Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän siitä taimettumisesta voi tietää jos ei ole taimia. Hakataan vielä niin harvaksi että taimettuisi. Ei siinä auta harvuus ei vajaatuottoisuus, kun lähtökohtaisesti pitäisi olla niitä taimia. Ja sehän ei jk metsänhoidossa ole ongelma, mutta muodostuu ongelmaksi, jos jäädään odottamaan ja tällaisia hoidon malleja suositellaan. Luonnon taimistot ja uudistettavat metsät edellä on mentävä. Tuskin sitäkään aina voi tietää, mitä logistiikka ja konemiehet ajattelevat.
Mm. ei se olekaan minulta pois ja saa maksaa, mutta lasku, vaikka meneekin hyvään tarkoitukseen, maksaa myös ja on merkittävän suuri. Valitettavasti metsänhoidon suositukset lähtevät siitä, että myös jk metsien on saatava osansa jalostushyödystä. Eli käytetään takaporttina, jos poiminta ja pienaukot, ilman uudistamisvelvoitetta, eivät tuota tulosta, on uudistettava ja tehdään jalostetulla siemenellä ja taimilla. Luontainen uudistaminen sivuutetaan, maatiaista ei hyväksytä uudistamisen materiaaliksi ja jopa ennakkoraivataan pois. On melkoista metsien tuhlausta ja alijäämää tuottavaa toimintaa. Suositaan vajaatuottoisia metsiä ja ei se jalostusarvo yksiselitteistä ole sekään, myös luonto jalostaa.
Onhan se aika kaukaa haettu, miten ulkona käytännön metsänhoidosta ollaan. Luodaan tarkat toimintamallit puustolle ”kehdosta hautaan”, ja vaaditaan toimintamalliksi noudatettavaksi. Palvelut maksavat, ovat toki ”hintakilpailuun” sopivia, mutta tuottavat usein alijäämää metsissä ja yhteiskunnassa. Kaikki palvelut maksavat ja ilmaispalveluja ei ole. Iso on kakku maksettavaksi ja lasku. Vaaditaan esim kaikki Suomen metsät jalostusarvoa tuottavaksi, vaikka luonto tekee sitä työtä kaiken aikaa puolesta.
Mitä se muutakaan voi olla, jos metsänhoidossa mennään jatkuva kasvatus edellä. Metsät ovat tällä hetkellä pitkässä ohjauksessa muodostuneita jaksottaisen metsiä ja jos aikoo muuttaa hoitotapaa, on sevellettava. Avohakkuuseen menee paljon jo siitä syystä, ettei vanhoja uudistuskypsyyden saavuttaneita, kasvunsa ehtoossa olevia metsiä kannata elvyttää. Ja mitä se muuta tämäkään on, kuin jatkuvaan kasvatukseen sopivaa metsänhoitoa ja kun mennään jatkuva kasvatus edellä, voidaan kaikkia viljelymetsätalouden tapoja käyttää hyväksi. Ei sen aina tarvitse olla jaksottaista ja vain jaksottaista edellä. Voidaan mennä myös jatkuva kasvatus edellä.
”Että kasvattaa metsiä tiheämpänä ja pidempään”. Oli tarkoitettu jatkuvan kasvatuksen tuottoa lisäävänä toimenpiteenä. Ei tunnu kelpaavan, on suositusten vastaista metsänhoitoa. Koetaan jopa metsänhoidon hyötyjen mitätöimisenä. Onhan se posketonta vaatia jk metsät uudistettavaksi jalostetulla siemenellä ja taimilla. Luonnon taimistot eivät kelpaa ja onhan se melkoista tuhlausta, mennä kuollut kulma edellä, ylimenokausi, jalostusarvoa tuottaviksi metsiksi. Vaikea on nähdä Suomen metsät pelkästään jalostusarvoa tuottavina metsinä.
