Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Käytännön kokemus ja näyttö on kyllä päinvastainen. Ei kallis, ei työläs ja ei tuulen kaatoja. Keskustelu jatkuu.
Toveria ei jätetä marjametsässä sen paremmin kuin puusavotalla. Jk metsässä tuplat saavutetaan ihan normikasvatuksella ja tässä oli jk metsän edelleen kasvatuksesta. Tuplaamista voidaan jatkaa.
Onhan näitä, toveria ei jätetä. Käyn ahon laitaa, ei estä mikään, kuin suvituulen, nautin kesästä. Vielä on jonkin verran metsiä jäljellä. Onhan näitä metsiä avarrettu, hyvin alkavat sopimaan maisemaan.
Aivan, isot puut tuottavat myös jk metsänhoidossa.
Paljon tarjoillaan ristiriitaista hypetystä. Jk ei ole jaksottaiseen rinnastettavaa metsänhoitoa. Jk metsässä ei ole kuvioita, mutta siellä on siitäkin huolimatta tilaa kasvaa kaikenkokoisilla ja ikäisillä puilla. Siellä ei ole ”jokaisella kuviolla eniten nopeimmin kasvavia keskikokoisia puita”. Jk metsässä puut ovat luontaisesti hajautettuna. Kuvitellaan, että metsä uudistuu raivattuun avonaiseen ja harvaksi hakattuun alustaan (metsään). Useinmiten ei ja tilalle saadaan pusikot ja useinmiten hoitamattomat pusikot. Tästä syystä suosituksissa on valuvikaa ja väittäisin, että suosituksissa lähdetään väärästä olettamasta. Ensisijaisesti pitäisi huolehtia luonnon taimistoista ja uusiutuvista metsistä. Valitettavasti todetuista lähtökohdista menetetään paljon aikaa ja vaivaa ja suoranaisesti metsien tuotosta.
Visan höpötyksistä, missä ovat sinun jk metsäsi, jaksottaisen metsänhoitoa kertailet. Jk:sta vapaata metsänhoitoa siellä Hartolassa ja niitä hoitokertoja, ”kuinka monta kertaa siihen on milloinkin tarvetta”.
Mitä optimilisiä, onhan siinä todella merkittävä ero kustannuksissa ja tuotossakin, jaksottaisen vakiintuneen ja jk metsän vakiintuneen välillä ja kustannuksitta ei mene kiertoajan lyhentäminenkään. Vakiintuneissa jk metsissä ei ole ennakkoraivausta, riittää korjuun jälkeinen raivaus, jos on tarvetta.
Voihan se olla, että onnistuu pongaamaan optimituotossa olevan jk metsän, vähän niitä on tilastojen mukaan. Ehkä mielikuvissa sotketaan jaksottaisen metsiin, joissa on paljon vajaapuustoisia ja vajaatuottoisia metsiä. Vakiintunut jk metsä on puustoinen, (keskituotoissa) luokkaa 200, jota voidaan pitää tavoiteltavana myös jaksottaisen metsänä. Tuo kuusen laho on ongelma etelässä, mutta kannattaako sitä yleistää, kun valtaosa maa-alueesta on lahosta vapaata tai haitta on vähäinen. Ja onhan ongelma ristiriitainen siellä etelässä muutenkin, luonnontaimet saastuvat ja viljelytaimet ovat terveitä. Onko siemenen/taimen alkuperällä, kasvatuspaikalla vaikutusta, jalostettuna voivat tulla kaukaa ja ovatko laholta suojassa jatkossa? Kannattaisiko väittelyn sijaan keskittyä ongelman poistoon. Tutkimuksella ehkä vastauksia.
Omatoimista hakkuuta hankinnalla on myös korjuun ostopalvelu tai korjuu omalla kalustolla. Saahan sitä selitellä, mutta ei pidä paikkaansa, ainakaan – niitä vakiintuneita ja täydessä tuotossa olevia jk metsiä on. Kovin vähän valitettavasti, mutta osaa se puu kasvaa jk metsässäkin ja saadaan korjattua. Kerrotunlaisia ongelmia ei ole ollut.
Hoito ja kauppatavasta riippumatta. Uskaliasta on ”vahtia”, minkälaista kauppaa käydään ja miten metsiä hoidetaan. Ylivoimaisesti parasta tulosta on tehty, hoito ja kauppatapaa muuttamalla.