Käyttäjän JiiKoo kirjoittamat vastaukset
-
Olen Suorittavan portaan kanssa samaa mieltä; Paikalta poistuminen olisi ykkösvaihtoehto kun mitään järkevää hakattavaa ei ole. Vikahan on urakanantajan; On ostettu olematonta, eikä palstalla ole luultavimmin käynyt minkäänlaista työnjohtoa korjuuta suunnittelemassa (eikä luultavimmin ostovaiheessakaan) vaan kaikki on sälytetty korjuuyrittäjälle. Ei ole helppo yhtälö.
En Mehtäukko vieläkään näe tuossa perustetta hakata tuollainen rääseikkö vajaatuottoiseksi, tyyliin 650 r/ha. Pikemminkin sanoisin että tuollaiseen kohteeseen syntyy vain ajourat, ja kertymä on tietysti olematon. Jos kohde on oikeasti perkausharvennuksen eikä harvennushakkuun tarpeessa, ei siitä silloin korjuussa puuta löydy. Ymmärrän kyllä ettei tilanne ole helppo korjuuyrittäjälle, jos hakattavaa ei oikeastaan ole. Siltikään ei vajaatuottoiseksi hakkuu ole oikeutettua eikä hyväksyttävää. Tilannetta ei myöskään yhtään paranna metsäyhtiöiden äärimmäisen kireä taksapolitiikka, joka on todella lyhytnäköistä. Samaan aikaan voivotellaan tekijöiden puutetta, kun alan urakointi on vuodesta toiseen heikosti kannattavaa tai jopa tappiollista.
En pohtinut ollenkaan syitä lakirajan alituksiin, vaan sitä mistä en ole nähnyt kirjoituksia / uutisointia vaikka on mielestäni erittäin oleellinen asia. Äkkiseltään en keksi syytä, joka sallisi metsänhakkuuoikeuden haltijan hakkaamaan metsän vajaatuotoiseksi. Minusta siis keskeisin kysymys on se, että metsänomistajan tekemää metsänhakkuusopimusta on rikottu, ja metsää tärvelty aiheuttaen huomattava taloudellinen vahinko. Tästä sopimusrikkomuksesta on metsänomistaja kai oikeutettu saamaan korvauksen ja hyvityksen – oli puunkorjaajalla sitten mikä tahansa ”selitys” ala-arvoiseen korjuujälkeen.
Aika vähälle huomiolle on tässä vajaatuottoiseksi hakkaamisessa jäänyt se, että kyseessä lienee hankintahakkuita lukuunottamatta sopimusrikkomus. Voidaan kai olettaa metsänhakkuusopimuksessa ostajan ilman eri mainintaa noudattavan metsänhoitosuosituksia. Lakirajan alitus on itsestäänselvästi jo räikeä sopimusrikkomus. Metsänomistajien kuuluisi saada reilu korvaus ja hyvitys menetyksistään. Lisäksi mahdolliset uudistamiskulut kuuluu ehdottomasti hakkuuoikeuden omistajan maksaa, korvausten lisäksi. Tällaisen tutkimustuloksen pitäisi aikaansaada muutos; Metsänhakkuusopimuksiin varmuuden vuoksi maininta tyyliin ”Hakkuussa noudatetaan Tapio Oy:n metsänhoitosuosituksia”. Myös edes karkea tieto puustosta korjuun jälkeen olisi kohtuullisen helppo mitata, ja vaatia ostajalta korjuun jälkeen. Tämäkin olisi tietysti sisällytettävä jo sopimukseen. Mittaustodistuksen yhteydessä siis kasvatushakkuissa jäävän puuston arvio; runkoluku, ppa ja m3 / ha.
Puukaupassa on samantapainen ongelma kuin vähittäiskaupassakin. Kuitupuulla on vain 3 ostajajättiä, jotka pystyvät käytännössä hallitsemaan markkinaa (vähittäiskaupassa käytännössä kaksi, mitä nyt yksi tervetullut ulkomaalainen pikku siivullaan potkii). Meiltä puuttuu kokonaan esim. puunhankintayritykset, joita ulkomailla, esim. Ruotsissa, on huomattavasti. Puunhankintayrityksetkin tietysti ostaisivat puunsa mahdollisimman halvalla, mutta toisivat KILPAILUA. Suomessa niiden pitäisi kuitupuunsa polttaa tai viedä ulos maasta (sinänsä hyvät vaihtoehdot juuri nyt), suomalaiset jätit eivät niitä tietenkään ainakaan kannattavalla hinnalla osta. Eron huomaa sahatukissa, sille on ostajia useampia, ja markkina on toiminut.
Olen samaa mieltä kuin A.Jalkanen, että ostaja olkoon selkeästi vaikka välittäjä, tai ainakin osittain omaan käyttöönsä ostava firma. En kuitenkaan usko että saati odotakaan näiden tekevän kovin tarkkaa selkoa kulloisistakin kaupoistaan eteenpäin. Ainahan normaalissa markkinataloudessa ostaja koettaa halvimmalla mahdollisella tavalla tavaran ostaa, ja mahdollisimman kalliilla myydä. Homma hoituu kunhan ostajia ja myyjiä on riittävästi.
Korjuuyrittäjien (ja myös kuljetusyrittäjien) jatkuva heikko kannattavuus on pitkälti näiden jättimäisten urakanantajayritysten typerän tiukasta taksapolitiikasta kiinni. Erikoista, kun samaan aikaan on laajalti jatkuvasti paheneva pula juuri näistä samoista resursseista. Arvoketjussa puhutaan minimaalisesta säästöstä kun taksoja aina puserretaan alaspäin. Eikö muka tajuta miksei alalle ole tulijoita, ja vanhatkin lopettelevat…
Olen hiukan skeptisempi kuin A.Jalkanen. Mhy:tä ja ostavaa yhtiötä ei voi verrata kuten kirjoitit; ”Normaali ostaja” ei esitäkään edustavasi sinua (myyjää) ja sinun etuasi, Mhy ostajana esittää samalla valvovansa myös sinun etuasi – asetelma nyt vaan ei näytä hyvältä. En toki väitä että siinä aina jotain mätää olisi, mutta joskus kyllä – ja pelkkä asetelmakin on ongelmallinen. Meille on onneksi viimeinkin alkanuyt muodostua muitakin ostajia kuin perinteiset jätit ja sahateollisuus. Viime vuosina on (viimeinkin) syntynyt myös ihan terveellä markkinatalousperiaatteella toimivia puunhankintayrityksiä. Esim. bioenergiaan tai vientiin keskittyviä. Tällaiset meiltä ovat lähes tyystin aikaisemmin puuttuneet. Pidän arveluttavana mhy:iden puukauppaan sekaantumisen. Mhy ei saisi olla osakkaanakaan puukauppaa harjoittavasta yhtiöstä, tai sitten luopua myyjien edustamisesta puukaupassa.
Tämän hetken ehkä suurin ongelma ovat mhy:n omien / perustamiensa ”myyntiyhtiöiden” tekemät toimitussopimukset. Se nyt vain kerta kaikkiaan saisi olla mahdollista, että metsänomistajan varallisuutta valtakirjalla kaupitteleva / etua valvova taho käy itsekin kauppaa ihan kuten muutkin ostajat. Siinä ajetaan varmasti palkianmaksajan (mhy / mhy:n myyntiyhtiö) etua eikä metsänomistajan. Helppo nähdä, miten käy esim. tilanteessa kun mhy on jäämässä jälkeen toimituksissaan tai tarvitsee muuten lisämääriä omiin sopimuksiinsa. Yllättäen ohjautuu kohteet korjuupalvelulle. Oikeasti puolueettomia yksityisiä metsäalan toimijoitakin on, sellaisia jotka eivät käy puukauppaa, vaan ihan rehellisesti hoitavat suunnittelun, kilpailutuksen ym. tietysti kohtuullista korvausta vastaan. Suosittelen, ellet itse pysty omaisuutesi myyntiä hoitamaan. Voi myös ostaa pelkän leimauspalvelun, myynti kannattaa ehdottomasti hoitaa itse tai antaa todella omaa etuasi ajavan ammattilaisen hoitaa.