Käyttäjän emeritus kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin lopetan tällä erää aiheen kommentoinnin ja kirjoitan jonkunlaisen loppukaneetin.
Ilman kasvihuoneilmiötä eli niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen (typerä nimi, mutta on vakiintunut) lämmittävää vaikutusta maapallo olisi jääpallo, n. 30 celsiusastetta kylmempi. Tämän osoittaa avaruusfyysikoiden yksinkertaiset, hyvin tunnetut laskelmat. Jos sitä ei usko, voi saman tien kieltää kvanttifysiikan ja säteilyfysiikan.
Kasvihuoneilmiön säilyvyyden kannalta on olennaista, että on pitkään ilmakehässä säilyviä kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidi. Vaikka vesihöyry lämmittää voimakkaasti, se toimii vain näiden pitkäikäisten kasvihuonekaasujen varassa. Ilman niitä vesihöyryn määrä ilmakehässä alkaisi laskea ja se johtaisi varsin nopeasti maapallon jäähtymiseen, jolloin vesihöyryn määrä ilmakehässä alenee ja jäähtyminen lisääntyy, ja lopputuloksena on lähinnä jääpallo. Nämä kaikki tiedot voi hyvin tarkistaa lukemalla vaikka jonkun ilmakehäfysiikan oppikirjan.
Kun ihminen on lisännyt pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja ilmakehään, on myös vesihöyryn määrä ilmakehässä lisääntynyt sille tasapainotasolle, jonka pitkäikäiset kasvihuonekaasut aiheuttavat. Näin päivittäin ilmakehään haihtuu ja sieltä poistuu sateena suunnilleen sama määrä vesihöyryä.
Ilmastotiede ei tunne mekanismia, joka estäisi ihmisen lisäämän hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen. Riippumatta siitä kuinka paljon kertynyttä lämpöä aluksi imeytyy valtameriin tai jonnekin muualle, maapallon on pakko lämmetä, koska säteilyfysiikka toimii niin kuin toimii. Mikä on tarkka lämpenemisen vauhti, on osin epävarmaa, mutta vaikka emme ”näe fysiikkaa”, siitä johtuvia tapahtumia ei voi estää (kuin vähentämällä ilmakehän lämmittävää vaikutusta).
Ei ole helppo suomalaisena vähentää päästöjä, mutta minusta pitää yrittää. Jos sanoo, että meitä suomalaisia on niin vähän, että ei kannata, niin sama logiikka pätee siihen kuin, jos sanoo, että miksi juuri minun pitäisi maksaa veroja, kun suomen kansantalous ei sillä pelastu. Kuitenkin ilman verojen maksua tämä maa romahtaisi.
No niin, ehkä tämä vuodatus riittää tältä erää! 🙂
IPCCn raportit ovat roskaa jo pelkästään siltä pohjalta, että IPCC ei tunnusta jääkauden jälkeen olleen yhtään lämpö- tai kylmäkautta, vaan ne on häivytetty pois historiasta.
Vaikuttaa, että ajattelet Euroopan tai Suomen lämpökausien olleen samalla globaaleja. Se on aika rohkea oletus.
Kasvihuoneet ja turistit kuluttavat vesivarat. Luonto ei enään kestä.
Alhaalla linkki tutkimukseen, joka toteaa sateiden vähentymisen vuodesta 1950. Sateet eivät kai välitä turisteista ja kasvihuoneista.
https://doi.org/10.1016/j.ejrh.2022.101308
Hiilensidontamaksu epäilyttää. Jos siitä maksetaan, niin kai puukaupan yhteydessä myös pitää myös periä hiilen vapauttamisestakin vastaavasti. Jos maksu nousee, on vaarana, että halvalla on sidottu ja kalliilla päästetään hakkuissa eli maksuloukku laukeaa.
Tässä on hyvin kiteytetty mahdollinen ongelma. Yksi tie ulos tuosta ongelmasta on, että maksetaan vuosittain (tai järkevämmin esim. 10 vuoden jaksoissa) niiltä vuosilta, joina hiili on metsässä, ts. ei ole hakattu puustoa. Mikä silloin olisi oikea vuosikorvaus? Yhteiskunta voi ilmaista halunsa lykätä hiilen poistumista metsästä korkokannalla: esim. on 3 % haluttavampaa, että hiili poistuu yhden vuoden myöhemmin metsästä. Silloin metsänomistajalle maksettava vastaava korvaus on 3 % vuodessa eli 100 €/m3 * o,o3 = 3 €/m3 vuodessa. Tuhannesta kuutiosta siis 3000 € vuodessa. Tämä laskelma on ihan normaalia taloustiedettä ja yhteensopiva yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos hyöty yhteiskunnalle voidaan määrittää näin pelkistetyksi, että unohdetaan siis kaikki muut hyödyt, mitä puun käytöstä voi olla.
Myös voitaisiin keskustella ovatko vaikutukset Suomelle enemmän positiivisia vai negatiivisia. Käsittääkseni enemmän ensimmäisiä.
Suomen metsille ja metsätaloudelle vaikutukset voivat olla positiivisiakin, varsinkin jos tuhot eivät lisäänny. Lopulta havupuiden kyky selvitä pimeästä vuodenajasta, jolloin ei voi yhteyttää, loppuu, kun soluhengitys kuitenkin lämpimässä säässä jatkuu. Jos lämpötila nousee useita asteita, havupuut kuolevat. Tätä voi hyvin itse kokeilla viemällä havupuun taimia pimeään, lämpimään huoneeseen kuukausiksi.
Kurki tarkoittanee vuoden 2022 raportin sivua 296. Kuvia voidaan piirtää monelle aikavälille. Kyseisenä pidempänä aikaväline ei kuvassa enää ole suoraa vartta vaan kaareva varsi.
Jos edellä olevalla on tarkoitus todistaa kasvihuoneilmiö pätemättömäksi, niin kyseessä on kovin pieni yksittäinen detalji.
Julkaisun
https://blogs.uef.fi/forest-issues/2018/11/26/jatkuva-kasvatus/
kolmas kuva on virheellinen. Siitä puuttuu kokonaan jaksollisen kasvatuksen kiertoajan alkua edeltänyt avohakkuu ja sen tuotto. Avohakkuun tulot tuottavat sijoitettuina tai kulutukseen käytettyinä joka hetki läpi kuvan kiertoajan.
Kun luonnollinen CO2-pitoisuus on ollut viime jääkauden jälkeen alle 300 ppm esiteollisen ajan tasolla, ilmasto on kuitenkin vaihdellut luonnollisesti 10 000 vuoden aikana lämpökausista kylmäkausiin
Viittaat ilmeisesti erilaisten ”proxyjen” antamiin käyriin. Niitä löytyy kaikenlaisia, esimerkiksi sen vuoksi, että ne ovat aina puutteellisia ja yleensä heijastelevat vain jonkin maapallon alueen tapahtumia Ks. esim:
Temperature variations during the Holocene from a collection of different reconstructions and their average.Koko maapallon lämpötilassa on ilmeisesti vain yksi kaari, joka johtuu maapallon kiertoradan ja kallistuksen muutoksista. Tämän kaaren laskeva loppu on nyt kääntynyt nousuksi vastoin odotettavaa kehitystä.
Mitä tulee CO2:n lämmittävään vaikutukseen, kyse ei ole ”muutamista tutkimuksista”, vaan vähintäänkin sadoista tai tuhansista tutkimuksista, joita on tehty sotilaallisessa perustutkimuksessa, säteilyfysiikassa ja ilmakehäfysiikassa.
Sitten kannattaa muistaa, että Suomen 30-luku ei ole täysin sama kuin maapallon 30-luku. Ilmastossa on myös alueellista vaihtelua.
Ilmaston lämpeneminen tapahtuu väkisin, kun ilmakehän CO2 hidastaa lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Ilmakehäfyysikot ovat laskeneet (tietysti tietokoneilla nykyään) lämpenemisen ja ilmiö tunnetaan hyvin, samoin kuin vaikkapa radioaktiivisen säteilyn vaikutukset. Kumpaakaan ei ihmissilmällä näe, mutta ne ovat laskettavissa. Kukaan ei ole esittänyt mitään uskottavaa mahdollisuutta sille, että ilmakehä ei lämpiäisi. Aiempien ilmastonvaihteluiden syyt ovat avaruudellisia (maapallon kiertorata ja akselin kaltevuus sekä auringon aktiivisuus). Ilmakehän lämpenemisvauhtiin tulee vaihtelua mm. pilvistä, aerosoleista ja meriin menevästä lämmöstä.
””Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin.”
Höpö höpö.Tämä on taas sitä vihreiden logiikkaa jonka on jo luultu loppuneen.”
Riippuu näkökulmasta. On fysikaalinen fakta, että kaikki CO2-molekyylit ovat samanlaisia ja sekoittuvat ilmakehässä lähteestä riippumatta. Mutta metsillä on arvokas kyky sitoa takaisin hiiltä ilmakehästä, ja puutuotteita käyttämällä voidaan vähentää fossiilisia päästöjä.
Nykyinen hiilinielulaskenta kansainvälisissä sopimuksissa on poliittinen ratkaisu eikä vastaa fysikaalista todellisuutta, kun esim. hiilidioksidi Suomessa hakatussa puussa lasketaan Suomen päästöksi, vaikka tosiasiassa muihin maihin viety puu(tuote) muuttuu hiilidioksidiksi Suomen ulkopuolella. Tämä on keskeinen syy nylyiseen poliittiseen ongelmaan Suomen hiilinieluissa.