Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän korkotuotto tuota alijäämää, mutta puunkasvu tuottaa, arvokasvu sitäkin enemmän, arvokasvu jää siltäkin ajalta saamatta. Alijäämää ei myöskään tuota puunhinta, jk puusta on maksettu jopa enemmän, muuttujia on tässäkin…
Sellaisesta metsänhoidosta on kerrottu, jossa osatekijät ovat kunnossa. Metsänhoidon vahvuuksiin kuuluu myös peitteinen metsänhoito, siitä on kerrottu. Ja jos metsänhoitoa linjataan, jaksottaisen kaksijaksoinen ei riitä. Hyvä on sekin ja päästään tuloksiin, mutta metsänhoitoa on pystyttävä käsittelemään myös kokonaisvaltaisesti. Peitteinen metsänhoito on paljon muutakin, ei vaan kaksijaksoista metsänhoitoa?
Eihän peitteinen metsän kasvatus poikkea jaksottaisesta metsän kasvatuksesta. Molemmissa hoitotavoissa samoja ajouria käytetään toistuvasti. Hoitotavat poikkeavat, mutta käytännön metsänhoidossa molempia hoitotapoja on samassa metsässä. Siinä mielessä pitäisi puhua metsänhoidosta ja siitä, minkä laiseksi metsänhoito muodostuu. Uudistuuko metsä vai onko uudistettava keinollisesti. Konemiehet ovat tietenkin logistiikkaan sidottuja, mutta huomattava määrä peitteistä metsänhoitoa pitäisi irrota heiltäkin ja ihan mukisematta ja metsänhoidollisin perustein.
Oliko sillä väliä, jos käsiteltävä pinta-ala on isompi, mutta käyntikertoja tulee vähenmmän ja paine käsiteltävää pinta-alaa kohden vähenee. Mikä sitten on avohakkuun vaikutus jk pinta-alaan, jos avohakkuulta saatava puumäärä korvattaisiin jk metsästä. Ehkä 400 000/20 000 000 on vähän (2 %) ja sillä ei ole sellaista käytännön vaikutusta, mitä väitetään.
Tarkoitat ilmeisesti viiteryhmää Mo:jia, jota itse edustat. Se ei ole riittävä suosituksienkaan osalta, kun vaatimus tuntuu olevan enemmän. Kalusto kyllä riittää, kuljettajat riittävät ja hoitomuodon puuntuotto riittää. Saadaan jopa säästöä ja eihän jk metsän kasvatus hoitomuotona ole sen kuormittavampaa kuin jaksottainen. Jos ajatellaan vaikka kaluston riittävyyttä ja käyntikertoja metsässä, onhan niitä jaksottaisessa enemmän ja jk:n korjuun tuotto kilpailee kyllä siinä kuin jaksottaisen tuotto. Jaksottaisessa normi korjuukertojen lisäksi on muokkaukset/risut/kannot ja mahdolliset viljelyyn ja hoitoon liittyvät kerrat. Että ei oikein kaluston ja kuljettajien riittävyydelläkään voi perustella.
Hoitomuotojen välillä ei ole eroja, molemmat toimivat ja tuottavat tulosta. Molempia on ollut ja ovat menneet rinnan ainakin omissa metsissä. Ei ole tullut tilannetta, että olisi pitänyt pystymetsästä aloittaa siirtymävaihetta. Aina on olleet tarjolla erirakenteiset metsät ja valmiit taimistot. Ehkä parasta on ollut vanhan lain aikana, kieltäytyminen jaksottaisen suosituksista. Ei julkisesti, mutta ei niistä seurauksiakaan ole ollut.
