Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Lappalainen arvioi, että suolavesipulssien taajuuden väheneminen johtunee ilmastonmuutoksesta. Täten perimmäinen syy olisi kuitenkin ihmisen toiminnassa, koska ilmastonmuutos on todettu ihmisen aiheuttamaksi.”
Eli väitteesi kumoten myös kyseinen tutkija vahvistaa Itämeren rehevöitymisen olevan antropomorfista eli ihmisvaikutteista!
”aSantalta kysyn mistä hänen höpö-höpö tietonsa tulee, vaikka tuosta Itämeren rantamaiden kuormituksesta on olemassa tutkimus, että se oli mitätön jo ennen kuormituksen vähentämistä 80%:lla.”
Mitä lähteitä Kurki hyödyntää mielikuvituksellisten väitteidensä tueksi? Yksi varsin tuore referenssi aiheesta on tässä: https://www.eca.europa.eu/lists/ecadocuments/sr16_03/sr_baltic_fi.pdf Pohjanmeren happipulsseihin ei voida vaikuttaa, joten syvänteisiin on happea saatava muin keinoin, joita Kurjen mainitsemassa julkaisussa peräänkuulutetaankin.
Rikkidioksidin ilmastovaikutus on lähinnä toimia inhibiittorina hiilidioksidivaikutukselle ja sen levittämistä yläilmakehään onkin ehdotettu ilmaston lämpiämisen ehkäisykeinona.
”Nyt kyseessä on Itämeren allas ei jokien suut tai kaupungit, joidenka kuormitus on pieni Itämeren suuruuteen nähden.”
Itämerenaltaan ympäristö on humidinen, joten veden virtaus on Pohjanmereen, jolloin vesiliukoiset fosfaatitkin kulkeutuvat jopa Pietarin perukasta altaan syvänteisiin. Sinileväkukinnot ovat osa luonnollista dynamiikkaa, mikä siirtää ja tasaa ravinteita allasalueella ylläpitäen tuottavuutta koko vesialueella – tuota kutsutaan luonnondynamiikaksi, eikä siinä ole mitään erikoista ja ainutlaatuista! Inhimilliset haitat ovat sen sivuvaikutuksia.
Nykyinen ilmastokehitys taas on CO2-pitoisuuden osalta vahvasti antropomorfista eli ihmisten käyttämän fossiilienergian päästöperäistä ja käsite ’nykyinen CO2-pitoisuus’ on absurdi, sillä se on ollut koko teollisen ajan jatkuvasti nousussa – käytetään edes käsitteitä oikein ja validisti!
”Vaikeneminen pienehkön ulkoisen kuormituksen merkityksestä on ollut syvä ja hämmentävä”, ja höpö, höpö!
Ennen suomalaisten tukemien jätevedenpuhdistamojen rakentamista Pietariin 1990-luvulla, miljoonakaupunki suolti jätevetensä puhdistamattomina Suomenlahteen ja rantavaltioiden ravinnepäästöt siinä ohessa ovat rikastaneet ja kyllästäneet Itämeren pohjasedimentin mm. fosforilla niin, että hapettomissa tilanteissa se vapautuu sinilevän ravinnoksi pulsseina aiheuttaen havaitut massakukinnat. Ja 1980-luvun Keski-Euroopan vuoristometsien ’happosateet’ olivat vain ’hivenravinnepulssi’ kuusikoille ja tuhot tietenkin johtuivat vain ’luonnollisista’ syistä – uskoo ken tahtoo!
Tanskan salmien Pohjanmeren suolapulssit ovat tuoneet Itämeren syvänteisiin hapekasta vettä ehkäisemään forforin vapautumista sedimenteistä, mutta niiden puutteen ’syyllistäminen’ rehevöitymiseen on lähinnä empirian ja kausaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämättömyyttä tai typeryyttä!
”Brittitutkijoiden mukaan 67 % ilmaston lämpenemisestä vuoden 2001 jälkeen johtuu muusta kuin hiilipäästöistä”, kertoo aina luotettava ’hevosmiesten tietotoimisto’ 😉
Rikkidioksidipäästöt ovat saattaneet aiemmin kompensoida hiilidioksidin lämmitysvaikutusta, mutta niiden vähenemisen päättely ’syylliseksi’ lienee aika absurdia!
Keskisarjan tukijoista useammat lienevät intellektuelleja lahopäiden sijaan 😉
”Hyvin käyttelee suomen kieltä Keskisarja, mutta erehtyy leireistä. Luonnonsuojelijoilla ja ilmakehäkiihkoilijoilla kun on yhteinen vihollinen: luonnonvarojen talouskäyttö.”
Keskisarjan kolumni on ironiaa!
Ennallistaminen ilman tuloksellisuustavoitteita, eli aitoa diversiteettirikastetta on hölmöläisten täkinjatkamista. Ennallistaminen kannattaa siis kohdentaa kohteisiin, joissa niiden diversiteettirikastushyöty on suurin, nielukasvuhyöty on vajaatuottoisilla turvemailla kivennäismaita suurempi lisäravinteilla karikekierron lannoitevaikutuksen tehostuessa – ojientukkimistouhu on resurssien tuhlausta, kun pato toimii yhtä tehokkaasti!
”Virheojitusten määrä riippuu siitä miten se määritellään”
Nuo vajaatuottoiset ’turvekankaat’ luovat merkittävän dilemman tarjoten suurimman kasvunlisäyspotentiaalin samalla tarjoten äärimmäisen marginaalisen monimuotoisuuspotentiaalin juuri tuon vähäravinteisuutensa vuoksi. Tehokkaalla tuhka- ja typpilannoituksella sekä mahdollisin hivenravinnetäydennyksin ne tarjoavat ’valtavan’ hiilinielukasvupotentiaalin, mutta onko valtiovallalla ymmärrystä ja tahtoa sen realisoimiseen – varsin vaatimattomin panoksi hyödyn lisäykseen nähden, mutta pseudovihreäidealismin jyllätessä sen toteutuminen on varsin epätodennäköistä.
”Suomen metsät olisivat nykyään vahvemmassa asemassa, jos kasvun tehostaminen olisi tapahtunut JK:n keinoin – ei aukkojen kautta. Taantumaa ei tulisi.”
Pelkäänpä, että Perkon visiossa kuusikkomme olisivat läpimätiä juurikäävän raiskaamina ja neulasettomia kirjanpainajan panemina! Ja nielut siten nykyiseen nähden olemattomat.