Käyttäjän eki kirjoittamat vastaukset
-
Kiitoksia vaan mehtäukolle
Tarkistin ostajalta , että vaikka kauppakirjassa mainitaan koivutukin pituudet 3,3- 5,jotain niin liitetiedostossa on sitten todettu , että näitä lyhyitä pöllejä saa olla vaan rajallinen määrä. Eli siis liitetiedostojen mukaan mennään .
Hankintakauppasopimukseen on kirjattu, että koivutukin ( sorvi ) katkontapituudet ovat 3,3-6,7m (min.-max) . Kun tarjouksessa ei ole mitään vaatimuksia siitä kuinka paljon eri pituuksia tulee olla, voinko pistää vaikka kaikki tukit pituuteen 3,3 m ? ( Yleiset mittavaatimuksethan ovat ihan jotain muuta ! )
Vaikka kysyjän ongelmaan tulikin selvyys , niin metsävähennyspohja aiheuttaa muillekin pähkäilyä. Naapuri kun myi peltometsäpalstansa (puolet peltoa ja puolet metsää ) allekirjoittaneelle könttäsummalla ilman mitään erittelyä pellon hinnaksi ja metsän hinnaksi niin mielelläänhän sitä sitten tämän koko könttäsumman ottaisi metsävähennyspohjaksi. Mutta mahtaako verottaja olla tähän tyytyväinen ?
Ennakkoraivauspuusta päätehakkuulta polttorankaa, mutta miten ? Pitäiskö näreet käydä maaotteluhengessä karsimassa ja pinoamassa ennen kuin kuormatraktori tulee kuskaamaan kuidut ja tukit ja hakkuutähteet ? Meneekö ennakkoraivausnäreet muuten hakkuutähteisiin ?
Kohtahan se alkaa olla aika, kun ennen vanhaan kenttäsirkkelin ujellusta alkoi kuulua kylillä. Mutta kun tuo sahuuttamisen järkevyys ainakin tämän palstan mukaan on vähän kiikun kaakun niin sahurillakin on varmaan sanansa sanottavana sahauksen tekniseen suoritukseen niin että homma hoituu sujuvasti. Eli mitä sanoo sahuri , haluaako hän työntää tukit latvapää edellä sahaan vai onko yks hailee jos tukit on miten sattuu ?
Tämä juurikäävän vaivaaman kuusikon harvennus tuossa askarrutti, että mitä tapahtuu ympärille jääville terveille kuusille, jos täräytän pihkavuotoiset välistä pois ja muistelin jostain lukeneeni, että niille terveille kuusille saattaa käydä huonosti ! No oikeinpa muistelin jos on uskominen Lukea ja Metsäkeskusta https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf s.24-25. Mietintämyssy painuu entistä syvemmälle !
Meillä pistettiin nurin yli 100-vuotias kuusikko ( 10 ha), jota oli kolmisenkymmentä vuotta sitten väljennetty niin, että aluskasvuskuusta oli aika lailla. Ei puhettakaan, että olisi aluskasvustoa sinne jätetty: Kaikki vaan matalaksi , hakkuun jälkeen mätästys ja mättäisiin taimitarhalta uudet kuusentaimet. Aika yksinkertaista.
Mutta sitten seuraakin kysymys: Mitä pitäisi tehdä ensiharvennusikään tulleessa rinnekuusikossa, jossa juurikääpää on laikuittain. Kaadanko kaikki tyvitautiset vai enkö koske niihin lainkaan vai jotain siltä väliltä ? Jossain oli mielestäni semmoista tietoa, että kun tyvitautisen kaataa niin juurikääpä siitä vaan riehaantuu ja leviää entistä tehokkaammin terveisiin puihin ?!
Kun tässä Salpausselän eteläpuolella harvennushakkuita tehdään ja välillä istuskellaan kannon nokassa ja kuunnellaan etelän suunnasta palaavien joutsenten kajauttelua ja mustarastaitten lurittelua kuusen latvassa niin aika keväiseltähän tämä tuntuu. Mutta mitäköhän mieltä juurikääpä on lämpöisestä ja lumettomasta talvesta ja aikaisesta keväästä ? Jokohan sekin tuumii, että on aika pöläyttää itiöt taivaalle kun nyt olisi tuoretta kantoa tarjolla ?
Apli totesi, että jos toukokuun alussa istutti, niin kuivuus oli tappava, ja sitä se toden totta näyttää olleen: Paikka paikoin joka viides kuusen taimi ruskeana ! Sen sijaan juhannuksen alla istutetut ovat paljon paremmin säilyneet vihreinä. Täytyypä vielä arvioida tarkemmin taimien kokonaistarve, että osaa varata riittävän määrän kevään täydennysistutuksiin. Jollakin taisi olla vankka mielipide oikeasta kevät/täydennysistutuksen ajankohdasta ?!