Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Voihan se jk metsä olla pilalle harsittu metsä, sen nykyinen metsälaki sallii. Mutta voidaanko yleistää siihen määrään vajaatuottoisia metsiä, joita jk metsinä pidetään. Pitäkää vaan ominanne, paljon on pilalle harsittuja ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Eihän jk metsä täytä noita ominaisuuksia. Mistä niitä hiipuvia jk metsiä kymmenessä vuodessa on muodostunut niin paljon, että häiritsee metsien kasvua ja hiilinieluja?
Aikalaisen havaintoja tuntuu olevan. Aika vähän kertomillasi havainnoilla on tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa. 40 v. nuoren metsän avohakkaaminen on suoranaista metsien tuhlausta. Pitäisi vaihtoehtoiset paremman tuoton rahat hankkia jostain muualta tai sitten hankkia kestävällä tavalla metsänhoidon piiristä?
Raivooja hyvä: Vielä 60-70 luvulla kun molemmat hoitomuodot olivat käytössä, katsottiin, jos metsän kasvu oli päättymässä tai metsällä ei enää ollut uudistumisen mahdollisuuksia. Metsä avohakattiin ja uudistettiin; viljeltiin, kylvettiin tai käytettiin siemen ja suojuspuuasentoja. Siihen aikaan kaikkia metsiä ei avohakattu, ”niin kuin tällä hetkellä tehdään. Hakataan hyvinkin nuoria metsiä ja enimmäkseen parhaassa kasvukunnossa olevia metsiä aukeaksi. Tuskin peitteisessä metsänhoidossakaan jalostushyöty tai muokkaus jäävät hyödyntämättä, ovat ne siellä mukana, mutta ovat vähän hitaammassa kierrätyksessä, niin kuin hoitomuotokin.
Paljon parempia aikoja elettiin ennen jk sulkua. Hoitomuodot täydensivät toisiaan ja molempia käytettiin. Jostain kumman syystä ei enää sovellu tämän päivän metsänhoitoon. ”Laki kieltää ja vastustajien mielestä ei sovellu lainkaan. Voisi soveltua, mutta osana jaksottaista metsänhoitoa. No, sekin on hyvä lähtökohta, aikaa ottaa, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee?
Tutkimuksen mukaan avohakkuualueet ovat päästölähde ja jatkuvan kasvatuksen metsät ovat hiiltä sitovia. Suurimmillaan ero on 50 % peitteisen hyväksi. Puolestaan synteesiraportissa todetaan, että jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista metsien kasvuun ei ole pitkäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa, julkaistua tutkimustietoa. Tällä on vaikutusta myös hiilensidontaan (hiilinieluihin korj.) ja asemointiin metsänhoidossa.
Jos harrastusta riittää taimet voi kasvattaa itse. Pienellä vaivalla saa laatusiementä karistamalla kävyt ja norkot itse. Turpeet ja kasvatusalustat löytyy alan liikkeistä ja haeskelemalla netistä. Toisaalta pieneen tarpeeseen voi olla iso vaiva tämäkin, kun niitä valmiita metsitystaimia saa edullisesti muutenkin.
