Käyttäjän Historia kirjoittamat vastaukset
-
Tässä lisää faktoja. Vuonna 2011 istutettiin koneella n. 3 milj.tainta. Niille, joille on istutettu, voivat käydä katsomassa laadun. Hienossa kasvussa, jos varhaisperkaus on tehty ajallaan. Istutus suoraan tuoreeseen maahan. Taimien kasvu säädelty taimitarhalla siten, että eivät ole olleet kasvussa. Varovasti laskien 60 metsuria pystyvät siirtymään samaksi ajaksi pois taimien kuskaamisesta ja istuttamisesta. Jokaisesta istutetusta taimesta saadaan paikkatieto ja tarvittaessa myös lannoitenappi mukaan, taimi saadaan uusills koneilla samalla kasteltua. Sitkeässä on tuo metsänhoidon koneellistumisen vastustus suomalauseen juurtunut.
En ala arvuuttelemaan, kuka on metsässä käynyt, kuka ei. Jos kaivinkoneella saa tehtyä mättää, yhden taimen laitto lisänä ei vaadi maaperältä yhtään enempää. Istutusnopeudeksikin riittää sama kuin manuistuttajalla. Ero tulee nimenomaan taimihuollossa. Kuuma linja taimitarhalta koneistuttajan terminaaliin täysinä nuppikuormina parin viikon välein, taimirippeiden siirtäminen samalla eteenpäin vrt nykytilanne. Työaika 4 kk, istutusmäärä 3 000 kpl/ pvä kahdessa vuorossa, yhteensä 21,5 p x 4 kk x 3000 kpl = 260 000 kpl/ kausi.
Aika hyvä lisäpotti maaseudun yrittäjälle. Nurkista löytyy yli 10 valmiiksi kuolletettua koneyksikköä eli valmius n. 3 miljoonan koneistutustaimen istuttamiseen on ilman investointeja. Tarvittaessa istutuspäävalmistajat sitten valmistavat uusia, jos resurssi loppuu kesken
Mielestäni vertailu pitää tehdä kahdella eri menelmällä tehdyn keskenään samnlaisen kuusen uudisalan myyntihintojen €/kpl välillä. Jos myyntihinta (lopputuote) maksaa molemmilla menetelmillä asiakkaalle yhden euron ja laatu on yhtä hyvä ei ole mitään merkitystä, kummalla menetelmällä työ on tehty. Molemmat ovat eettisesti tuotettuja Hehtaarihinta on silloin sama kuin istutustiheys. Kansantalouden kannalta ajateltuna koneistututuksella tuotetun hehtaarin eurot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen, manuketjun osalta istutustyön toteuttaa ulkomaalainen. Sama laskukaava toteutuu 0,85-,0,90 eurolla kappaleelta. Kun työ toteutetaan koneistutuksena kohteella käy uudistamisketjun aikana 1-2 henkilöä, mätästys- manuistutusketjussa aianakit tuplat tästä. Tuskin kukaan ilmaiseksi. Samaan aikaan metsuri raivaa 5 vuotta aiemmin istutetun taimikon, eikä tarvitse odotella istutustöiden loppumista ja lomaakin pitäisi ehtiä kesällä pitämään.
Kaikkien koneistuksesta kiinnostuneiden kannattaisi lukea vuonna 2012 Tiina Laineen ja Mikko Syrin kirjoittama Koneistuttajan opas. Sen laatimisessa on vielä ollut mukana sen hetkiset metsänhoidon expertit Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen silloisen johtajana Jorma Vierulan johdolla. Uskoisin, että julkaisu löytyy sähköisenä joko Luken, Metsätehon tai Metsäkeskuksen sivuilta. Suomalaisten luonteen tuntien vanhat M-Planterit, Bräcket ja Risutecit löytyvät yrittäjien hallien nurkista. Kaivinkoneita löytyy joka talon pihasta maaseudulla. Käsittääkseni nykyinen 1-vuotinen pottitaimi sopii näihin kaikkiin istutuspäihin. Jos nykyinen istutuspään omistaja ei enää halua ko. työtä tehdä, myyköön/ vuokrakkoon sen jollekin, joka haluaa. Ojituksilta on vapautunut kaivinkoneita, rakentaminen on jumissa. Uskoisin, että kalusto löytyy markkinoilta, jos vaan metsänomistajilla on halua sitä käyttää. Tällä tasattaisiin kevään muokkausruuhkaa. Miljoona tainta koneella tarkoittaa 10 – 15 metsuria raivausahatöihin, 10 miljoonaa ( tämä määrä istutettiin 2 000 luvun alkupuolella koneilla). 100 – 150 metsurit, 20 miljoonaa tainta 200 – 300 metsurit eli lähes 10 % lasketusta tulevaisuuden metsuritarpeesta. Metsätehon mukaan tarve on n. 3 600 metsurit. Jos koneistutus saataisiin kolmessa vuodessa (EU- rahoituskauden loppuun. ) tälle tasolle jollakin hankkeella tuloutuisi maaseudun yrittäjille lisäeuroja 10 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lopettakaa koneyrittäjät itku kevään ja kesäkauden vähistä töistä, kaivakaa vanhat istutuspäät naftaliinista ja pistäkää seisovat koneet töihin
Koneistutettujen kohteiden maanmuokkaus ja istutuspalkat jäävät kiertämään Suomeen eivätkä valu ulkomaisille istuttajille. Jos ajatellaan, että uudistamiskustannus on n. 0,70 euroa/kpl, miljoona tainta koneistutettuja taimia tarkoittaisi yrittäjätuloja 700 000 euroa Suomen kansantalouteen, 10 miljoonaa tainta 7 miljoonaa.
Samaan aikaan metsurit vapautuvat taimikonhoitotöihin, joten saavutettavissa on tuplahyöty
Ajatellaan asiaan kansantalouden, maaseudun elinvoiman ja metsurien kannalta. Vuosituhannen alkupuolella UPM ja muut isot toimijat istuttivat koneella miljoonia taimia. Jos varhaisperkaus on tehty oikeaan aikaan (1-2m), niin kohteet ovat lähiaikoina ensiharvennusvaiheessa. Harvennuksen yhteydessä poistetaan huonokuntoiset puut, joten oikeaan kasvupaikkaan koneistutettuja kuusentaimia löytyy aivan varmasti ympäri Suomea. Käsittääkseni koneistutustieto löytyy yhtiöiden tietojärjestelmistä. Ei vaadi kovinkaan suurta otantatutkimusta verrata koneistutettuja kohteita manukohteisiin.
Avaan keskusteluketjun koneistutuksesta viiden vuoden tauon jälkeen uudelleen. Erillisen maanmuokkauksen kustannus nousi Ukrainan sodan ja polttoaineiden hinnannousun vuoksi 20-25 %, taimien hinnat lämmityskulujen nousun vuoksi saman verran. Uudistamiskustannus taimea kohden oli ennen hinnannousua n. 0,70 – 0,80 euroa/kpl ja hehtaarikustannus istutustiheydestä riippuen 1500 – 2 000 euroa. Vuosituhannen vaihteessa koneistutuksen kehittämisessä oli käynnissä useita hankkeita. Tutkimustulosten mukaan taimien parempi menestyminen (istutus tuoreeseen maahan) ja säästöt taimilogistiikassa ( taimet tarhalta suoraan koneistuttajalle) kompensoivat jo silloin hieman kalliimman kustannuksen. Ensimmäisistä koneistutuksista alkaa olla kohta kulunut 50 vuotta. Nyt päättäjinä olevat esim. Tiina Laine ja Juho Rantala olisvat silloin nuoria noviiseja. Kari Kuru UPM:stä on eläkkeellä, samoin Jorma Vierula. Nyt keskusteluihin on tullut vahvemmin myös hiilijalanjälki. Istutuskoneet ovat monella koneyrittäjällä vielä varastoissa. Olisikohan aika kaivaa ne naftaliinista ja ottaa käyttöön. Samalla voisi käynnistää Metsätehon johdolla metsänhoidon koneellistaminen uudelleen. Metsäteho voisi alustavasti laskea istutuskustannuksen vanhoilla tiedoilla ja uutta dataa syntyisi jo tulevana kesänä. Tornator, UPM, Metsähallitus ja Finsilva voisivat isoina maanomistajina näyttää esimerkkiä. Heillä logistiikkakustannuksissa saadaan suurimmat säästöt