Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kartellin ja korruption osuutta pystykaupassa on käsitelty kilpailu ja kuluttajavirastossa. Kymmenen vuoden takaisia keskustelun avauksia on viestiketjussa. Tuskin aiheen ajankohtaisuus on hiipunut.
Suositukset ovat suosituksia ja käytäntö on käytäntöä, tuskin on ehdottomia vaihtoehtoja. Kiellettyä ei ole käyttää keinollista uudistamista, voidaan täydentää ja valopuilla on mentävä avovaiheen kautta. Siihen kuuluu viljely ja jatkuvassa kasvatuksessa aina myös luontaiset vaihtoehdot.
Mehtäukon tauko on tuottanut ihan kelvollisia ajatuksia. Marginaali on todellakin vain muutamia prosentteja ja olivat vielä vuosikymmenien takaa päinvastaiset. Eli kovin korruptoituneelta vaikuttaa ja kartellia pukkaa. Ei pidä ihmetellä, jos ei ja mitkä tahot ottavat asiakseen, sitä kautta ne purkautuvat.
Se on huono yhdistelmä, jos metsä todetaan jaksottaiseen metsänhoitoon sopimattomaksi, vajaatuottoiseksi tai muusta syystä kelvottomaksi. Niin kuin vuosikymmeniä metsänhoitoa ohjattiin jaksottaiseen metsänhoitoon. On huonoa metsänhoitoa ja paljon tuhlattiin kasvatettavia ja kehityskelpoisia metsiä. Nyt ollaan pulassa, kun lailla turvattu peitteinen metsänhoito ei ota sujuakseen. Hoitomuotoon on aina kuulunut keinollinen metsän uudistaminen.
Pitäisi tutkimuksen tuloksiin luottaa, on aika paksua jos kyseenalaistetaan. Tiedä mihin perustuvat, mutta tuskin suositusten mukaisilla alemmilla puustopääomilla päästään tuloksiin, kun niitä vielä kompensoidaan alemmalla puun hinnalla ja korjuun kustannuksilla. Ehkä jk metsästä säästyvät uudistamisen investointikustannukset korkotuottoina ovat huomioon otettavia nekin.
Tuskin yksittäisen puun iällä on väliä, kun kysymys on puustopääomasta ja sen tuotosta. Metsän rakenteella, sen tuotolla ja metsän uusiutumisella on väliä.
Jos kysymys on jatkuvasta tuotosta aikayksikössä, kysymys ei niinkään ole puuston iästä, vaan puustopääoman tuotosta, siinä samassa aikayksikössä?
Ei se riitä jk metsänhoidossa, jos sanotaan että on hakattava harvaksi että taimettuu ja että välillä tehdään pienaukkoja. On ne tiedettävä puustopääomat, miten uusiutuvat ja miten tuottavat.
Nykyisillä suosituksilla käy juuri niin kuin Reino Takalalle kävi Pukkilassa… metsät ”rauhoitettiin”, mutta se ei ole rangaistava teko tänä päivänä. On jopa suositeltavaa ja sitten ihmetellään metsien tilaa. Todistellaan ja jopa laskelmilla osoitetaan jaksottaisen paremmuutta? Jatkuvaan kasvatukseen ei sisälly alun tai muussakaan kasvatusvaiheessa taantumaa, vaan kasvatus jatkuu valitulla puustopääomalla.
”Ei niitä suosituksia aina noudatettu”. Ei noudatettu ja ei siihen aina ollut aihettakaan. Sen aikaisissa rauhotetuissa metsissä oli puustoa tuplat nykyiseen sallittuun verrattuna. Rauhoitus tehtiin metsien hävittämisestä, parhaan puuston poimimisesta eli metsän hävittämisestä ja metsä määrättiin uudistettavaksi. Täällä hetkellä ei rauhoiteta, vaikka puusto sallitaan tuplasti alemmalle tasolle ja käytönnössä ohjataan uudistettavaksi. Mitään ei ole opittu harsinnasta, vaikka astetta kovemmat otteet on otettu käyttöön.