kunnioitettavaa, mutta käytännössä se on ’kuin veteen pieris’, eli konkreettinen merkitys kokonaisuudessa osoittautuu sangen marginaaliseksi. Ironisesti aiheeseen voisi suhtautua tanskalaisten tavoin: ”Helvettiin ollaan menossa, mutta mennäänpähän ensimmäisessä luokassa!” 😉
”Miksi näin aSanta: miksi hiilineutraalius 2035 ei ole todennäköinen?”
Mielenkiintoista pohdintaa:
Vuonna 2023 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat noin 40,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt ovat vähentyneet 43 % vuoden 1990 tasosta (71772 Mtn) ja 11 % edellisvuoden tasosta. Maankäyttösektori (LULUCF) oli vuonna 2023 nettonielu, sitoen hiiltä 1,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästövähennyspäätösten perustana olleet maankäyttösektorin nielut ovat osittautuneet harhaksi, joten korvaavat nielut pitäisi löytää pikimmiten. Kymmenessä vuodessa vuotuisten päästövähennysten tulisi siten olla n. 4 Mtn CO2ekv, kun ne edellisten 10 vuoden aikana ovat olleet 2,2 Mtn/v, eli päästövähennys tulisi lähes tuplata. Ottaen huomioon, että valtaosin nykyiset leikkaukset ovat toteutuneet ’löysiä’ poistamalla, on haaste melkoinen. Energiasektorilla tuulituotantopotentiaali on jo lähes buukattu ja aurinkosähkötuotanto ei nykyisillä pörssihinnoilla kannata, joten energiapaletista on siirryttävä liikenteeseen. Autokannan riittävä sähköistäminen 10 vuodessa on kuitenkin käytännössä utopiaa eikä biokaasun tuotantoakaan voida määräänsä enempää lisätä. Trumpin tullikilpailu ajaa myös maailmantaloutta alas, mikä heijastuu suoraan Suomenkin talouteen, mikä taloutemme nykykurimuksessa rajoittaa päästöinvestointien julkista tukemista.
Anneli voi toki vapaasti kumota ennusteeni – pätevillä argumenteilla ja visioilla – jään mielenkiinnolla odottamaan!
Hyvä havainto, luin väärin taulukon yksiköt – oikea osuus onkin 28 %, eli vedän sanani takaisin. Päästöjen 0-taso vuoteen 2035 vaikuttaa entistäkin epätodennäköisemmältä.
Jos oletetaan LULUCF-vakiopäästöksi tuo 0.172 Mtn ja soilta 12,4 Mtn, niin yhteisvarasto sadan vuoden jaksolle olisi 1257,2 Mtn ja CO2ekv-arvo 100 vuodelle vastaavasti 35201,6 Mtn/v. ’Kulttuurikohteiden’ metaanipäästö on kuitenkin vain 1,4 % metaanin kokonaispäästöistä, joten aika marginaalilla mennään!