Käyttäjän Historia kirjoittamat vastaukset
-
Paljon puhutaan myös konenäön hyödyntämisestä harvennushakkuissa. Luulisi metsänomistajaa kiinnostavan sähköinen ASTA- raportti, jossa näkyy istutetut taimet paikkatietona. Ainakin minua kiinnostaisi.
En usko, että koneistuttajatkaan talkoilla töitä tekivät 2010-luvun molemmin puolin. Määrät olivat monena vuonna 2 000 hehtaarin paikkeilla eli taimia meni maahan vajaa kolme miljoonaa joka vuosi. Silloin toimittiin tuoreella ketjulla taimitarha – koneistuttaja siihen asti, että taimet olivat tukevasti maassa ja suht pienen mättään keskellä. Maata ei paljastettu erillismuokkauksella turhaan, eikä istutuspaikan valmistamisen yhteydessä taimen laitto maahan vaatinut muokkaukselta yhtään enempää kuin oli tarve. Vesakoituminen väheni ja taimet olivat oikeassa paikassa. Tämä ei ison istutusporukan jäljiltä ole ollenkaan varmaa
Jos lasketaan, että kaivinkoneen tuntitaksa on 85 euroa, niin työpäivän arvoksi tulee 8 x 85 = 680 €
Uuden istutuspään ostohinta on n. 60 000 euroa, jonka hankintaa pitää myös saada katetuksi. Kone istuttaa työpäivän aikana n. 1 500 tainta. erillismuokkauksen hinnaksi tainta kohden voi laskea 0,30 euroa ja istutustyön 0,25 euroa eli yhteensä 0,55 euroa/taimi
Kun koneistuttajalle maksetaan sama 0,55 euroa/kpl, niin päiväurakan arvoksi tulee 825 € eli istutuspäälle jää 145 euroa/päivä. Kone pystyy istuttamaan n. 100 työpäivää kaudessa, jos hyödynnetään lyhytpäiväkäsittely kesätaimille. Istutuspään kuolettamiseen jää näin ollen 14 500 euroa/vuosi eli laite on kuoletettu viidessä vuodessa. Mikäli kone tekee kahta vuoroa, tuottovaatimus pienenee tästä vielä huomattavasti
Käsittääkseni pääasia on, että rannoilla säilyy varjostus veteen. Lehtipuuta myös paljon vaihettymisvyöhykkeelle
Säästöpuuryhmien poltto pitäisi saada mukaan normaaliin metsänuudistamisketjuun. Palokuja ympärille maanmuokkauksen yhteydessä ja poltto viljelytöiden yhteydessä tai niiden jälkeen sopivassa säässä. Pienet alat pystytään polttamaan yhdellä -kahdella henkilöllä
Tässä lisää faktoja. Vuonna 2011 istutettiin koneella n. 3 milj.tainta. Niille, joille on istutettu, voivat käydä katsomassa laadun. Hienossa kasvussa, jos varhaisperkaus on tehty ajallaan. Istutus suoraan tuoreeseen maahan. Taimien kasvu säädelty taimitarhalla siten, että eivät ole olleet kasvussa. Varovasti laskien 60 metsuria pystyvät siirtymään samaksi ajaksi pois taimien kuskaamisesta ja istuttamisesta. Jokaisesta istutetusta taimesta saadaan paikkatieto ja tarvittaessa myös lannoitenappi mukaan, taimi saadaan uusills koneilla samalla kasteltua. Sitkeässä on tuo metsänhoidon koneellistumisen vastustus suomalauseen juurtunut.
En ala arvuuttelemaan, kuka on metsässä käynyt, kuka ei. Jos kaivinkoneella saa tehtyä mättää, yhden taimen laitto lisänä ei vaadi maaperältä yhtään enempää. Istutusnopeudeksikin riittää sama kuin manuistuttajalla. Ero tulee nimenomaan taimihuollossa. Kuuma linja taimitarhalta koneistuttajan terminaaliin täysinä nuppikuormina parin viikon välein, taimirippeiden siirtäminen samalla eteenpäin vrt nykytilanne. Työaika 4 kk, istutusmäärä 3 000 kpl/ pvä kahdessa vuorossa, yhteensä 21,5 p x 4 kk x 3000 kpl = 260 000 kpl/ kausi.
Aika hyvä lisäpotti maaseudun yrittäjälle. Nurkista löytyy yli 10 valmiiksi kuolletettua koneyksikköä eli valmius n. 3 miljoonan koneistutustaimen istuttamiseen on ilman investointeja. Tarvittaessa istutuspäävalmistajat sitten valmistavat uusia, jos resurssi loppuu kesken
Mielestäni vertailu pitää tehdä kahdella eri menelmällä tehdyn keskenään samnlaisen kuusen uudisalan myyntihintojen €/kpl välillä. Jos myyntihinta (lopputuote) maksaa molemmilla menetelmillä asiakkaalle yhden euron ja laatu on yhtä hyvä ei ole mitään merkitystä, kummalla menetelmällä työ on tehty. Molemmat ovat eettisesti tuotettuja Hehtaarihinta on silloin sama kuin istutustiheys. Kansantalouden kannalta ajateltuna koneistututuksella tuotetun hehtaarin eurot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen, manuketjun osalta istutustyön toteuttaa ulkomaalainen. Sama laskukaava toteutuu 0,85-,0,90 eurolla kappaleelta. Kun työ toteutetaan koneistutuksena kohteella käy uudistamisketjun aikana 1-2 henkilöä, mätästys- manuistutusketjussa aianakit tuplat tästä. Tuskin kukaan ilmaiseksi. Samaan aikaan metsuri raivaa 5 vuotta aiemmin istutetun taimikon, eikä tarvitse odotella istutustöiden loppumista ja lomaakin pitäisi ehtiä kesällä pitämään.
Kaikkien koneistuksesta kiinnostuneiden kannattaisi lukea vuonna 2012 Tiina Laineen ja Mikko Syrin kirjoittama Koneistuttajan opas. Sen laatimisessa on vielä ollut mukana sen hetkiset metsänhoidon expertit Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen silloisen johtajana Jorma Vierulan johdolla. Uskoisin, että julkaisu löytyy sähköisenä joko Luken, Metsätehon tai Metsäkeskuksen sivuilta. Suomalaisten luonteen tuntien vanhat M-Planterit, Bräcket ja Risutecit löytyvät yrittäjien hallien nurkista. Kaivinkoneita löytyy joka talon pihasta maaseudulla. Käsittääkseni nykyinen 1-vuotinen pottitaimi sopii näihin kaikkiin istutuspäihin. Jos nykyinen istutuspään omistaja ei enää halua ko. työtä tehdä, myyköön/ vuokrakkoon sen jollekin, joka haluaa. Ojituksilta on vapautunut kaivinkoneita, rakentaminen on jumissa. Uskoisin, että kalusto löytyy markkinoilta, jos vaan metsänomistajilla on halua sitä käyttää. Tällä tasattaisiin kevään muokkausruuhkaa. Miljoona tainta koneella tarkoittaa 10 – 15 metsuria raivausahatöihin, 10 miljoonaa ( tämä määrä istutettiin 2 000 luvun alkupuolella koneilla). 100 – 150 metsurit, 20 miljoonaa tainta 200 – 300 metsurit eli lähes 10 % lasketusta tulevaisuuden metsuritarpeesta. Metsätehon mukaan tarve on n. 3 600 metsurit. Jos koneistutus saataisiin kolmessa vuodessa (EU- rahoituskauden loppuun. ) tälle tasolle jollakin hankkeella tuloutuisi maaseudun yrittäjille lisäeuroja 10 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lopettakaa koneyrittäjät itku kevään ja kesäkauden vähistä töistä, kaivakaa vanhat istutuspäät naftaliinista ja pistäkää seisovat koneet töihin
Koneistutettujen kohteiden maanmuokkaus ja istutuspalkat jäävät kiertämään Suomeen eivätkä valu ulkomaisille istuttajille. Jos ajatellaan, että uudistamiskustannus on n. 0,70 euroa/kpl, miljoona tainta koneistutettuja taimia tarkoittaisi yrittäjätuloja 700 000 euroa Suomen kansantalouteen, 10 miljoonaa tainta 7 miljoonaa.
Samaan aikaan metsurit vapautuvat taimikonhoitotöihin, joten saavutettavissa on tuplahyöty