Käyttäjän HonkainTakaa kirjoittamat vastaukset
-
”Liito-oravan elinympäristö ei ole suojattu, jos se ei ole aktiivikäytössä. Meneekö näin lain tulkinta oikein?”
Liito-oravan elinympäristöä ei saa hävittää tai heikentää, vaikka siellä ei juuri liito-oravaa olisikaan. Tämä tulkinta on tullut muutama vuosi sitten käytäntöön. Tulkinnan takana EU:n tuomioistuimen päätös.
Alla lainaus liito-orava talousmetsässä -oppaasta:
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät ole jatkuvasti käytössä. Euroopan
unionin tuomioistuin on vuonna 2020 tehnyt ennakkopäätöksen (C-477/19), jonka
mukaan eurooppalaisen hamsterin väliaikaisesti asumaton, mutta
rakennepiirteiltään lajille sopiva lisääntymis- ja levähdyspaikka on edelleen lailla
turvattu. Alueellisten ELY-keskusten ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
(KHO 2451/2023) mukaan ennakkopäätöstä sovelletaan myös liito-oravaan ja
muihin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.Jos hirvet vaihtaa pitäjää kun saavat vainun susista, niin kuinka niitä hirviä sitten siellä reviirillä kuitenkin on? Itse pidän pitäjää kuitenkin mittakaavana suurempana kuin susireviirin koko, joka on oin 1000 km2. 🙂
Ei ne hirvet toki samalla kuviolla susia siedä, mutta ei ne talvella lähde hankeen puskemaan kovinkaan herkästi.
On arvioitu, että lauma tapaa yhden hirven viikossa (6-8 sutta) ja yhden suden tarvitsema määrä on 10-15 hirveä vuodessa. Haitari on laaja varmaankin sikisi, että toisaalla on vaan pärjättävä vähemmällä, kun saalistettavaa ei ole yltäkylläisesti tarjolla.
Sudetkaan ei reviirillään jatkuvasti saalista. Ne ei lähde jokaisen hirven perään vaan saattaavat olla useamman päivän samoilla seuduilla hirvien kanssa, tappavat sitten tarpeen tullen.
Joka tapauksessa petojen merkitys kantaan on pieni, eli niistä ei kyllä metsätuhoihin ole apuja. Ja kuten aiemin olenkin jo maininnut, niin pedot vaikuttaa metsästyksen jälkeen jäävään hirvikantaan kasvattavasti. Eli mitä enemmän petoja, niin sitä suurempi on talvehtivien hirvien määrä.
siksihän pedot lisääntyy kun ruokaa on ylenmäärin, ja metsästäjät ei tee töitänsä.
Metsästäjät saivat saaliiksi viime vuona noin 41 000 hirveä ja 40 500 valkohäntäpeuraa. Tämän hetkinen susikanta verottaa Luken arvion mukaan 4000-7000 hirveä vuodessa. Kyllä siinä susille töitä riittää jos metsästäjät lopettaisi työnsä.
Lieksassa ei metsästäjät ole päässeet sopuun lupien kohdentamisesta, vaan siellä luvat on jaettu pääsääntöisesti hehtaarien perusteella. Vuosien aikana on pienen kannan porukoille tullut liikaa lupia ja tihentymäaluelle liian vähän lupia.
Nurmes on Lieksan kanssa samaa hirvitalousaluetta mutta siellä on jo useamman vuoden ollut käytössä malli, jossa Nurmeksen rhy:n alue on jaettu kolmeen osaan ja näille jokaiselle on omat kertoimet riippuen hirvikannasta. Tämän mallin käyttöönoton jälkeen on heikompien alueiden hirviluvat lähteneet nousuun ja tihentymäalueen kannnan kasvu on taittunut.
Luonnon kanssa pelatessa nallekarkit menee harvoin tasan ja se olisi hyvä metsästäjienkin ymmärtää.
”enemmän petoja tarkoittaa vähemmän hirvituhoja?”
Hirvikannan säätelyssä merkitystä on lisääntyvillä yksilöillä, eli paljonko kanta tuottaa jälkeläisiä. Jos petoja ei olisi, niin hirviä voitaisiin metästää syksyllä enemmän ja tällöin voisi olettaa, että tuhoja tulee talvela vähemmän. Nyt kun petojen määrä on kasvanut, niin tämä poistuma otetaan huomioon kannan määrittelyssä ja tämä vähentää myönnettäviä lupia.
Toinen asia tietysti on, että miten petojen läsnäolo vaikuttaa hirven käyttäytymiseen. Tästä ei taida olla mitään tutkimusta?
