Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Illuusiosta hyvinkin ja poliittista yksimielisyyttä ei ole. Uskotaan, että kotimaiselle kulutuksella voidaan auttaa yhteiskunta eteenpäin. Voi olla toiveajattelua ja velkarahalla, kulutukseen ovat menneet. Eihän kotitalouksien pääomat ole sitä varten, auttaa hetken, mutta mitä sen jälkeen, kun pääomat on syöty. Oikeistohallitus yrittää tavoitella tasapainoa ja tuleva vasemmistohallitus kulutuksen kautta. Onhan se nähty ja vielä etupainotteisesti. Hölmöläisten politiikkaa, hyvinvointivaltioon on uhrattu. Valtion velkaa on 200 miljardia ja jokaista suomalaista kohden 30 tuhatta euroa.
Metsistä 60 prosenttia on yksityisomistuksessa ja teollisuuden käyttämistä puumääristä jopa 80 prosenttia tulee yksityismetsistä. Tätä arvopohjaa, metsänomistusta pidetään kuitenkin yhteisenä omaisuutena ja väitetään jopa; metsänomistajat pilaavat metsäomaisuutensa ja että, metsätalous elää yhteiskunnan tukien ja infran varassa. Mistä tässä on kysymys, tuskin ainakaan metsien yksityisomistuksesta? Vielä ”metsäreformien” alkuaikoina, 100 ha metsää pidettiin metsäelinkeinona, nyt 1000 ha siihen ei riitä. Metsät ovat tällä hetkellä sivuelinkeino tai liitännäiselinkeino. Sen sijaan metsien puustopääomien jalostamisesta (puukauppa, korjuu, kuljetus, mh/viljely) on tullut metsien pääelinkeinoja. Mm. siinä mielessä väittämät metsien pilaamisesta ja ylenmääräisestä tukemisesta ovat outoja? Metsänomistajat ovat menettäneet otteensa metsiinsä elinkeinona? Ay-liikkeen omistus (reformit) metsäelinkeinoista ovat toteutuneet ja sitä vihreät, olkoon beljakovilainen ay-liike täydentävät? Pahan kerran yli on menty yhteiskunnassa ja sitä rataa menee myös metsissä?
Diskuteeraamisella voitetaan aikaa ja se tuskin on eduksi, jos ajankohtaista päivittämistarvetta on. Vaihtoehdoksi tietenkin sopii, hyvinvointivaltio tarvitsee rahaa. On tarvinnut ja on asioita, joista päätetään ja riippuu siitä, kummalla puolella pitkää siltaa asioista päätetään. Väittämät metsänhoidosta tuntuvat olevan kovin poliittisesti aktivoituneita?
On ollut uutisia: Metsäohjelma 2050 Veli Pohjonen, löytyy netistä. Ohjelma on vaiheessa 2000-2025 ja kerrotaan tavotteiden toteutuneen vain osittain. Nyt uudelta kaudelta teollisuus odottaa enemmän, on ilmastohaasteet ja ennen muuta huolta hiipuvasta kansantaloudesta. Vanhan kauden lähtötilanteessa metsänhoito oli vielä sulkutilassa ja nyt uudelta kaudelta, tuskin on väärin odottaa metsänhoidon yhteensovittamista. On tarpeen muutenkin, metsäelinkeinojen sosialisoimisen kannalta?
Sosialisoitu ne on palvelutkin. Menee vennään malliin, eikö olisi helpompi, leipäautot kiertäisivät, säästyisi siltäkin vaivalta. Työn tekeminen on jo sosialisoitu, on vapaaehtoista ja maksetaan luukulta. Näin metsäisessä maassa kuin suomi on, ”etuudet” on helppo järjestää. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia?
Vajaatuottoiseksi todettujen metsien avohakkuuta on toteutettu vanhan lain aikana. Ja nyt uuden lain aikana toteutetaan samaa jaksottaisen metsissä. Yhtä kaikki, metsiä on pilattu ja yliharsinnasta on kysymys. Jätemetsistä saatava puun myyntitulo on vähäinen. Vanhan lain aikana, tällaisia pilalle harsittuja metsiä ohjattiin metsän kasvulle ja tulos on ollut hyvä. Hoitohakkuun jälkeen metsä jäi tuottamaan. Nyt uuden lain aikana toistetaan samaa virhettä. Siirtymävaiheen metsiä hakataan vajaatuottoiseksi. On lain suositus, mutta sitä ei voida pitää tutkimuksen suosituksena. Ainakaan niiden tutkimusten, jotka keskitetysti hoitavat metsiä ja kunnioittavat puustopääomia?
Kovin on talous ylikuumentunut, rahasampoa ei ole ja tuskin etuuksia lisäämällä siihen päästään. Paljoa ei odoteta myöskään tulevalta hallitusvastuulta, luotetaan kotimaan kulutukseen (ykkösaamu eilen). Tuskin sillä alijäämiä puretaan, on kotikutoista ja hölmöläisten politiikkaa sikäli. Ei tuota ja puututaan kotimaisiin pääomiin, on velkaista muutenkin: Suosi kotimaista ja käytä ulkolaista. Pitäisi päästä viennin ylijäämiin?
