Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,096)
  • Jovain Jovain

    Onhan se häpeäksi metsänhoidolle, hyllytetään tutkimus ja hoitomuoto suljetaan vuosikymmeniksi. Nyt kun tuloksia kaivataan, historia toistaa itseään, tulokset eivät ole saatavilla, ei ainakaan virallisesti hyväksyttyinä tuloksina?

    Jovain Jovain

    Perään kuulutetaan hyllytettyjä jatkuvan kasvatuksen tutkimuksia. Mediatietojen mukaan ainakin osaa koealoista on seurattu näihin päiviin asti. Olisi arvokasta tietoa, jos voitaisiin julkaista?

    Jovain Jovain

    Ei tuhatta vuotta, mutta toistuvassa myynnissä on ja päättymisajankohtaa ei ole näköpiirissä.

    Jovain Jovain

    Kovin hitaalla menee ajassa 100 vuotta ja puun ikä ei siinä ratkaise. Jos ajassa mitataan jää helposti puoleen, kolmannekseen tai menee nollille. Ajassa hyvinkin, mutta puustopääomilla ja sopivassa myyntirytmissä mitaten. Sataan vuoteen mahtuu myyntejä, voi olla 10 vuoden välein tai harvemmin, riippuen puuston optimoinnista. On näitä vaihtoehtoja tänne tarjoiltu ja tuloksistakin on kerrottu, mutta ei vaan…

    Jovain Jovain

    Ei ole turakaisia näkynyt, saatte etsiä ihan omasta keskuudestanne ja vapaasta ”uskonnosta”. Sen laki sallii.

    Jovain Jovain

    Yleisenä havaintona, oliko sillä väliä verrataanko jk metsään vai jaksottaisen metsään, molemmissa tuotetaan puuta vastaavilla puustopääomilla ja jk metsässä jatkuvana. Onhan tässä vähän selittelyn makua, kun jaksottaisen aloituksen alempaa tuottoa verrataan jk metsän alempiin tuottoihin, jopa kulueriin. Ei se näin mene, vakiintunut jk metsä pitää kyllä puolensa näissä vertailuissa.

    Jovain Jovain

    Tuolta edellisestä aukkoketjusta, olet oikeassa jaksottaisen metsiä ovat. Ehkä heidän ansiokseen on luettava, että ovat siirtymävaihetta hoitaneet hyvin maltillisilla, kolmanneksen tai neljänneksen poistumilla. Se ei tarkoita metsän pilaamista, vaan puun tuottamista jatkossakin.

    Jovain Jovain

    Onhan niillä lakirajoilla iso vaikutus verrattuna puustopääomilla tuotettuun metsään. Mennään 100 kuutioon ja reilusti alle ja pienaukossa nollaan. Puuntuottamisen kannalta sillä on iso vaikutus ja ehkä jk metsänhoidossa taimettumiselle annetaan liian iso painoarvo. Metsä taimettuu ja uusiutuu myös isommalla puustopääomalla ja eihän jk metsä ole tasapuustoista eri-ikäisenäkään (kerroksellisena), vaan siellä on vaihtelua ja on myös kovan puuston eli kasvatettavan puuston metsiä. Eikä pidä ajatella että olisivat jotain muuta, jk metsässä on vaihtelua ja jk metsä taimettuu siinä kuin harvaksi hakattu metsä. Ei kaikkialla samaan aikaan ja siinä onkin se ajatus metsänhoidon vuorovaikutuksesta.

    Jovain Jovain

    On eduksi että jk:n haittapuolet tuodaan esille. Tekee mieli sanoa, kuseksikaa vaan kintuillenne, laki sen sallii. Ei ole mainostamienne kaksosten toimialaa, ei myöskään tutkimuksen. Esim. Pukkala/Kujala operoivat huomattavan korkeilla 200 motin ja yli puustopääomilla, että vaikea sieltä on metsän tuottamattomuudesta tai hävittämisestä puhua. Metsätilakauppa antaa hyvää tuntumaa. Voi olla hyvä kasvussa oleva puustoinen metsätila, putsataan nuoren metsän saarekkeisiin tai harvennetaan taimettumaan. Laki sen sallii ja sopii oikein hyvin mehtäukon kuvaamiin seurauksiin ”jk metsänhoidosta”.

    Jovain Jovain

    Yleensä huonosti onnistuu tukin tuottaminen, oli niitä riukuja metsässä miten paljon hyvänsä. Mutta ei koske Timpan eikä monen muunkaan tukin tuottamista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,096)