Käyttäjän Isäntälinja kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuuhan se sekin jos otetaan 20 kuutiota hehtaarilta 15 vuoden välein
Radion haastattelussa eräs jk-kasvattaja kertoi puun hyvästä kasvusta, oli jo 20 vuotiaana 2,5 metrinen ja vuosikasvukin oli vaaksan verran.
Ei tuollaiseen jaksollisessa pysty.
Ei ollut tarkoituskaan. Eihän kukaan kuka jotain ymmärtää metsän kasvatuksesta sorru jatkuvaan kasvatukseen. Se on vain niille jotka haluavat hyvesignaloida ymmärtämättömille.
Se oli vain omaa pohdintaa, miten saa ihmejusteerin toimimaan, eli miten otetaan metsästä 150 kuutiota viidentoista vuoden välein loputtomiin. Eli ei mitenkään. MOT
Ja palataanpa aiheeseen, vaikkakin käytännöstä teoriaan.
Jos hakkuuväli on 15 vuotta, tarvitaan 5 latvuskerrosta.
Mikä on runkoluku/ha kullakin kerroksella, jotta valoa riittää alimmallekin?
Omissa pohdinnoissani kuusella ei yli 50 per kerros kahdella ylimmällä kerroksella, männyllä voisi olla lähemmäs 100.
Kävi ilmi puukauppatarjouksia vertaillessa, että tarjous jossa on bonuksia mukana, niin yksikköhinta on alhaisempi. Firman henkilö vahvisti asian.
Oli useampi leimikko myynnissä samalla kertaa, jossain oli bonuksia ja toisissa ei(siis saman yhtiön) Hintaero oli n. 0,5-3€ puutavaralajista riippuen.
Yhtiöthän markkinoivat bonuksien tulevan kaupan päälle, mutta näköjään ne leivotaan tarjouksiin sisään.
Muistaakseni soiden hiilipäästöt lasketaan pohjoiseuroopan keskiarvolla, joka sitten kerrotaan GTK:n maaperäkartoista löytyneillä pinta-aloilla. Kyllä siinä on tarkkuus kohdallaan 😉
Lukemiskehoituksena uusin Voima-lehti, metsä erikoisnumero. Jutut kirjoitettu Koneen säätiön tuella.
Löytyy e-kirjastosta.
Eikös siihen tule suunnilleen samankokoinen reikä, kun kaataa tukkipuun, kaataako ne vieri vierestä tai sieltä täältä. Aukkoon laitetaan taimet, mutta jk:ssa ei tehdä mitään, toivotaan että josko siihen jotain kasvaisi.
Eiköhän se ole ilves, mikä kurittaa oravia. Niitä alkaa olla metsissä sen verran runsaasti. Tänä talvena olen nähnyt vain n. neljänneksen oravan jälkiä verrattuna viime talveen. Ilveksen jälkiä taas on selvästi enemmän.
Myös joutsenet ovat lisääntyneet, mikä on järveltä hävittänyt sorsat ja muut pienemmät vesilinnut.