Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Hiiltä poistaa kierrosta sade ja hiilen sitoutuminen meriveteen” – höpö höpö. Sade siirtää ilmakehän CO2:sta konvertoitunutta hiilihappoa ( H2CO3) niin lehvästöön, maaperään kuin vesistöihinkin. Meriveden hiilihapon neutralointikyky mm. kalkkikiveksi on rajallinen, minkä osoittaa merien 30% korkeampi happamuus esiteolliseen aikaan verraten. Meret toimivat vahvoina puskureina hiilikierrossa ja hiilisitouma perustuu kasviplanktonin ja leväkasvustojen yhteyttämiseen ja ravintoketjukiertoon. Hiilikiertoa ylläpitää siten fotosynteesi niin merissä kuin mantereillakin, meriveden CO2-sitomiskyky on hyvin rajallinen ja tuo puskuri on jo täynnä!
Herää kysymys, tulisiko LULUCF-päästöjä päivittää ’taaksepäin’, sillä tilastoinnin mukaan metsien hiilinieluissa on mystinen pudotus v. 2014 lähtien, vaikkei hakkuiden kasvu ole ollut 10-15 %:a suurempaa. V. 2023 puuston biomassan kokonaiskasvu on ollut luokkaa 180 Mm³, josta <60% on runkopuuta eli 103 Mm³. Kokonaispoistuma oli 86,8 Mm³ (https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023), jolloin nettokertymä puuston osalta oli n. 92 Mm³. Se, että tuon määrän nielutaso olisi <0, ei vaikuta kovin uskottavalta. Ehkä näihin päästövähennystalkoisiin tulisi osallistuttaa metsäsektorin lisäksi muitakin, kuten Raahen terästehdas 3740670 t CO₂:n päästöillään, mikä vastaa 4,7 M puu-m³:n nielua.