Käyttäjän Erkki 59 kirjoittamat vastaukset
-
Tutkimukset hirvien ravinnon sisällöstä kestää kriittisen tarkastelun, Lista tutkimuksista mm. Ari Nikukan väitöskirjan lähdeluettelossa, tekijöinä Bergqvist G. , Bergström R., Wallgren M., Norjassa tutkittu suoraan kesällä junan alle jääneiden hirvien pötsien sisältöjä, meillä vois tehdä samaa selvittelyä, kolarihirviä riittää…. jos LUKElla ois budjettia?
Bergqvist, G., Bergström, R., Edenius, L. (2003). Effects of moose (Alces alces) rebrowsing on damage development in young stands of Scots pine (Pinus sylvestris). Forest Ecology and Management 176: 397-403.
<div>
<div data-removefontsize=”true” data-originalcomputedfontsize=”16″> Bergqvist, G., Bergström, R., Wallgren, M. (2012). Browsing by large herbivores on Scots pine (Pinus sylvestris) seedlings in mixture with ash (Fraxinus excelsior) or silver birch (Betula pendula). Scandinavian Journal of Forest Research 27: 372-378.</div>
<div></div>
<div data-removefontsize=”true” data-originalcomputedfontsize=”16″>Bergqvist, G., Bergström, R., Wallgren, M. (2013). Summer browsing by moose on Scots pine. Scandinavian Journal of Forest Research 28: 110-116</div>
</div>Tutkimukset hirvien ravinnon sisällöstä kestää kriittisen tarkastelun, Lista tutkimuksista mm. Ari Nikukan väitöskirjan lähdeluettelossa, tekijöinä Bergqvist G. , Bergström R., Wallgren M., Norjassa tutkittu suoraan kesällä junan alle jääneiden hirvien pötsien sisältöjä, meillä vois tehdä samaa selvittelyä, kolarihirviä riittää…. jos LUKElla ois budjettia?
Arpapeliä on tuleeko täystuho talvella vai hivuttamalla kesäisin, mulla ja tuttavalla tilat vierekkäin lähes ja mulla 10 ha syöty pilalle muutaman kesän aikana, tuttavalle tuli täystuho viime talvena, hän sai korvauksen mutta minä en älynnyt tilannetta ajoissa ja nyt runneltu taimikko on jo liian iso korvattavaksi
Tutkitusti ( Ruotsi, Norja) ja kokemusten mukaan männyn syönnistä puolet tapahtuu kesäaikaan, kesälläkin hirven ravinnossa on n 20 % mäntyä ja kesällä syödään paljon enemmän kuin talvella, kesäaikaan hirvi liikkuu paljon ja taimikon syönti tapahtuu vähitellen 3-4 kesän aikana, on hankala huomata jos ei tee koealaseurantaa kuten tutkijat Ruotsissa tekivät
Juuri noin kuten A. Jalkanen totesi eli droonien käyttöä tarvitaan useamman kerran vuodessa jotta aluekohtaiset tihentymät saadaan seurantaan eri vuodenaikoina..tulokset kyllä antavat viranomaisille vihjeitä siitä mikä hirviä houkuttelee eri paikkoihin eri vuodenaikoina. Voisi myös miettiä pitäisikö hirviä tietoisesti houkutella pois tihentymäalueilta vähemmän tuhoille alttiille alueille tai jopa sallia tihentymäalueilla droonien käyttöön perustuva täsmämetsästys talvisin joulu-tammikuussa, tämä vaatisi metsästyslain muutoksia ja lupapäätöksiin sitovia ohjeita/määräyksiä ”droonialueista” luvanhakijoille/seuroille.
Kuten keskustelusta hyvin on käynyt ilmi, tavoitetiheyksillä pelaamalla ei yksistään saada tuhoille arkoja pikkutaimikoita suojeltua hirviltä.
Tarvittaisiin työkalut myös hirvitihentymien estämiseen paljon pieniä taimikoita sisältävillä alueilla, tähän tarvittaisiin Metsäkeskuksen ja Riistakeskuksen yhteistyötä jotta saadaan hirviä houkuttelevat tekijät (nuolukivitihentymät, riistapellot) poistettua tuhoille aroilta alueilta, nämä tekijät pitäisi huomioida hirvien pyyntilupaehdoissa seuratasolle asti vietynä, muuten ei tätä saada toimimaan, droonitarkkailulla saadaan tietoa miten seurat on tässä onnistuneet
Nuolukivivillitys on aika tuore ilmiö (1990 luvulla alkoi), hirvet ei niitä tarvitse mutta niillä voi ohjailla hirvien oleskelua ja siten helpottaa metsästystä. Koirametsästys helpottuu kun koira ja hirvi tapaavat varmimmin ja nopeimmin nuolukiveltä löytyvän tuoreen jäljen päästä. Ongelmat metsänkasvatukselle on sitten toinen juttu, kivien vaikutuspiirissä on hirvitihentymiä kesät ja talvet ja jälki on hurjaa. Mielestäni metsästyslaki vaatisi pikaisia korjauksia (jotkut seurat laittaa kiviä vapaasti riistanhoidon nimissä ilman maanomistajan lupaa): ruokintojen ja nuolukivien käytön kielto tai rajaus viranomaisten hyväksymiin paikkoihin jotta hirvitihentymiä tuhoille aroilla alueilla vähennetään, kivien paikat hirvilupahakemuskartoille, metsäpuoli (Metsäkeskus) kertoo Riistakeskukselle kielletyt ja sallitut paikat, muita metsästystä helpottavia hirvien löytämistä edistäviä keinoja laillisiksi (nuolukivi ravintohoukuttimena on kyseenalainen metsästyksen apu jo nyt)…kaikki voittaisi näillä konsteilla, kustannukset katettaisiin lupamaksuilla, Metsäkeskus seuraisi koealoilla miten uusi systeemi toimisi ja miten taimikoiden vahingot kehittyy (ne alenisi selvästi, oletan)
Tutkimusten mukaan (Ruotsi, Norja) hirvien vuoden aikana syömästä mäntyravinnosta puolet syödään kesälaitumilla, kesälläkin n. 20% ravinnosta on mäntyä, tätä on tutkittu koealaseurannalla Ruotsissa ja kolarihirvien pötsin sisältöjä tutkimalla Norjassa. Omat havaintoni tukee tätä myös. Kesälaitumilla hirvet liikkuu enemmän ja tulisi välttää ravintohoukuttimia kuten nuolukivitihentymiä jotka ohjaa hirvet kerääntymään pienille alueille kiertämään kiveltä kivelle koko kesän, reitille osuville mä taimikoille käy huonosti 3-4 vuodessa ja siis juuri kesällä.