Käyttäjän Jeps123 kirjoittamat vastaukset
-
@A Jalkanen
”2000 – 2011 välillä on Varsinais-Suomen indeksi ketun osalta vaihdellut välillä 10 – 20, siis keskimäärin.” Mitä tuo tarkoittaa Suomeksi? Jos otat kultakin vuodelta indeksin ja lasket niistä keskiarvon niin tulos on 14,39! Vuonna 2003 lukema oli 8,18! Laskin nuo eri vuosien suhdeluvut Varsinais-Suomen ja Lapin välillä. Vaihteli 2,41 ja 6,76 välillä ja kaikkien vuosien keskiarvo oli 4,2.
V: Eli Varsinais-Suomessa on keskimäärin 4 kertaa Lapin indeksi? Keskimäärin tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden indeksi on laskettu sinä vuonna inventoitujen riistakolmioiden keskiarvona.
Eli mielestäsi tuo 8,18 asettuu tuonne 10 – 20 väliin? 4,2 on pyöristettynä noin 10? Pidän edelleenkin kommenttiasi tarkoitushakuisena vääristelynä etenkin kun kerroit tietäväsi Värriön lukemat ja vertaat silti ”parasta” aluetta Varsinais-Suomessa koko Lappiin!
Tuolla jossain muualla kirjoitit hirvenlihasta ja kaksiteräisestä miekasta. Tunnustit sen olevan ettisesti hyväksyttyä lihaa mutta tulee painetta kasvattaa hirvikantoja..
Noista joistain kommenteistasi tässä ketjussa voin antaa krediittejä. Sieltä löytyy ihan järkevämpiä toteamuksia.
Vastasit Mettämakurille että kaikki näätäeläimet tekevät talvivarastoja. Tarkoitatko että jokainen yksilö tekee talvivarastoja, vai että yleensä eri näätäeläinlajit tekevät niitä? Miksi kärpissä ei voisi olla yksilöllisiä eroja? Tuo minusta heikkous tuossa AC:n kertomassa jutussa. Olisi ollut hyvä toistaa se muutamilla eri yksilöillä. Olisi saattanut löytyä se jemmaava kärppäyksilö. Ainakin täälläpäin puhuvat mettäkärpästä ja mikä se nyt oli sen toisen nimi. Tarkoittavat että se toinen on perso kaloille ja toinen ei välitä niistä ja päinvastoin. Kärppä kyllä kantaa muikut parempaan talteen aika vikkelästi jos ne unohtaa pihalle sen saataville ja sattuu sellainen yksilö!
@AC Saako siihen tekemääsi tutkimukseen tutustua? Kiinnostaa se sivutuotoksesi.
@A Jalkanen
”2000 – 2011 välillä on Varsinais-Suomen indeksi ketun osalta vaihdellut välillä 10 – 20, siis keskimäärin.” Mitä tuo tarkoittaa Suomeksi? Jos otat kultakin vuodelta indeksin ja lasket niistä keskiarvon niin tulos on 14,39! Vuonna 2003 lukema oli 8,18! Laskin nuo eri vuosien suhdeluvut Varsinais-Suomen ja Lapin välillä. Vaihteli 2,41 ja 6,76 välillä ja kaikkien vuosien keskiarvo oli 4,2. (Väitteesi oli: ”Mitä kettujen runsauteen tulee, tarkoitin lumijälki-indeksejä enkä absoluuttisia kettujen määriä. Indeksi kuvaa kuitenkin hyvin petojen aiheuttamaa saalistuspainetta, joka siis on Lapissa noin 1/10 Lounais-Suomesta ts. Varsinais-Suomen parhaista alueista.”) En tosin ymmärrä, miksi olet niin kiinnostut historiatiedoista. Nyt eletään vuotta 2021 ja noista tuolloin jälkiäjättäneistä yksilöistä on tuskin elossa yksikään! Nuo uudet tiedot löytyy tuolta samasta taulukosta!
”Parhaalla minun tiedossani olevalla alueella se on ollut 38.” Onko sinulla linkkiä tuohon vai oletko nähnyt sen ehkä unissasi tai piripäissäsi? Olet kehunut Värriössä olevan runsaan kettukannan, mikä sen lukema oli? Muutenkin tuosta parhaalla voisi vähän keskustella. Joku voisi sanoa että katastrofaalisimmalla alueella! Jos Värriössä runsas kettukanta, niin eikö olisi enemmän loogisempaa verrata sen alueen kettukantaa Varsinais-Suomen ”parhaimpiin” alueisiin?
”En ole kysynyt Lukesta aivan viime ajan tilannetta, mutta viitisen vuotta sitten oli näin.” Mitä sinun tarvitsee kysyä sieltä? Tuosta samasta paikasta löytyy tiedot myös vuodelta 2021!
”Tänä vuonna pitäisi taas tulla paljon tuloksia.” Voi tulla tai voi jäädä tulematta! Jos ei ole vapaaehtoisia laskijoita, niin jää tulokset saamatta!
”Viime vuonna lumijälkilaskentaa ei ole tehty kun ei ollut luntakaan.” Mihin perustat väitteesi? Lapissa noita tuloksia on 105 kpl ja Varsinais-Suomessa 1 kpl! Lapissa oli viime talvena paljon lunta!
Kirjoitin: ”Lapin ravintoverkko on yksinkertainen joten tuolla alueella voi toimiakin noin että maassa pesivien lintujen poikastuotto paranee hyvinä myyrävuosina.” Mitenhän se asia siellä teidän ”Epsossa” toimii? Ravintoverkko monimutkainen ja poikastuotto huipussaan kun ei vaan olisi myyriä?”
Vastaukseksi sain jonkin lainauksen ja kommentin myyräsyklistä. Ei sanaakaan poikastuotosta.. 😉
Miisu4F
”Kiitos kaikille keskustelijoille. Ilman mielipiteitä ei tulisi vuorovaikutusta.” Noinhan se pitäisi olla, joskus vähän hankalaa saada perusteltuja vastauksia, jos nyt ylipäätään tulee mitään vastausta..
”Ihmisen tulisi korjata tekemiään virheitä. Eli supi, sorkkaeläininvaasio.” Kettutytöistä tapporahaa? No ei vais, ehkä tieto on levinnyt sinnekinpäin ja löytäneet järkevämpiä toimintatapoja..
@Arto No tuo on niin totta! Mitäpä noilta metsähallituksen velvoitetyöllistetyiltä voisi odottaa? Noita tutkijoitakin vaikuttaa olevan vähän joka lähtöön. Joku uhraa elämänsä sittisontiaiselle (jos nyt ylipäätään viitsii suojatyöpaikassaan eväänsä väräyttää), jotkut tekee onneksi todella hyödyllistäkin tutkimusta!
Tämä palsta vaikuttaa ensivaikutelmani perusteella sitten koostuvan enemmän noista ensimmäisistä! Tämä jotenkin ”sisäänpäin” lämpiävä ryhmä ja heittelevät sutkautuksia keskenään, mutta ei esim. tuo A Jalkanenkaan ole vastaillut Iltalehden palstalla. Kävi vähän heittämässä ”faktaa” Siellä vähän laajempi lukijakunta ja feikkiasiantuntija tulee tyrmätyksi (selvennykseksi: tällä en tarkoita A Jalkasta ja tutkijallakin on minusta oikeus erehtyäkin välillä)!
@A Jalkanen
”Lapin ravintoverkko on yksinkertainen joten tuolla alueella voi toimiakin noin että maassa pesivien lintujen poikastuotto paranee hyvinä myyrävuosina.” Mitenhän se asia siellä teidän ”Epsossa” toimii? Ravintoverkko monimutkainen ja poikastuotto huipussaan kun ei vaan olisi myyriä?
”Mitä kettujen runsauteen tulee, tarkoitin lumijälki-indeksejä enkä absoluuttisia kettujen määriä. Indeksi kuvaa kuitenkin hyvin petojen aiheuttamaa saalistuspainetta, joka siis on Lapissa noin 1/10 Lounais-Suomesta ts. Varsinais-Suomen parhaista alueista.”
Taidat olla valetutkija (Tai ainakin tilastotiede ja hyvä tieteellinen käytäntö lienevät kovin vieraita)! Missähän nuo Varsinais-Suomen parhaat alueet ovat? Kaivoin noita kolmiolaskentojen tuloksia ja Varsinais-Suomessa on raportoitu yhdestä ainoasta kolmiosta tuloksia. Lapistakaan ei löytynyt kuin 3 kolmiosta tietoja! Kun vaihdoin edelliseen vuoteen niin löytyi 105 kpl. Voihan sen kolmion tietysti ottaa jostain Nuorgamista ja tuskin löytyy yhtään kettua. On kyllä sitten aika paksua väittää että se edustaisi koko Lapin tilannetta.
Lumijälki-indeksi = (jälkeä / (10 km x vrk))
Talvilaskenta 2021 Kettu
Alue Kolmioiden lkm Lumijälki-indeksi
Lappi 3 2,79
Varsinais-Suomi 1 3,33Talvilaskenta 2020 Kettu
Lappi 105 3,72
Varsinais-Suomi 1 0En keksi, miten tuon saat väännettyä niin, että Varsinais-Suomessa olisi 10 kertainen indeksin lukema. Vuoden 2021 lukema on vajaat 1,2 kertainen, 2020 Varsinais-Suomessa ei ole ollut kettuja ja keskimäärin noina vuosina Varsinais-Suomessa on vain puolet Lapin lukemasta!
Varsinais-Suomen pinta-ala on 10 910 km² ja tuon kolmion pinta-ala 72 hehtaaria eli edustaa vajaata 1/15000 osaa.. Lapissa nuo 3 kolmiota edustaa 1/42900 osaa pinta-alasta, 105 jo sentään 1/1225 osaa. Ei noista siltikään kyllä kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä kannattaisi tehdä, mutta kelvannee nollatutkimukseksi!
@A Jalkanen Tainnut tuo lantakuoriaisexpertti heittää veivinsä, mutta jos tarvit kettuja, niin voisi ehkä toi Marjametsä kysellä jos hänen tietämänsä porukka voisi niitä pyytää. Täälläkin on kyllä joku porukka ainakin pari vuotta sitten noita pyytänyt. Varmaan ne lantakuoriaiset elää niissä ketunraadoissakin, kun kerran lantakasa ja kompostikin kelpaavat.
@A Jalkanen Ehkä teillä Epsossa ilvekset pitävät kettukannat kurissa. Lapissa poromiehet pitävät ilveskannat kurissa joten ei ole ilveksistäkään apua. Taitaa muutenkin ne poronvasat kiinnostaa enemmän kuin kapiketut..
Noi sun riistakolmiot on Lapissa kauempana asutuksesta. Ketut pyrkivät asutuksen läheisyyteen. Joskus kokeilin vähentää närhiä ja vein raadot perunakellarin taakse. Ihmettelin kun katosivat. Asia selvisi kun kävin naapurissa ja naapuri kysyi että olinko nähnyt kettua. Oli oppinut yhdistämään laukauksen äänen noihin närhiin ja kävi puolen tunnin sisällä hakemassa omansa!
Missä se sun lounas on? En oikein jaksa uskoa että löytyisi 10-kertainen määrä mitä Lapista löytyy. Lappi kuitenkin reilut 100 000 neliökilometriä! Supikoiria täällä onneksi on vielä vähän, kiitos lajin leviämisestä huolestuneiden metsästäjien!
Mitä tulee sun vaihtoehtoissaalishypoteesiin:
Alkuperäisjulkaisu: The impact of weather and the phase of the rodent cycle on breeding populations of waterbirds in Finnish Lapland
Se ettei kettu kykene kompensoimaan myyrien ja sopulien puutetta linnuilla ei tarkoita sitä ettei se niitä söisi! Niitä lintuja ei vaan ole syötäväksi niin paljoa ja ketunkin poikastuotto kärsii!
@Anton Chigurh
Siis miten olet todennut tuon että maalinnut hyötyisivät myyrien poissaolosta? Hämärästi muistan päinvastoin jonkin tutkimuksen missä todettiin kahlaajien hyötyvän hyvistä myyrävuosista!
Se myyrä johonkin maalintuun verrattuna kovin pieni ja taida lintu (toisin kuin norsu) pelätä sitä? Tuo vaikuttaa kyllä ihan loogiselta että kettu, kuten varmaan kissa ja koirakin pitää myyrät kurissa!
Olkoon kettu reviirieläin, mutta kun tulee 1,5 metrin päähän ihmisestä niin jotain on pahasti vialla!
A. Jalkanen En ole tavannut mitään kettuvihaa. Sen sijaan olen kuullut päivittelyä kesyyntyneistä ja runsaslukuisista kettukannoista, myös supikoirat aiheuttavat ihmetystä! Citykanit, valkoposkihanhet, Vihreiden järjenjuoksu joissain eläinten- metsien-ja ilmastonsuojeluasioissa aiheuttaa ihmetystä jne.
Osaako A. Jalkanen kertoa kuinka runsaslukuiset ne metsäkanalintukannat ovat Espoossa? Taisi joku susitutkija väittää että kettukannan vahvistuminen johtaa metsäkanalintukannan exponentaaliseen vahvistumiseen!
Hyvä että naali juoksee, toivottavasti ei tarvitse muuttaa pysyvästi säilyäkseen hengissä.