Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuli katseltua melkein puolisuomea tienvarsia. Siellä sitä on tarjoilemaanne metsänhoitoa. Sillä vaan ei taida olla mitään tekemistä jk metsänhoidon kanssa?
Jostain syystä vesistöjä pilaantuu ja vesistöjen väri muuttuu. Uusia ojituksia ei enää tehdä ja vanhojen ojien perkausta vältetään. Turpeen nosto on lopetettu ja muutenkin vesien suojelua on tehostettu. Tulokset, ainakin käytännön havaintojen perusteella ovat nähtävissä. Turvesuot oli ehkä se pahin pilaaja. Vesien juoksutuksen kautta, mutta myös orgaanisen turvepölyn ilmalaskeuman kautta. Pilasi vesistöjä laajasti ja nämä tulokset ovat havaittavissa. Vesistöjen tila on paranemassa. Ei taida näkyä tilastoissa ja ei taida näkyä tutkimustuloksissa. Kovin ihmetyttää myös ojien tukkiminen eli suovesien valumisen estäminen. Kun suot ennallistuvat itsestään ja soita voidaan käyttää suovesien suodattamiseen.
Eiköhän naturasoiden vedet ole jo ennallistuneet ja ovat siinä mielessä rinnastettavia luonnon soiden vesiin. Luonto ennallistaa ja sillä on vesien suojelun kannalta merkitystä. Luonto tekee tätä työtä koko ajan. Aina kun maanpintaa rikotaan, kaivetaan ojia tai muokataan, luonto alkaa vastatoimet (ennallistamisen) heti. Vuosikymmenet riittävät luonnon ennallistamisessa ja siinä mielessä vesien suojelun kannalta on olennaista, ettei mennä rikkomaan. Ja jos ja kun rikotaan, vesien ohjauksesta on huolehdittava. Kosteikot ovat hyviä ja esim. soiden käyttäminen vesien suodattimena. Luonto tekee tätä työtä koko ajan puolesta ja siinä mielessä, tarvitseeko mennä mihinkään massiiviseen keinolliseen ennallistamiseen?
Kaikki voittavat, kun haitallisten valumien pääsy vesistöihin estetään. Avohakkuut ovat yleensä soistuvia (paikasta riippuen voimakkaasti vettyviä) ja vesistöjä kuormittavia alueita. Olikohan sillä väliä, tehdäänkö avohakkuu kivennäismaalla tai ojitetuilla soilla. Valumia tulee joka tapauksessa. Aina kun maanpinta rikotaan, kiintoaineet lähtevät liikkeelle ja vedet on ohjattava jonnekin, ei vesistöihin. On ennallistettava (niin kuin palstalla on kerrottu), voidaan käyttää esim. soita suodattimena ja puustoa haihduttimena. Suosittava jatkuvapeitteistä metsänhoitoa ja vältettävä tarpeettomia avohakkuita. Tuskin lain tarkoittamat suojakaistat riittävät estämään valumavesien pääsyn vesistöihin.
Tuskin kannattaa ainakaan vähätellä turpeen noston ilmastovaikutuksia. Havaintoja turpeen nostossa käytettävien imuvaunujen taivaalle nostattamista turvepatsaista on, havaintoja on myös Rautalammin Rastunsuolta. Näkyvät tyynellä säällä kymmenien kilometrien päähän. Samoin on havaintoja järvien seliltä laskeuman aiheuttamista turvekalvoista ja tuulen rannoille ajamista turvemassoista. Ei enää havaintoja ainakaan kummeneen vuoteen, kun turvetuotanto on lopetettu. Näkyy myös vesistöjen seurantatuloksista (Rautalammin reitti) ja käytännössä vesistön huomattavasti paremmasta tilasta.
Turvetuotantoalueet ovat olleet pahoja vesistöjen pilaajia. Vesien juoksutus turpeen tuotantoalueilta ja ennen muuta turpeen nosto ilmalaskeuman kautta. Turpeen nosto imuvaunuilla puhaltaa humuksen taivaalle ja laskeuma pilaa (on pilannut) laajasti vesistöjä ja jopa reittivesiä. Siitä on kokemuksia ja nyt kun turpeen nosto on päättynyt, luonto ennallistaa ja ei tarvitse tehdä mitään. Vesistöt puhdistuvat ja ovat palautumassa entiseen olotilaansa (kirkauteensa). Metsäojituksen puolella nimimerkki Kurki esittää hyvän ohjeen: ”on vältettävä sammaloituneiden pintojen rikkomista”. Ja tarkoittaa, aina kun pintaa rikotaan, kiintoaine lähtee liikkeelle. Siitä syystä humusvesien pääsy vesistöihin on estettävä ja tullaan tavalla tai toisella estämään. Koskee myös avohakkuualueita ja maanpinnan rikkomista. Avohakkuualueet ovat nopeasti vettyviä alueita, johon ongelmaan peitteinen metsänhoito on hyvä vaihtoehto. Näin metsissä, luonto toimii ennallistajana ja hyvistä hoitotoimenpiteistä on hyötyä. Vesistöt ennallistuvat ja kirkastuvat.
Halpatyövoimaa on käytetty laajasti ja onko enää niin halpaa vierastyövoimakaan? Vaaditaan sopimuksen mukaiset korvaukset. Samaan aikaan sopimusyhteiskunta elättää kotimaisen reservin luukulta, ilman vastinetta ja täysin elanto- ja ylläpitokustannuksin. Solidaarisuutta vai mitä on, mutta on tainnut kotimainen työvoima veltostua jo vuosikymmeniä ja nauttii ”hyvinvoinnista”. Eihän vierastyövoiman käyttöön ole pakkoa ja ei taida olla velvoitetta. On hyvinkin kotikutoista elikeinopolitiikkaa ja joskus toteutuneiden lihavien vuosien palauttelua?
Alijäämien puolelle menee metsätaloudessakin. Metsiä on aina käytetty hyväksi yhteiskunnassa. Paljon on metsien ”uudistamistarvetta” tällä hetkellä. Metsät uudistetaan, jos ei kerralla, niin ainakin lähitulevaisuudessa. Laki sen sallii ja tukee tämän suuntaista toimintaa. Ei sanktioita liialliselle metsän hakkuulle, ei sanktioita hoidon puutteessa oleville metsille. Jos tehotuotannossa hoidettavana on valtakunnan metsät, onhan se paljon. Tiukempi metsänhoidon ohjaus auttaisi, niin myös puuhuollossa ja suojelussa. Hyvä vastine olisi tämäkin.
