Käyttäjän dessa kirjoittamat vastaukset
-
Oli silloin pinta-alavero & vakuustalletusaikaan muistaakseni monenlaista tukea taimikonhoitoon: Verovapautta vakiintuneesta taimikosta. Myoskin MERA-ohjelmissa (60 ja 70 luvuilla ?) tehtiin taimikonhoitoja työllisyystöinä ja sen jälkeenkin.
Kohteet vaan oli helpompia siihen aikaan koska uudistushakkuut laajassa mitassa aloitettiin kuivahkojen kankaiden kuusikoista jotka viljeltiin männylle. Niissä ei vesakkoa tullut aivan tolkuttomasti,
Tolopaisella hyvät tiedot tilanteesta.
Teollisuudessa DI-koulutusta arvostetaan korkealle, maistereille lähinnä naureskellaan.
Toivois foorumin tutkijoiden tarttuvan visakallon hyvään kysymykseen.
Maallikkona aattelen etta vesi on luotu liikkumaan. Kylla sekin tummentunut vesi pitäisi lopulta kirkastua kunhan lähtee kiertoon ilmakehaan, maaperään ja meriin.
Mites muuten JK:ssa käsitellään VT kuusikkoa siten että tuotto on hyvä ja eri-ikäisrakenne alkaa syntyä ?
Kun JK-metsässä eri ikäiset,kokoiset ja lajiset puut kasvaa sulassa sovussa vierekkäin niin samaa malliahan voisi soveltaa omistajanvaihdokseenkin JK-metsätilalla.
Olis vanhempaa ja nuorempaa polvea, ja aina kun vanhemmasta lopulta aika jättää, niin olis nuoria valmiina astumaan tilalle ja mitään erillistä dramaattista sukupolven vaihdosta ei tarviis ajatellakaan.Perhemetsätaloutta parhaimmillaan!
Sukupolvenvaihdokset tahtoo olla usein kovia vääntöjä ja lopputulemana riitannutaan ja pitää hakata paljon aukkoa.
Jakomiehiä aikanaan otettiin kk-palkalle työnjohtajiksi. Itsensä raakiksi hakanneet jätkät kävi vakuutusyhtiön piikkiin metsätyönjohtajakoulun ja sitä kautta kk-palkalle.
Tehtaissa semmosiin töihin joihin ei tarvittu erityisempää koulutusta saatettiin ottaa duunareita työnjohtajiksi. Yleensä kumminkin toimihenkilöltä vaadittiin teknistä koulutusta. Saattoi olla myös teknikon alaisena dippainssejä.
Nykyisin kun lueskelee metsäasiantintijoiden esittelyjä itsestään niin tuovat mielellään esiin jos on omaa metsää tai jotakin sidosta metsänomistukseen. Toikin on muuttunut entisistä ajoista jolloin mökkiläistausta oli parasta mitä saattoi olla.