Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Mistä ja keltä moista mainostetaan?
”Tekoäly tuskin nostaa puunjalostusteollisudessa tuottavuutta nykyisestään , on se niin huippuunsa viritetty jo nyt.”
Mutta kun työvoima korvautuu tekoälyllä ja robotiikalla, jää henkilöstökustannukset marginaaliin ja tekninen tehokkuus ratkaisee.
”Suomessa ei kannata tehdä mitään liian korkeiden palkkakustannusten vuoksi.”
Tekoälyn integrointi kehittyvään automaatioon tulee syrjäyttämään ’manut’ 5-10 vuoden viiveellä, ja inhimillistä panosta tarvitaan enää sahojen valvomoissa ja huoltotöissä. Puuntuotantoon teknisellä kehityksellä onkin sen jalostukseen nähden marginaaliset vaikutukset ja jalostuksen automaatiolla myönteiset vaikutukset jalostajien puustamaksukykyyn.
”Tuosta 5 m3/ha/vuosi kasvusta arvioisin, että jos se on jatkuva ylläpidettävä niin puusto on 120 m3/ha.”
Tarkoittaako tämä, että metsälön puuston keski-ikä on 60/2 (30) vuotta vai että keskimääräinen uudistusikä on 60 vuotta?
”aSanta saattaa ajavan oikeaa ajatusmallia, mutta sanallinen ilmaisu on päin seiniä.”
Täytyy tunnustaa, että kyllä arvioijankin verbaalisesta tajunnanvirran annista vähintään puolen merkityksen joutuu arvaamaan! 😉
”metsälön ikäjakauma on vuosikasvun lisäksi keskeinen hakkuumahdon arvioinnissa”
jaan pitkälti Häkkisen näkemyksen, mutta käyttäisin muuttujana puuston rakennetta ikäjakauman sijaan.
”metsälössä voi olla puusto/ha paljon isompi kuin lopullinen maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha”
Häkkisen analogia heittää tässä kyllä ’heprealle’ – ehkä hän tarkoittaa, että uudistuskypsävaltaisissa metsälöissä puuston kasvu ei vastaa vastaavan kasvupaikan normaalimetsän kasvua ikärakennepainotuksen vuoksi – mene ja tiedä 😲
”Tuossa kasvu vs. hakkuut tarkastelussa pitää kertoa puhutaanko yhdestä metsiköstä (aSanta) vai yhden omistajan metsälöstä (Häkkinen). Yleensä varoitetaan, että kasvusta ei voida päätellä paljonko voidaan hakata.”
En tunnista itseäni arviosta: kyllä estimaattini on suoraan skaalattavissa valtakunnan tasolle. Kasvu on yksi keskeinen parametri hakkuumahdon arvioinnissa, niissä on siten niin kausaalinen kuin korreloiva suhdekin. Sertifioinnitkin elävät ajassa, eikä ole mitään ehdotonta varmuutta niiden muuttumattomuudesta – nykytrendi toki on selvä.
”Ymmärrän tuon, mitä Häkkinen yrittää sanoa, että maksimikasvu metsissä saavutetaan vain silloin, kun kaikki kasvu hakataan.”
Kasvun kausaalisuus ei taida toimia noin: jos kasvu on ideaalin eksponentiaalista, kuten se rajattoman kasvun tilassa on, tuottaa nuori taimi esim. 10 versoa 1. kesänä ja niihin kuhunkin 10 silmua. Seuraavana kesänä se kasvattaa silmuista 100 uutta versoa ja 10 silmua kuhunkin uuteen versoon, tuottaen seuraavana kesänä jo 1000 uutta versoa – näin siis teoreettisesti kasvutekijöiden suhteen rajattomassa tilassa. Jos em. tapauksessa kaikki 1. kesän versot poistetaan, ehkäistään ekspotenttiaalinen kasvu.
Varttuneen puuston maksimikasvu saavutetaan, kun kaikki kasvutekijät tulevat optimaalisesti hyödynnetyiksi, mitä rajoittaa kriittinen kasvutekijä, mikä lopulta määrää kokonaiskasvun – klassisena esimerkkinä tästä on puutynnyri, minkä veden korkeuden määrää lyhin seinämälauta. Jos kaikki vuosikasvu hakataan, muodostuu yhteytysmassa kriittiseksi kasvutekijäksi, sillä valon fotonivirta jää kasvavasti alihyödynnetyksi kasvutekijäksi. Tästä voidaan päätellä, että lievin hakkuin tasaisesti kasvava puustomäärä tuottanee kiertoajan maksimaalisen kokonaiskasvun, mitä havainnollistetaan usein harvennuskuvaajilla ja puuston hitaasti tasaantuvilla kasvukuvaajilla.
”Kovasti näköjään jotkut yrittävät vängätä, että puuvaraston kasvatus on sitä todellista nielua.”
Ketkähän moista väittävät? Itse olen todennut, että hakkuiden ja nielujen nykysuhteella lisääntyvä puusto kyllä ’mahtuu’ Suomen metsiin, mutta ilmastomuutosriskin kasvaessa myös mm. tuulituhojen riski niittää tuo hiilivarasto maan tasalle (hyönteistuhoseurannaisvaikutuksineen) myös kasvaa – on siis hyväksyttävä tuhoriski, jos puuvarantoa kasvatetaan. Normaalimetsän nykyparametrivalinnoilla (ympäristö, monimuotoisuus, hiilinielut…) kiertoaikoja pidennetään ja puustoa järeytetään ja tihennetään, mikä jossain määrin lisää kokonaisnielua, mutta kasvattaa samalla tuhoriskiä – valinta ja päätös siitä on poliittinen niin kansallisella kuin direktiivitasollakin!
”170 m3/ha pohjois-suomessa on jo päätehakattu”
wau, paljonko lie puustoa ollutkaan ennen päätehakkuuta 😉
”Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?”
Normaalimetsään voidaan asettaa nuo vaihtoehtoiset tavoitteet, muttei molempia samaan aikaan maksimitavoittein!