Etusivu › Keskustelut › hikoileva torso › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän hikoileva torso kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 50 total)
1 2 3 4 5
  • hikoileva torso 29.4.2015 at 11:32

    Niin kuin Puun takaa jo vastasikin, ei visakoivikon seassa pidä kasvattaa perusrauduksia. Ei myöskään muita talouspuita joulukuusta lukuunottamatta. Eli jos visakko tuhon jälkeen on edelleen kasvatuskelpoinen, sen ehdoilla mennään.

    Taittuneet latvat poistaisin heti mahla-ajan jälkeen toukokuussa. Leikkauspinta jätetään siistiksi ja vinoksi (sadevesi valuu pois). Jos järeyden takia pitää käyttää sahaa, viimeistellään pinta vuolemalla jos mahdolista.

    Lahon eteneminen visakoivussa on selvästi hitaampaa kuin normikoivussa.

    hikoileva torso 18.8.2014 at 20:14

    Katajaa vaivaa nykyilmastossa jokin sienitauti, joka ruskettaa neulaset alhaalta lähtien – alttius on periytyvää. Siemenet kannattaa kerät vain terveistä yksilöistä. Siemen on hidas itämään: syksyllä kylvetty itää vasta kahden talven jälkeen. Pistokaslisäys onnistuu paremmin kuin muilla havupuilla.

    hikoileva torso 31.7.2014 at 21:30

    Havainto Vätsäristä (Inarijärven koillispuolinen erämaa): 1960-70 tienoilla mttariperhosten toukat tuhonneet totaalisti tunturikoivikot. Alue on edelleen puutonta porojen syödessä taimet.

    hikoileva torso 29.5.2014 at 09:11

    Miksi turvemailla ei tarvita kantokäsittelyä?

    Missä viestiketjussa on näitä asioita perinpohjaisesti käsitelty?

    hikoileva torso 25.4.2014 at 21:34

    ”En tiedä, mutta itse ainakin jatkan kuusikoiden raivausta vasta syksyllä. Varmuuden vuoksi”

    Yöpakkasten ja rutikuivan kevätilman aikaan lienee juurikääpäsaastunnan riski lähellä olematonta. Syksy taas on sienten sesonki ja jatkuu nykyilmastossa tammikuulle.

    hikoileva torso 29.3.2014 at 19:02

    Maaseudun Tulevaisuudella on sittenkin tulevaisuus!
    Kontro on kohta eläkkeellä, eikä Vesterinenkään ole eilisen teeren poika. Nuoremman polven toimittajilla näyttävät silmät olevan auki.

    hikoileva torso 8.3.2014 at 12:49

    Omistan tiloja luokissa A ja B, puolisolla yksi menee C:hen.Osa on yksin omiani, osa yhteisomistuksia. Metsämaa kaikkiaan, jonka hoidosta vastaan, mahtuu luokkaan tuplaD.

    hikoileva torso 23.12.2013 at 23:37

    Hyviäkin näkemyksiä olette esittäneet, kiitos niistä!
    Petelle: Aloitukseni tarkoitin yleisellä tasolla, yksi akuutti kohde on kyllä omallakin maalla. Kohde on ojitetulle tulvaniitylle lehtisekapuuston alle noussut ja sittemmin vapautetttu 50 –vuotias kuusikko. Harvennuksen ja myöhempien tuulenkaatojen perusteella arvioituna tyvilahoja on 20 % lukumäärästä.

    Maapohja on ”dynamiittia”, kasvu nykyisellään noin 20 mottia vuotta ja hehtaaria kohti. Lisätyppeä ei tarvita, mutta leppä muuten tuntuisi varteenotettavalta vaihtoehdolta. Se ainakin pärjäisi savessa, eikä olisi hirvillekään ykkösherkku.

    hikoileva torso 20.12.2013 at 19:47

    Jatkuvaan kasvatukseen sisältyy niin monta muuttujaa, että objektiivista lopputulemaa ei voi olla vielä kenelläkään esittää. On vain ennusteita ja toiveita. Nykymallin jaksottaisesta kasvatuksesta on jo tilastotietoa, joten vertailussa todistustaakka on jatkuvan kasvatuksen toimijoilla. Sitä odotellessa

    hikoileva torso 20.12.2013 at 19:20

    Kuudelta hehtaarilta 3000 euroa, siis 500 e/ha vastaten n. 10 tukkikuutiota hehtaarilla. Jos harvennuksissa poistetaan hirven vioittamat, on korvaustaso ok. Jokainen hirven jälttämä kuusi päätehakkuussa pienentää tiliä 50 eurolla. Kuka mitenkin.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 50 total)
1 2 3 4 5