Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jk myynneistä myös on muodostunut erotusta ja sinne päinvastastaiseen suuntaan. Tässä on jotain korruption tai kartellin tapaiseen viittaavaa. Et kai ajattele yläharvennus myyntejäsi tai pystykaupan jk myyntejä, pysyvästi alempaan ”jk hinnaston” mukaisiin myynteihin.
Ei ole mitään kantorahatulon erotusta. Ei ole myöskään pakko tehdä pystykauppaa ja hoitaa metsiään jaksottaista metsänhoitoa. Palvelee huonosti jk metsänhoitoa, tapoja on muitakin. Otan mieluummin korko ja myyntitulon jatkuvasta jk metsän kasvu- ja myyntitulosta. Tulee helposti tuplat, verrattuna johonkin keskiverto jaksottaisen tuottoon.
Aikoinaan määrämittaan harsinta kiellettiin ja metsänhoidollinen harsinta edelleen sallittiin. Sekin kiellettiin ja on tällä hetkellä jälleen sallittua. Väittäisin, että kielto aiheutti Suomalaiselle metsänhoidolle paljon hallaa. Siitäkin huolimatta virheiden puolustaminen tällä hetkellä on rajua. Kannattaisi vähän ajatella missä mennään. Ainakin omassa metsänhoidossa käytin aina jatkuvaa kasvatusta, siellä missä se on mahdollista ja yhdistelen mieluummin metsänhoitoa kuin eriytän. Eriyttäminen johtaa puupeltoihin ja se ei ole se ainoa metsänhoidon vaihtoehto Suomessa.
Kun kysytään, ikäni 50- 60 luvulta lähtien molemmat hoitotavat ja tutkimuskaan ei ole pois-suljettu. Sanoisin, että metsänhoito on voimavara, josta tuskin kannattaa lipsua. Ei ainakaan harrastaa pois-sulkemista, niin kuin edelleen näyttää olevan tapana. Jos hoitomuotoja voitaisiin yhdistää, tulos olisi vielä parempi ja onhan jatkuva kasvatus ollut valtamenetelmä aikoinaan ja on tullut takaisin jäädäkseen. Tuskin jatkuvaa kasvatusta on tarvetta sulkea suojelun tai suometsänhoidon tarpeisiin, kun hoitomuotona jatkuva kasvatus toimii metsien ja ympäristön hyväksi itsessään. Soveltuu kaikkialle talousmetsiin.
Suorittavan 40 vuoteen mahtuu useita korjuukertoja ja 80 vuoteen vielä enemmän. Ovat niitä korjuukertoja, joita jk metsässä toteutetaan usein. Jaksottaisen 40/80 metsässä harvemmin ja ajoittuu kiertoajan lopulle. Jk metsä ei lähde nollatilasta, vaan lähtee kasvatettavasta puustosta, jolloin jokainen korjuuväli on se ikä korjattavalle puustolle ja nimenomaisesti tukkipuustolle, tässä tapauksessa. Jaksottaisessa saa odotella tukkipuun iän täyttymistä ja se on ajassa moninkertainen jk metsään verrattuna.
