Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Jos oletetaan LULUCF-vakiopäästöksi tuo 0.172 Mtn ja soilta 12,4 Mtn, niin yhteisvarasto sadan vuoden jaksolle olisi 1257,2 Mtn ja CO2ekv-arvo 100 vuodelle vastaavasti 35201,6 Mtn/v. ’Kulttuurikohteiden’ metaanipäästö on kuitenkin vain 1,4 % metaanin kokonaispäästöistä, joten aika marginaalilla mennään!
”Aika vähän.”
Mutta kun tuon vakiopäästön myötä kokonaismäärä kumuloituu kunnes saavutetaan tasapaino ja tuo tasapainoarvo on hakusessa. Häkkisen kaavalla laskin tuolle 0,172 Mtn CH4:lle n. 4,3 kertauman 7 vuodessa exelissä laskien. Tasapainotila saavutettiin n. 12 vuodessa ollen n. 4,4-kertainen. Tuo pitäisi laskea jollain Pythonin matematiikkamodulilla tai vastaavalla, exelissä se on työlästä, etenkin jos arvoja ja parametreja muutetaan. Jos metraanin CO2ekv-kerroin on 28, voidaan lämpövaikutus laskea n. 120 (4,4*28) kertoimella, jolloin metaanin kokonais-CO2ekv olisi 21.2 Mtn +0,48 Mtn (CH4 haj.) = 21,68 Mtn CO2ekv/v.
”Tämä ketju koskee talousmetsien hiilinieluja ja metaani ei kuulu tähän, koska metaania tulee talousmetsistä hyvin vähän. On vaikea keskustella metsien hoidosta kun metaani tunkee väliin.”
Tuo on totta, mutta kun metsätalous kuuluun nk. maankäyttösektoriin, jonka metaanipäästöt ovat yli puolet kokonaispäästöistä, on metaania vaikea sulkea pois LULUCF-keskustelusta!
Vaikka metsien metaanipäästöt ovat marginaaliset, on kokonaispäästöjen todellisten lähteiden paljastamiseksi metaani syytä huomioida, jotta päästöjen vähentämispaineet priorisoituvat oikein ja tehokkaasti – siis sinne, missä ne vaikuttavat eikä sinne (metsään), missä vastustuskyky on heikoin eli minne ne on poliittisesti helpoin ohjata.
”Onkohan foorumin tiedemiehillä edes samanlaiset puntarit”,
puskastahuutelijoita riittää – antaa palaa relevanteilla argumenteilla myös!
”Kerrotko mitä lukuja tuossa on? Mikä on 172196 luku ja mistä?”
Metaanin vuosipäästö on 172 196 tn (kokonaispäästö 2020) (https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/)
(12+2*16)= CO2:n moolimassa
(12+4*1) = CH4:n moolimassa
CO2:ta syntyy siis 2,75 kertainen massamäärä CH4:n hajotessa.
”Sen jälkeen tämä varsato pysyy enallaan ei kumuloidu, kun metaanin vuosipäästö vain korvaa varaston vuosittaisen metaanin hajoamaisen.”
Siten tuohon metaanin lämmitysvaikutukseen tulee varmaankin lisätä vuotuisen hajoamistuotteen lämpövaikutus: 172 196 tn*((12+2*16)/(12+4*1)) = 473539 tn CO2 vuosilisäyksenä.
Toistan kysymyksen: Mikä on siis tuon kumuloituneen CH4:n taso eli mille määrälle tuo CO2ekv-kerroin (28?) kohdennetaan?
Mikä on siis laskettu kumulatiivinen metaanimäärä, jolle CO2ekv-arvo määritetään?
”20 vuoden jälkeen vakiopäästöllä metaani ei kumuloidu enää.”
Mikä on siis tuon kumuloituneen CH4:n taso eli mille määrälle tuo CO2ekv-kerroin (28?) kohdennetaan?
”Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa.
Mistä tuo metaanipäästö tulee?”
Lankesin laiskuuteen ja kysyin arvon tekoälyltä, mikä sortui ’arvaukseen’. Tilastokeskus antaa arvon 172 196 tn, lähteenä: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/. Pitää suorittaa laskelma uudella arvolla, mutta ilmastovaikutustrendi on kuitenkin sama.
”aSanta nimitteli minua pseudotieteilijäksi. Näinhän se on, jos on valinnut puolensa tuohon 99% iin ipcc uskovaisia. Olisin kuitenkin toivonut, että aSanta olisi todistanut minun väittteeni vääräksi. Metaani taisi olla kyseessä.”
Häkkinen jatkaa ’veren kaivamista nenästään’ 😉 Kiistamme taisi koskea metaanin ilmastovaikutuksen kumuloituvuutta eli lisääntymistä ajan funktiona. Käyttäen Häkkisen esittelemää metaanin hajoamiskaavaa e^(-kt), saadaan viiden vuoden kumuloitumiseksi esim. v. 2021-25 300 ktn vuosipäästöllä seuraavasti:
vuosi CH4-määrä, ktn CO2ekv (kerroin 84)
2020 300 25200 2021 852,0 (2,8*) 71570
2022 1976,1 (3,3*) 237562
2023 4303,6 (2,5*) 599062
2024 9026,8 (2,3*) 1357317
2025 18218,5 (2,1*) 2887667Väittääkö siis joku, ettei metaanin ilmastovaikutus vakiopäästöllä kumuloituisi? Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa. Vakiintuuko tuo ilmastovaikutus jossain vaiheessa ja millä viiveellä, lienee se keskeinen haaste, riippuen metaanin todellisesta eliniästä.