Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Jos/kun maa on jäässä, vapauttaako hakkuu hiiltä, kysyy nimim. ”kunhan vain sottailin”” –
ihan pätevää pohdintaa, mutta kyllä alkuvuodesta kaadetun puun hakkuutähteen hiilipäästö realisoituu vuoden eli kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin analyysikausi päättyy.
”Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin.”
Päästökerroin kertoo paljonko tietyllä ajanjaksolla puusto varastoi tai luovuttaa CO2:ta metaboliassaan – tarkasteluaika on kalenterivuosi. Puusto kasvaa eli sitoo hiiltä vain kasvukaudella, mutta hakkuita eli hiilen vapautusta tapahtuu ympäri vuoden, joten osa hakatusta puusta ei ehdi kalenterivuodessa kasvaa eli sitoa hiiltä, vaan päinvastoin kaadettaessa alkuvuonna, on sen hakkuutähde päästölähteenä jo kalenterivuotena. Näin kalenterivuoden päästökertoimet eroavat kasvavan ja hakatun puun kesken.
Kuusen oksapuun tiheys on todellakin poikkeuksellisen suuri, ja näin on myös männyllä. Kuusen osuus on 30% kokonaispuustosta, jolloin oksien massamerkitys tasoittuu kokonaisbiomassassa.
”Luke kuten edellä olen sen jo esittänyt on laskenut nielun -13,2 Mtn kasvun ja poistuman erilasilla muuntokertoimilla kasvulle 1,245 ja poistumalle 1,34.”
Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus: kun kasvun osalta kokonaiskasvua kertyy vain ’hakkaamattomalle’ puulle, mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.
”biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret)”
tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa, sillä kuusen runkopuuosuus on aina >50%, jolloin muuntokerroinkin on luokkaa 2*0,68 eli n. 1,4.
Lukelaisten vastaus koski muuntokerrointa, jolla runkopuutilavuudesta saadaan koko puun biomassa, joka on siis tuo 0,7 eli 1 m3:n runkopuisen metsäpuun kokonaisbiomassa on 0,7 tn.
”Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7”
eli 1 m3 runkopuun omaavan metsäpuun kok.biomassa olisi 700 kg, mikä oletetulla keskitiheydellä 400 kg/m3 merkitsisi 1,75 m3:n kokonaistilavuutta rungon, latvuston ja juuriston ainespuulle. Arvona vaikuttaa uskottavalta!
V. 2023 runkopuun hakkuusäästön 17,2 milj.m3:n kokonaissidonta olisi siis 12,04 milj. tn (17,2*0,7) biomassaa, mistä puolet on hiiltä, siis 6,02 milj. tn, minkä CO2ekv on 22,07 milj. tn (6,02*((12+2*16)/12)), kun hiilen moolimassa on 12 ja hapella 16.
”On kysytty, mutta yksityiskohtaista vastausta en saanut.
No ettepä tekään juuri tiedä mitään.”
Aika provosoiva kommentti 😉
”Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat.”
Häkkinen ei tunnu tuntevan pieneliöiden metaboliikkaa enempää kuin hajoamisdynamiikkaakaan: karikkeen koostekomponenteista selluloosa- ja hemiselluloosajakeet hajoavat nopeiten, kun ligniinijakeet säilyvät hyvinkin kauan. Samoin järeimmät puuston rakenneosat kuten kannot ja pääjuuret hajoavat hitaasti verrattuna esim. latvustosta pudonneeseen neulastoon ja lehvästöön.
”Löytääkö aSanta perusteluja tuolle Luken metsien kasvun ja poistuman erilaiselle muunto(biomassa)kertoimelle eli miksi ne eivät ole saman suuruiset” – valistunut arvaukseni siihen on, että koska kasvu on suhteellisen tasaista, kun taas karikkeen hajoaminen laskevan J-käyrän mukaista, kompensoidaan ero jollain kertoimella, joka aiheuttaa eron. Kehottaisin tutustumaan aiheen julkaisuihin, jossain niistä aihe on varmaan purettu tai kysyä aiheeseen perehtyneeltä Luken tutkijalta suoraan.
”Ihan turha ohjelma. Aika meni poliitikkojen pälätykseen ilmastolaista ja keinoihin ei kunnolla päästy. Jos kerrankin saisi kokonaisen A-studion, jossa keskusteltaisiin ilmastostrategiasta ja keinoista asiantuntijoiden kesken ja poliitikot ulos?!”
ISO peukku!
Suomen hurrit ehdottavat ratkaisuksi hakkuiden siirtämistä (myöhentämistä) keinona nielun korjausta ilman hakkuiden vähennystä. Perusanalogialla jos tänään siirrän 10% hakkuista huomiseen, vähenevät käytettävissä olevat puuvirrat saman määrän, joka määrä on joko korvattava tuonnilla tai nipistettävä tuotannosta tai tehostettava tuotannon hyötysuhdetta – muutoin on turvauduttava taikatemppuun.