Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tukista on puutetta, se näkyy korjuussa ja puukaupassa. Olikohan tilanteeseen odotettavissa muutosta, kun korjuupaineet kohdistuvat tukkimetsiin ja avohakkuisiin. Alentaa entisestään tukkisaantoa metsissä, jota vanhan lain aikana vielä kotrolloitiin. Uutena mahdollisuutena on tietenkin jatkuva kasvatus, jonka mahdollisuuksia tukin tuotannossa tuskin kannattaa väheksyä.
Tiedä sitten valehteleeko tilastot vai metsät. Sopii katsella vaikka tienvarsilta, missä ovat ne tukkimetsät? Vähissä ovat ja jos korjuu painottuu tukkimetsiin, vähentää se metsien tukkiosuutta entisestään. Onhan tuo todella hidasta jatkuvan kasvatuksen tuotto, taimesta tukkipuuksi. Sata vuotta ja vielä taantuvana. Ei vastaa jk metsän tarkoitusta, sen paremmin kuin Jupesan tilastotkaan. Hyvä mututuntuma on paljon parempi, kuin huono tilasto?
No, Voi olla tämän hetken suosituksilla koijaaminen, hyvinkin helppoa?
Mielestäni lähtökohta lähestyä jk metsää ja luonnon ohjausta on väärä. Se ei lähtökohtaisesti ole tuottamatomaan paljaaseen maahan operointi, vaan valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät. Mieluummin näin päin, jo siitä syystä, että luonnon ohjailu ei onnistu. Luonto kiittää ja metsät kiittävät. kun otetaan huomioon luonnon oma ohjaus ja toimitaan sen mukaisesti. Käytetään hyväksi valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät. Näin kun toimitaan, ei niinkään olla riippuvaisia ppa rajoista tai heinettymisrajoista. Tietenkin metsän tuoton kannalta on huolehdittava riittävistä puustopääomista, ettei operoida vajaatuottoisissa metsissä.
Hyvä Jupesa, toivottavasti tämä on tässä, kannattaako tällaisesta itsestään selvästä asiasta inttämistä jatkaa? Kun vaihtoehto on se valmis taimikko ja uusiutuva metsä. Eihän ole mitään järkeä siinä, että luontaista metsänhoitoa suositellaan paljaaseen maahan. Menetetään vuosikymmeniä aikaa, siinäkin tapauksessa, että onnistutaan taimikko saamaan. Ja voitetaan vielä enemmän aikaa, jos valmis taimikko tai kehityskelpoinen metsä on olemassa.
Ei metsänhoito hukkaan ole mennyt, mutta jaksottainen valtamenetelmänä voi sitäkin olla. Paljon on vajaatuottoisia ja hoitamattomia metsiä. Kerrotaan myös, että hakkuumäärät ja puusto ovat lisääntyneet. On kysyttävä myös, minkälaiset hakkuut ja minkälainen puusto ovat lisääntyneet? En lähtisi laittamaan jk metsänhoidon syyksi ja paljon on myös kauppatavalla vaikutusta. Saa olla vielä isäntä omassa metsässään?
Harsinnasta se on ja väittämistä, 40-80 vuotiaita metsiä pidetään jo taantuvina. On nähty paljon vaivaa tämän asian puolesta, satoja ellei tuhansia sivuja ja on tehty paljon hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle. Täysin paikkansa pitämättömästä väitteestä, kun sillä määritellään jk metsänhoitoa ja yleensä Suomalaista metsänhoitoa. On syöksykierteestä siellä rinteessä. Menee samaan sarjaan näivetyisten kanssa. Eikö olisi saman tien vanuttaa hattarat 100 vuoteen, niin olisi tämä stoori sitten siinä.
Tällä hetkellä sitä kasvatettavaa on vähän, siihen nähden kun aikoinaan metsiä rauhoitettiin. Olivat puustopääomaltaan huomattavan korkeita, siihen nähden mitä nyt sallitaan. Lakirajoilla reilusti vajaatuottoisia ja avona nollaan. Ei sanktioita, vaaditaan kyllä uudistamaan, jos luonnostaan eivät uudistu. Ja itse tähän kysymykseen, ohjataan jaksottaisen metsänhoidon piiriin ja onhan tämä aika härskiä kinaa siinä mielessä. Käytetään hyväksi myös metsätilakaupassa, putsataan metsiä ja tietenkin metsänhoidon kysymyksenä, rajoitetaan jk metsänhoitoa.
