Käyttäjän Isäntälinja kirjoittamat vastaukset
-
Lukemiskehoituksena uusin Voima-lehti, metsä erikoisnumero. Jutut kirjoitettu Koneen säätiön tuella.
Löytyy e-kirjastosta.
Eikös siihen tule suunnilleen samankokoinen reikä, kun kaataa tukkipuun, kaataako ne vieri vierestä tai sieltä täältä. Aukkoon laitetaan taimet, mutta jk:ssa ei tehdä mitään, toivotaan että josko siihen jotain kasvaisi.
Eiköhän se ole ilves, mikä kurittaa oravia. Niitä alkaa olla metsissä sen verran runsaasti. Tänä talvena olen nähnyt vain n. neljänneksen oravan jälkiä verrattuna viime talveen. Ilveksen jälkiä taas on selvästi enemmän.
Myös joutsenet ovat lisääntyneet, mikä on järveltä hävittänyt sorsat ja muut pienemmät vesilinnut.
1000 kuusta ja muutama mänty ja rauduskoivu säästöpuina.
Jk kasvattajilla on aivan omat kriteerit puiden hyvälle kasvulle. Jokin aika sitten radiossa jk uskova kertoi hienosta kuusen kasvusta. Oli jo 20 vuotiaana 2,5 metrinen, edellisen vuoden kasvu oli jopa vaaksan mittainen. Toimittaja ihasteli, kylläpä on hyvin kasvanut.
Paneeleilta odottaisi vastausta kahteen kysymykseen. Paljonko hakkuu vähennykset maksavat yhteiskunnalle ja mikä on vaikutus lämpötilaan? Luulisi tutkijoilla olevan selvä kanta molempiin.
Palataanpa takaisin käytäntöön. Huomioita jk hakkuusta: ison hieskoivun alle jätettyjä kuusia, puita jätetty ryppäisiin(n. 4 metrisiä), erikokoisia puita vierivieressä. Eli selvästi oli puusto hakattu saanto edellä.
Mielestäni jk hakkuu pitäisi tehdä samoin kuin harvennus, jäävän puuston ehdoilla. Ei ole mitään mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan pitkällä tähtäimellä, jos aina hakataan paremmat pois ja jätetään sekasotku jäljelle.