Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”uutinen uudesta betonilaadusta, joka ei enää olekaan hiilen lähde, vaan nielu”,
uutinen taisi pikemminkin koskea ’hiilitiiltä’, joka korvaisi perinteisen tiilen puuhiilipohjaisena puristettuna komposiittitiilenä. Carbonaidella on menetelmä, jolla se sitouttaa valmisbetonituotteisiin hiilidioksidia, mikä edellyttää laitostilat.
”Ruotsissa ollaan lähempänä metsien ihanne ikäluokkajakaumaa.”
Ehkä tuossa kannattaisi käyttää käsitettä normaalimetsä tai maksimaalisen tuoton metsärakenne, sillä ’ihanne’ on käsite, josta vuorenvarmasti saa riidan aikaiseksi!
Kyseisestä sivustosta löytyy myös tämä käyrä:
linkillä: https://co2coalition.org/facts/dangerously-low-co2-last-four-glacial-advances/ ja vaikuttaa mukailevan aiempaa NASAn kuvaajaa!
Kurjen linkin data kuvaa täysin päinvastaista historiaa CO2:sta kuin NASAn, aiemmin postaamani kuvaaja! Kumpikohan on vertaisarvioidumpi tutkimus – retorinen kysymys!
Kurjen kaaviosta voimme päätellä, että muutaman kilometrin korkeudella maanpinnasta jopa tropiikissa lämpötila on noussut tarkastelujaksolla ja kuten ennusteetkin viittaavat napoja kohden lämpötilan nousun olevan voimakkainta, vahvistaa Kurjen julkaisema kaavio ennustetta!
Kurki edustaa ilmastodenialismia, mikä toki on sallittua, muttei kuitenkaan ilmeisen viisasta. Tieteellinen konsensus kuitenkin perustaa ennusteensa ilmastosta empiirisiin havaintoihin mm. valtamerten lämpötilan ja lämpövaraston muutoksiin, jotka vuosisadan seurannassa ovat kasvavia. Kausaalinen yhteys sille on mm. ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu, kuva alla (NASA).
Kukin vetää globaaleista havainnoista omat johtopäätöksensä ja luonnollisesti kantaa myös vastuun vaikuttamisensa seurauksista!
”Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon.”
Kuormitusarvo tarkoittaa rakenteeseen, laitteeseen tai järjestelmään kohdistuvaa kuormitusta, joka voi olla esimerkiksi painoa, voimaa tai muita ulkoisia tekijöitä.
Katsotko, että 9- tai 4-kertainen kuormitus luontaiseen nähden on pieni? Analyysisi ei nyt vaikuta kovin analogiselta ja validilta!
”Fosforikuormituksen luonnontilainen arvio on Larssonin ym. (1985) mukaan ollut 1800-luvulla noin 9,6 kt v-1… Larssonin ym. arvio 1980-luvun maksimikuormituksesta on 78 kt P v-1” eli antropogeeninen P-kuorma oli n. 8x luontaiseen -> 60 % vähennys vuoteen 2010 = >3x luontainen. Voidaan siis arvioida, että kestävä fosforipäästötaso olisi 1/4 nykyisistä (1+3) kokonaispäästöistä.
” Itämeri on kukkunut jo 10 000 vuoden ajan ei vain nyt viime vuosina.”
Mitä todisteita tuolle väitteellesi massasinileväkukintojen historiallisuudesta löytyy – esim. kirjallisuudesta viimeiseltä 600 vuodelta?
”Vaikeneeko aSantakin?”
Rehevöitymisen syynä on ravinneylijäämä, joka syntyy pohjasedimentin vesiliukoisuuden kasvun myötä, kun fosforia sitova happi irtoaa sedimentistä muuhun käyttöön. Tuota prosessia edistää mm. antropogeeniset humuspäästöt ja muut ravinnepäästöt, jotka kääntävät kemiallisten prosessien tasapainotilan fosforin vapautumiselle suotuisaksi. Lähtökohtaisesti tuo pohjasedimentin fosforiyhdisteiden fosfori on Itämeren liikafosforia, joka luontaisen pitoisuuden ylittävältä osin eli ihmisperäisen fosforin osalta on pohjasedimenttiin sitoutunutta, joka luontaisena prosessina hautautuisi maakerrosten alle, mutta nyt ihmistoiminnan päästöjen vuoksi ei pääse kerrostumaan ja hautautumaan.
Tuo Vollenweiderin malli ei ota huomioon Itämeren sisäistä kuormitusta, jonka edellä kuvasin, eikä siten ole käyttökelpoinen arvioimaan Itämeren ravinnedynamiikkaa.