Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ajattelepa vähän, jos tuokin ala olisi jatkuvassa tuotossa, mitä olisi?
Vielä 60-70 luvulla kiinnitettiin huomiota metsien myrskykestävyyteen. Avoimia aukon reunoja vältettiin, aukkoja tehtiin vähän ja esim. suojuspuunetsät avattiin vaiheittain. Annettiin tilaa metsille vahvistua. Metsät olivat siihen aikaan enimmäkseen peitteisiä ja voi olla, että tällä hetkellä myrskykestävyyteen ei kiinnitetä huomiota. Jos avohakataan se tehdään ja metsiä käsitellään yleensä ylisuurilla poistumilla. Ennen aikaan käytettiin jopa tuulensuoja reunuksia. Peitteiset metsät ovat puolellaan tässä mielessä, mutta nekin vain, jos käytetään maltillisia korjuun poistumia.
Voihan se olla, että jäljellä on huonot vaihtoehdot ja maksajan rooli. ”Ehdottomat totuudet” kääntyvät yleensä käskyttäjän ja maksun puolelle. Olisi siellä Ukrainassakin olleet runsaat luonnonvarat. Hyvin olisivat EU:n integraatioon kelvanneet, niin kuin Suomenkin. Se taitaa kuluttajan taivas vähän pätkiä.
Siinä se onkin yksi metsänhoidon kummajainen. Valopuut eivät uudistu varjoon, mutta sitä vastoin kuusi puolivarjopuuna uudistuu ja se voidaan metsänhoidossa ottaa huomioon. Kuusi taimena ja nuoren puuston kehitysvaiheessa ei tietenkään anna täyttä kasvun potentiaalia, mutta kasvu kiihtyy sitä mukaa kun tilaa annetaan. Myyntitapahtumana se tarkoittaa jatkuvaa myyntiä. Eikös valopuut pioneeripuulajeina neuvota uudistamaan avovaiheen kautta ja tässä kierrossa kuusi varjopuuna valtaa tilaa myöhemmin. Päästään tätäkin kautta jatkuvaan myyntiin ja pitkiin kasvatuskiertoihin.
Hyviä kysymyksiä edellä, siitä pitää onnitella ja päättäväistä metsänhoitoa. Niin sen pitää ollakin. ”Eivät ole jk:ssa, eikä tule”. Ärrä kuiten määrittelee jaksottaisen metsiä jk metsinä. Sitä samaa mitä täällä nämä tuhannet sivut tarjoillaan, lisää tampattavaa. Luulisi joskus kohtaavan, vai tarvitaanko valtakunnan metsät huomaamaan, hakataan liian harvaksi. Ei se sitä kautta tule, jaksottaisessa metsänhoidossa alusta pidetään hallinnassa riittävillä puustopääomilla. Niin se on jatkuvassa kasvatuksessakin, riittävillä puustopääomilla alusta pidetään hallinnassa. Hoitotavat vaan poikkeavat toisistaan, ovat erilaiset.
Ilmeisesti paljon parempaankin olisi mahdollista päästä, tuplatuottoihin, kun vältyttäisiin viljelyn epäonnistumisilta, metsien hoitamaatomuudelta – tuhoilta tai uudistamamiselta paljaaseen maahan, on viljeltävä. Vähentävät kaikki metsien kasvua, biomassaa ja hiilikertymiä. Metsät kasvavat vähemmälläkin yrittämisellä, tarvitseeko viimeisen päälle putsata, risut ja kannot kerätä, metsät raivata, muokattava?
