Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Häkkinen väittää: ”khk laskenta ja ilmastonmuutokseen johtava lämpeneminen eivät korrelloi.” Empiiriset havainnot eivät valitettavasti tue kyseistä väitettä:
Kuvaaja määrittää mitattujen lämpötilojen ja ilmakehän CO2-pitoisuuden suhteita viimeisen reilun sadan vuoden ajalta. Jollei tuossa havaitse korrelaatiota, on varsinainen ’puusilmä’! Kausaalisuhteen osalta toki tarvitaan laajemman parametriston analyysi.
Häkkiseltä on jäänyt huomaamatta Annelin kommentin: ”..talousmetsässä josta hakataan pääomaa pois..”, mikä tarkoittaa talousnormaalimetsärakenteen säilyttämistä, kun vanhimmasta ja ’lihavimmasta’ päästä ’nuorennetaan’ puustoa metsälö- tai kuviotasolla.
”2015-2020 ne tutkimustulokset ei silti ole vastaavia mitattuihin.”
No eipä tietenkään, kun Luke mittaa CO2ekv eli lisää myös metaanin ja ilokaasun päästöt ja erottelee talousmetsät muusta maankäytöstä.
”Onhan tuo jotenkin outo asia että nasan satelliitti saa metsistä hiilinieluja ja samoja tuloksia kuin Norjasta ja Ruotsissa on saatu omissa mittauksissa. Sitten Suomessa paikalliset tutkijat eivät saa läheskään samoja tuloksia.”
Selvitä nyt aluksi referenssi- eli vertailuajankohtien identtisyys, tuo vasta sen jälkeen viisautesi julki!
”7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta…”
Päästönä 15 tnco2ekv/ha/vuosi merkitsee 1,5 kgco2ekv/m2 vuosipäästöä. Jos turpeessa lignoselluna on puolet hiiltä, vastaa päästömäärä n. 1,1 kg:n turvemäärää eli n. 10 litraa turvetta. Neliölle levitettynä kerroksen paksuus on n. 1 cm eli vastaa Häkkisen laskelmaa. Avohakkuu kuitenkin paljastaa aluskasvillisuuden yhteyttämään, mikä sitoo vastaavan hiilimäärän, joten reaalipäästöjä tuskin juurikaan aiheutuu. Tyypillisenä esimerkkinä ovat nk. keidassuot, joiden keskialueet ovat reunoja korkeammalla, eli turpeen kertymä on ollut hajoamista nopeampaa.
”Riittääkö talousmetsäsoilla, jos kartoitetaan pohjaveden pinnan taso ja sen vaihtelu…”
Tunnetusti metaania syntyy vain hapettomissa olissa eli vedenalaisessa turvemaassa, joten metaanin osalta täytyisi tuntea koko tilavuus, mutta CO2-päästöjen osalta riittäisi pohjaveden syvyystieto.
Alueellinen turpeen synty lienee historiassa sangen vakio, samoin kuin turpeen hajoaminenkin. Turpeen ’putkinäytteestä’ voidaan määrittää hajoamisnopeus, kun tunnetaan lähtötilanne (pintaturpeen rakenne) ja rakennemuutokset suon syvyyden funktiona eli näytteistä eri turvesyvyyksiltä. Valtakunnallisesti tarvittanee vain muutama suotyyppikohtainen analyysi. Lisäksi tarvitaan soiden syvyyskartoitus esim. lumikelkkavetoisella maatutkalla. Lämpötilakehityksen vaikutus päästöihin voidaan simuloida lämpösummasiirtymänä ’etelään’, eli arvioida eteläisten soiden päästöarvojen siirtymänä pohjoisempaan.
”Se on merkittävämpi asia jos todetaan (ja osataan mitata ja laskea) että turvekankailla, joita meillä on isot pinta-alat, turpeen hajoaminen ensin hidastuu ja lopulta loppuu.”
Kysehän on turpeen perusmetabolisesta dynamiikasta, jossa hitaasti hajoavat lignoselluosiot, kuten ligniini säilyvät kauan, jolloin niiden suhteellinen osuus vähitellen kasvaa: ligniinin osuus kasvaa turpeen hajotessa luokasta H1 luokkaan H10 15:stä 50 %:iin samalla kun lähes hajoamattoman humuksen (’kuollut hiili’) osuus kasvaa 5:stä 30 %:iin. Niin kauan kun maaperä tuottaa turvetta, säilyy myös sen hajoamisprosessit suhteellisen vakioina, joten turvekankaiden hajoamispäästöt päättyvät hajoamisasteen saavuttessa tason H10, joka on ilmeisen inertti hajoamiselle.
Kyllä kai Ruotsin kokonaispäästöt olivat kuitenkin n. 34 Mtn ja Suomen vastaavasti 36 Mtn (5,5*6,57) v. 2020 – ei siis negatiiviset päästöt eli nielut.
”https://globalis.fi/Statistikk/co2-paeaestoet-per-asukas
Tämän taulukon mukaan Suomen CO2-päästöt ovat lähes samat kuin Ruotsin n. -34 Mtn/v.”
Millähän perusteella tuon voi päätellä kyseisestä taulukosta ja miltä vuodelta?